|
 |
Vesalan omistajat Akusti (August) ja Matilda Lindgrén sekä heidän lapsensa Helvi ja Aarne. (Kuvan omistaa Ritva Miettinen) |
 |
Vesalan talon takapihalla Helvi Lindgrén sekä ajokoirat Tommi ja Ajo. (Kuvan omistaa Ritva Miettinen) |
Vuosien 1923-1924 vaihteessa Vihdin Sähköosakeyhtiö (perustettu vuonna 1919) vuokrasi 750 silloisen markan kuukausivuokralla toimitilat rouva Lindgréniltä. Vuoden 1921 alusta lähtien yhtiön konttori oli ollut kauppias Tainion omistamassa huvilassa, mutta kun kauppias Tainio tahtoi korottaa yhtiön huoneiston vuokran 600 markkaan, päätti johtokunta vuokrata yhtiölle uudet tilat.
Talvella 1927 Vihdin Säästöpankki lähetti Vihdin Sähköosakeyhtiölle kirjeen, jossa se tiedusteli mahdollisuuksia sijoittaa pankin sivukonttori ainakin toistaiseksi sähköyhtiön yhteyteen siten, että yhtiön kirjanpitäjä, luutnantti Yrjö Forsberg toimisi sivutoimisesti Säästöpankin konttorinhoitajana. Johtokunta katsoi voivansa suostua tähän sillä edellytyksellä, että yhtiön työt eivät joutuisi kärsimään järjestelystä. Säästöpankki velvoitettiin ottamaan osaa vuokriin ja lämmitysluluihin 300 markalla kuukaudessa. (Eino Ketola: Vihdin Sähkö Oy:n historiikki vuosilta 1919-1994, s. 32)
Syyskuussa 1928 Matilda Lindgrén myi 0.15 hehtaarin suuruisen Vesala-nimisen tilan Vihdin Sähköosakeyhtiölle. Tuota ennen hän oli hankkinut toisen, paljon suuremman tontin Keskipisteen laidalta ja rakennuttanut sinne kaksikerroksisen kivitalon, Eroittajan.
Vesalan talo 1920-luvun lopulla. Julkisivun parveke on poissa ja yläkertaa muutenkin muutettu. Kuva Vihdin Sähköyhtiön historiikista.
Sähköyhtiön toimitusjohtajana oli tuolloin diplomi-insinööri Vilho Mäkelä (*1893 Kiikka: johtajana vuosina 1926-1933). Hän joutui johtamaan yhtiötä vaikeina lamavuosina. Nummelassa ollessaan hän avioitui opettaja Eeva Mattilan (*1891 Multia) kanssa.
Linjatyöryhmä 1930-luvulla.
Kuva kirjasta Eino Ketola, Vihdin Sähkö
Oy:n historiikki.
Vihdin Sähkö Oy:n ensimmäinen auto.
Kuva kirjasta Eino Ketola, Vihdin Sähkö Oy:n historiikki.
Yhtiön alkuvuosien asentajiin, monttööreihin
kuului mm. Armas Schugge, joka myöhemmin toimi mittarinlukijana ja jäi
eläkkeelle varastonhoitajan työstä. Hän työskenteli Sähköyhtiössä
vuosina 1925 -1954.
Yhtiön oman kiinteistön ulkorakennus remontoitiin jo talvella 1929 verstaaksi Helteen, Sammalkarin ja Mäkelän suunnitelmien mukaan ja Vihtori Tammilahden urakoimana. (Historiikin s. 35)
Ahtaalla pihalla oli kaivo ja sen takana punaiseksi maalattu sauna.
Toimistorakennukseen pantiin galvanoitu peltikatto ja talon yläkerta korjattiin.
Talvella 1934 voitiin rakennuksen yläkerrasta jopa vuokrata 2 huonetta ja keittiö Osuusliike Auran palveluksessa olleelle herra Aurolalle 225 markan kuukausivuokralla. Vuokraajan tuli kustantaa sähkömittari asuntoaan varten. Syksyllä yläkerrasta päätettiin antaa 3 huoneen ja keittiön asunto luontaisetuna yhtiön uudelle toimitusjohtajalle, teknikko Tauno Albert Ojalalle (*1911 Jämsä; toimitusjohtajana vuosina 1934-1942). Perheeseen kuuluivat vaimo Ester (o.s. Aronen) ja lapset Paavo (*1934 Terijoki), Leila (*1936 Vihti), Liisa (*1939 Vihti), Pekka (*1940 Vihti) ja Matti (*1945 Vihti). Ojalat asuivat sekä vanhassa liiketalossa että sen jälkeen Omapohja-nimisen talon alakerrassa. Tauno Ojala muutti Pielisjärvelle, vaimo ja lapset jäivät Nummelaan.
Vihdin Sähkö Oy:n ensimmäinen
kuorma-auto. Kuva kirjasta Eino Ketola, Vihdin Sähkö Oy:n historiikki.
Toimitusjohtaja Tauno Ojalan lapset Leila ja Paavo istuvat yhtiön kuorma-auton astinlaudalla. Kuva otettu vuonna 1938 tai 1939. Kuvan omistaa Leila Ojala (myöhemmin Lilja).
Vihdin Sähkö Oy:n toimitusjohtaja Tauno Ojala ajokkeineen. Kuva vuodelta 1939. Kuvan omistaa Leila Lilja.
Ennen Ojalan tuloa Yrjö Forsberg oli Sähköyhtiön toimitusjohtajana jonkin aikaa (1933-1934), mutta hän kuoli lyhyen ankaran sairauden jälkeen heinäkuussa 1934.
Forsbergien koti oli talon alakerrassa, mihin Martta Forsberg (*1901 Hämeenlinna) miehensä kuoltua jäi yksinään asumaan. Tammikuussa 1936 hänen asunnostaan erotettiin huone, joka vuokrattiin Vihdin Säästöpankin konttoriksi. Martta Forsberg tuli miehensä tilalle hoitamaan Vihdin Säästöpankin Nummelan konttoria. Hän huolehti myös Vihdin Sähköosakeyhtiön käteismyynnistä osittain, kassakirjanpidosta ja laskujen kirjoittamisesta. Yhtiö maksoi palkan vapaana asuntona lämpöineen ja valoineen, pankki rahana. (Historiikki, s. 35 ja s. 44)
Omapohja alkuperäisessä muodossaan. Kuva kirjasta Eino Ketola, Vihdin Sähkö Oy:n historiikki.
Huhtikuussa 1936 Sähköyhtiön johtokunta valtuutti kunnallisneuvos Artturi Hiidenheimon alustavasti keskustelemaan Kansallis-Osake-Pankin kanssa yhtiön tontin vieressä olevan huvilapalstan ostosta. Heinäkuussa Hiidenheimo ilmoitti johtokunnalle ostaneensa KOP:n tontin 135 000 markan hinnalla. Edullinen hinta hyväksyttiin johtokunnassa mielihyvällä. Vihdin Sähköosakeyhtiö osti Kansallis-Osake-Pankilta Omapohja- ja Runolinna nimiset tilat, jotka olivat tulleet pankkifuusioiden kautta KOP:n omistukseen.
Kysymyksessä oli kelloseppä Bergmanin rakennuttama eläkepäivien huvila. Rouva Bergman myi edelleen yhtiölle oikeutensa asua talossaan erillisellä kaupalla 12 500 markalla. Näissä rakennuksissa tehtiin tarvittavat korjaukset ja ne annettiin vuokralle. Pienempään taloon muutti metsäteknikko Jaakkko Merinen ja suuremman (Omapohja I) alakerran vuokrasi rouva Rauni Kansanaho.
Uudenaikaisia sähkölaitteita Vihdin Sähkö Oy:n osastolla Vihdin maatalousnäyttelyssä vuonna 1935. Kuvat omistaa Leila Lilja.
Yhtiön puurakenteisen toimitalon alakerta päätettiin vuonna 1937 muuttaa kokonaan toimitiloiksi. Martta Forsberg muutti Omapohjaan. Toimitusjohtaja asui vielä liiketalon yläkerrassa. Siellä oli 2 asuntoa ja niiden välissä Sähköyhtiön johtokunnan kokoushuone. Vuosien varrella yläkerrassa asuivat monet yhtiön henkilökuntaan kuuluneet.
Sähköyhtiöllä oli nyt jalansija Nummelan keskeisellä liikepaikalla. (Historiikki, s. 35)
Syksyllä 1942 Sähköyhtiön toimitusjohtaja Tauno Ojala sanoutui irti ja työn jatkajaksi tuli sähköteknikko Uuno Innala. Tuolloin siirrettiin yhtiön kassanhoito ja kassakirjanpito kokonaan rouva Forsbergin tehtäväksi. Vuonna 1940 yhtiö oli palkannut toimistoon uuden työntekijän, neiti Hilkka Törnströmin, jonka sairastuttua säästöpankin ja sähköyhtiön yhteiseksi toimihenkilöksi tuli vuodesta 1942 lähtien neiti Raija Österman.
Vihdin Sähkö Oy:n ja Vihdin Säästöpankin toimihenkilöitä. Oikealla Raija Österman (myöhemmin Salo). Kuvan omistaa Annikki Pircklén.
Uuno Innala siirtyi lokakuussa 1949 Toijalaan. Toimitusjohtajan paikkaa haki nyt kaikkiaan 69 henkilöä. Yksimielisesti valittiin sähköteknikko Lennart Saarinen yhtiön toimitusjohtajaksi (Historiikki, s. 55 ja s. 63). Lennart Saarinen toimi myös Nummelan puhelinyhdistyksen vastaavana hoitajana vuodesta 1949 lähtien sen myyntiin asti.
1940- ja 1950-lukujen taitteessa tulivat yhtiön palvelukseen mm. Unto Kaliranta ja Väinö Pircklén (linkkien takana Unton ja Väinön muistelmia työuraltaan), jotka yli 40-vuotisen työuransa aikana näkivät ja kokivat yhtiön kehityksen ja koko Nummelan ja Vihdin valtavan muutoksen.
Vihdin Sähkö Oy:n työntekijöitä päärakennuksen taakse rakennetun varaston edessä 1950-luvun alussa. Vasemmalta Veikko Salo, Väinö Pircklén (takarivissä), Tapio Ahlstedt (takana), Veikko Alén, Helmer Hurme (takana), Veikko Jantunen, Kalevi Ruusunen, Unto Kaliranta (takana), Arvo Lindroos, Arvo Lusenius, Tauno Vanhanen ja Eino Heinonen.
Vihdin Sähkö Oy:n autoja 1950-luvulla.
Vuonna 1951 Vihdin Säästöpankki hankki Nummelasta oman toimitalon, Harjanteen. Rouva Forsberg muutti pankin mukana. Vihdin Sähkö Oy:n tilit ja kassa siirtyivät neiti Östermanin hoitoon ja johtajan valvontaan. Syksyllä 1952 kassanhoito siirtyi Anja Hartikaiselle. Avioiduttuaan kirjanpitäjä, entinen Raija Österman, nyt rouva Raija Salo erosi yhtiön palveluksesta syksyllä 1952. Konttorinhoitajaksi ja kirjanpitäjäksi valittiin merkonomi Jaakko Kokkola. Vuoden 1956 lopulla kassanhoitajan toimeen tuli Sirkka Viherkanto (nyt Järvensivu), joka oli tullut harjoittelijaksi taloon jo marraskuussa 1954. (Historiikki, s. 72)
Sirkka Viherkanto (myöhemmin Järvensivu) Sähköyhtiön vanhan toimitalon konttorissa. Konttoriharjoittelija huolehti myös puhelinvaihteesta. Kuva 1950-luvun puolivälistä. Kuvan omistaa Sirkka Järvensivu.
Vihdin Sähkö Oy:n vanha myymälä, missä myös kassan toimipiste oli. Kuvattu syyskuussa 1959 yhtiön 40-vuotisjuhlan jälkeen. Kuvassa vasemmalta Airi Havukorpi (o.s. Taponen), Jaakko Kokkola, Sigurd Heikura (takana), Sirkka Järvensivu (o.s. Viherkanto), Lennart Saarinen, Annikki Kuusela, Väinö Pircklén ja Reino Laine. Kuvan omistaa Sirkka Järvensivu.
 |
Näkymä Sähköyhtiön takapihalta. Kuvan omistaa Armi Laine. |
Nummelan keskusta. Keskipisteen oikealla laidalla edestä lukien seuraavat rakennukset: Osuusliike Auran sauna- ja henkilökunnan asuinrakennus, Osuusliike Auran maatalousosasto ja takapihan toisella puolella pitkä punaiseksi maalattu varastorakennus, sitten Keskipisteen laidalla kauppias Kukon talo ja sen vieressä oikealla Vihdin Sähkö Oy:n vanha toimitalo ja sisäpihalla suuri vaalea varastorakennus, jonka alapuolella kuvassa on Ratavartijan talo, siitä ylös oikealle punaiseksi maalattu Runolinna ja sen yläpuolella vieläkin jäljellä oleva Omapohja-niminen talo. Muut Keskipisteen laidalla olevat talot vasemmalta: osuusliike Auran talo, alkuperäinen Eroittaja ja Vihdinseudun osuusliikkeen talo.
1950-luvun alussa Sähköyhtiön pihalle rakennettiin uusi suuri ulkorakennus jonka urakoitsija oli Jalo Rodas. Se käsitti varasto-osan, verstaan ja autotallisiiven lisäksi henkilökunnan saunan ym. yhteiset tilat. Sen yläkerrassa oli mm. ulkokäymälä, jota konttorirakennuksen henkilökunta ja asukkaat käyttivät. Mitään varsinaisia sosiaalitiloja ei henkilökunnalla ollut vielä tuolloin. Vasta 1959-1960 Almus Metso remontoi konttorirakennuksen ulkoverannalle WC:n. Sitä käyttivät yläkerran asukkaat ja toimiston henkilökunta. Sirkka Järvensivu on kertonut, että eväsvoileivät syötiin työpöydän ääressä ja kahvia voitiin keittää pienessä komerossa. Ensin kahvivesi haettiin ämpärillä, mutta myöhemmin saatiin WC:n hanasta vettä.
Sähköyhtiön johtokunnan jäsenet ja työntekijät tekivät joskus yhdessä kesäretkiä. Tässä vuonna 1956 otetussa kuvassa lounastetaan hotelli Aulangolla Hämeenlinnassa. Kuvassa oikealta: Tuusan tilan isäntä Kalle Sammalkari, konttoripäällikkö Jaakko Kokkola ja toimitusjohtaja Lennart Saarinen.
Johtaja
Lennart Saarinen perheineen Vihdin Sähkö Oy:n varaston edessä.
Vasemmalla perheen poika Jussi, sitten Lennart Saarinen ja tytär Maija
(myöh. Sandström). Toinen oikealta on johtajan vaimo Liisa Saarinen.
Johtajan käytössä oli Ford vedette merkkinen auto. Kuvattu 1950-51. Kuvan omistaa Jussi Saarinen.
Saarisen perhe lähdössä Lappiin kesällä 1954. Ford Vedetten vieressä vasemmalta Liisa, Maija, Jussi ja Lennart Saarinen sekä Viljo Mannström, joka työskenteli Sähköyhtiön autoverstaassa. Taustalla Omapohja I ja oikealla Sähköyhtiön varastorakennus. Kuvan omistaa Jussi Saarinen.
Vesalan
pihalla Morris Minin vieressä Unto Kaliranta. Taustalla vasemmalla
Sähköyhtiön vanha varastorakennus, keskellä Ratavartijan talo ja
oikealla osuusliike Auran pitkä käymälä- ja varastorakennus Kusikujan
varrella. Kuvan omistaa Armi Laine.
Sähköyhtiön toimitalo Vesala oli aivan liian lähellä tietä, eivätkä kaavoitusviranomaiset enää sallineet tämän hirsi- ja lautarakenteisen talon peruskorjausta 1960-luvun alussa.
Muita Vesalassa asuneita
Vesalan
yläkerrassa oli molemmissa päädyissä yhden huoneen ja keittiön asunto
sekä keskellä yksi isompi huone. Sitä käytettiin aikanaan Sähköyhtiön
hallituksen kokoustilana. Jossain vaiheessa em. huone liitettiin
rakennuksen pohjoispäädyn asunnon yhteyteen.
Rakennuksessa asui
Sähköyhtiön henkilökuntaan kuuluvia perheitä, mm. Arvo ja Kerttu
Lusenius sekä lapset Riitta ja Jukka, Paavo Laurén perheineen, Reino
Laine perheineen sekä Arto ja Sirkka Järvensivu. Heidän poikansa Tapio
syntyi perheen asuessa Vesalassa. Jonkin aikaa rakennuksen
pohjoispäädyssä asuivat myös Helmer ja Raili Hurme.
Viljo ja Hilja Mannström asuivat avioliittonsa alkuaikoina Huhdanmäessä Viertäjäntien varrella olleen Lauri Lehtosen Frigårdin saunarakennuksessa. Sieltä he muuttivat Huhdanmäentien varrelle Hjeltin perheen omistamaan Ilomäkeen. Täällä asuessa syntyi Asta-tytär vuonna 1943 ja Timo-poika v. 1945.
Sähköyhtiön
taloon, Vesalaan Mannströmit muuttivat v. 1949, eli Timo oli silloin
4-vuotias. Perhe sai asunnokseen rakennuksen eteläpäädystä keittiön ja
kamarin. Keittiöön tuli jo silloin kylmä vesi. Oli pieni puolipyöreä
lavuaari sekä viemäri. Keittiössä oli puuhella ja kamarissa pellitetty
”kakluuni”. Puuliiteri ja ”ulkohuone” olivat pihan perällä.
Perheen nuorin poika Antti syntyi Vesalassa v. 1952.
Yhdessä
keittiön komerossa oli ahkeran harrastelijakuvaajan, Viljo Mannströmin
valokuvauslaboratorio. Hänen tallensi mielellään Nummela-näkymiä ja kuvasi myös Sähköyhtiön ajoneuvoja.
Asta Mannström. Kuvattu Pesosen valokuvaamossa Lohjalla.
Timo Mannström. Kuvattu Pesosen valokuvaamossa Lohjalla.
Antti Mannström Vesalan pihalla.
Antti leikki paljon yksinään Vesalan sisäpihalla.
Takana Kukko-talon ulkorakennus.
Antti Mannström Vesalan seinustalla.
Vuoden 1959 lopulla Mannströmit muuttivat omaan taloonsa Pitkälään. Rakennus oli tuolloin vielä pahasti keskeneräinen.
Sähköyhtiö osti vuonna 1961 ”Kukko”-nimisen naapuritontin, 700 neliömetriä. Kiinteistö Kukon liiketilat vuokrattiin vieraille, mutta asuntotilat olivat tarpeelliset yhtiön oman henkilökunnan käyttöön.
Vihdin
Sähkö Oy:n työntekijöitä. Eturivissä vasemmalta Heikki Haarala, ??
Kosonen, Seppo Merikallio, Kari Hagelberg, Matti Karhunen ja Jussi
Terkomaa.
Takarivissä vasemmalta Helmer Hurme, Juhani Rajalin,
Pentti Väätänen, Veikko Salo, Tauno Vanhanen, Pertti Toivonen, Arvo
Lusenius, Sigurd Heikura, Pasi Salenius, Tapio Ahlstedt,
(tunnistamaton). Kuva ilmeisesti vuodelta 1967. Kuvan omistaa Jussi
Saarinen.
Elokuussa 1966 Lennart Saarinen sai sydänkohtauksen, mutta johti yhtiötä sairaalassakin. Hän jäi eläkkeelle joulukuussa 1970 ja kuoli seuraavana vuonna. Uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin vuonna 1970 insinööri Juhani Sianoja Harjavallasta ja apulaisjohtajaksi yhtiön asennusosaston päällikkö Ismo Eskola, joka kuitenkin erosi jo syyskuussa 1972. Toimitusjohtaja Sianoja menehtyi äkilliseen sydänkohtaukseen kotonaan Nummelassa lokakuussa 1982. Uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin insinööri Pentti Ahonen vuoden 1983 alusta. Hän jäi eläkkeelle vuonna 1993. Yhtiötä 27 vuotta palvellut konttoripäällikkö Sirkka Järvensivu erosi tehtävästään marraskuussa 1981. (Historiikki, s. 96 ja s. 98)
Vihdin Sähkö Oy:n vanha toimitalo Vesala pihanpuolelta. Taustalla oikealla näkyy ns. Funkis-Auran seinää. Kuvan omistaa Jussi Saarinen.
Maija Saarinen hyppää aidan yli Vesalan pihalta kauppias Kukon liiketalon takapihalle.
Kuvan omistaa Maija Sandström (o.s. Saarinen).
 |
Sähköyhtiön uusi toimitalo on valmistunut vuonna 1965, vanhaa ei ole vielä purettu. |
 |
Vanha toimitalo on poissa. Uuden vieressä oli vielä jonkin aikaa entinen kauppias Kukon talo. |
Arkkitehti Tuomas Väyrysen luonnos toimitaloksi Nummelan ”keskipisteelle” hyväksyttiin ja heinäkuussa 1964 saatiin lääninhallituksen poikkeuslupa 455 neliömetrin suuruiselle asuin- ja liiketalolle. Harjannostajaiset olivat tammikuussa 1965, virallisesti talo otettiin vastaan syyskuussa 1965. Tämän rakennuksen sekä betonisen (jo puretun) varaston urakoitsijana toimi Teräskiila Oy Hyvinkäältä.
 |
| Vihdin Sähkö Osakeyhtiön uusi toimitalo. Kuva yhtiön historiikista. |
 |
| Muutto Vesalasta uuteen toimitaloon syyskuussa 1965. Kuvassa vasemmalta Aila Heiniö (Rosenqvist), Kirsi Haaparanta, Liisa Åkerman (Airikkala), Sirkka Järvensivu (Viherkanto), Airi Havukorpi (Taponen), Seija Leimuvaara (Virtanen), Armi Laine (Haapakallio). Kuvan omistaa Sirkka Järvensivu. |
 |
| Avajaispäivänä syyskuussa 1965 uuden toimitalon edessä. Vasemmalta: Vesa Helle, Liisa Åkerman, Armi Laine, Kirsi Haaparanta, Sirkka Järvensivu, Airi Havukorpi, Aila Heiniö, Viljo Vehmas. Takana Sigurd Heikura ja Unto Kaliranta. Kuvan omistaa Sirkka Järvensivu. |
 |
| Konttoripäällikkö Sirkka Järvensivu työpöytänsä ääressä uudessa toimitalossa syyskuussa 1965. Kuvan omistaa Sirkka Järvensivu. |
 |
| Airi Havukorpi ja Sirkka Järvensivu valmistavat voileipiä yhtiön uuden toimitalon avajaisvastaanottoon syyskuussa 1965. Kuvan omistaa Sirkka Järvensivu. |
Jo keväällä 1965 saatiin käyttöön 800 neliön
suuruinen verstas- ja varastorakennus, missä oli myös työnjohdon ja
sosiaalisten tarpeiden vaatimat tilat sekä autotallitiloja.
(Historiikki, s. 114)
Vanha liiketalo purettiin välittömästi uuden valmistuttua ja samoin oli määrä tapahtua vuoden 1970 loppuun mennessä kiinteistö Kukolle.
Vihdin Sähköyhtiön omistukseen tulleen Seuratalon ulkonäkö on lähes täysin muuttunut alkuperäisestä.
Vuonna 1969 yhtiö osti naapurissa sijaitsevan ns. Seuratalo-kiinteistön, kaksi Joukola-nimistä tilaa, joiden yhteispinta-ala oli 10 700 neliömetriä. Yhdistämällä Joukola ja Joukola I, Runolinna, Omapohja, Vesala ja Kukko-nimiset kiinteistöt muodostettiin Sähkötalo 3:255 niminen tila, johon vuonna 1972 yhdistettiin J. Laakson perikunnalta ostettu Omapohja II. Vuonna 1978 Vihdin Sähkö Oy osti Osuusliike Auralta sen entisen maatalousmyymälän, joka jo ennen Auran perustamista oli toiminut Vihdin Maanviljelijäin kauppa Oy:n myymälärakennuksena. Pihalla olleeseen autotallirakennukseen siirtyi verstas, missä huollettiin Sähköyhtiön autot. Lauri Långströmin autokorjaamosta siirtyi jo vuonna 1966 Sähköyhtiön autokorjaajaksi Taisto Virta, joka oli eläkkeelle asti (1987) yhtiön palveluksessa.
Kauaskatseisella kiinteistöpolitiikalla yhtiö sai haltuunsa Nummelan keskustassa koko sen kiilan, joka rajoittui Valtion Rautateiden alueeseen ja Vihdintiehen. (Historiikki, s. 114)
Nummelan Seuratalo, loppuaikoinaan Joukolaksi kutsuttu komea hirsirakennus, toimi jonkin aikaa yhtiön asentajien tilapäisenä majoitustilana ja mm. elokuvateatterina. Osuuspankki osti Joukolan tontin vuonna 1980. Seuratalo annettiin urheiluseura Nummelan Tarmon purettavaksi. (Historiikki, s. 115)
Vihdin Sähköyhtiön uuden toimitalon julkisivu.
Vihdin Sähkön vuonna 1965 valmistuneen
toimitalon kolmannessa kerroksessa oli alunperin viisi henkilökunnan
asuntoa .
Katutasossa rautatien puoleisessa päässä oli aluksi pankki (KOP) ja toisessa päässä Sähköyhtiön myymälä sekä keskellä taloa kaksi muuta liikehuonetta. Ns. Kukko-talosta siirtyi Nummelan Asuste- niminen vaatetusliike, jota pitivät rouvat Hohenthal ja Valtonen sekä sen viereen Vakkilaisen elintarvikeliike A&O.
Sähköyhtiön myymälästä johtivat kierreportaat alas myymälän varastoon ja ylös toimistotiloihin. Koko keskikerros oli Sähköyhtiön toimistona. Kellaritasossa oli yhtiön arkisto. Pohjakerroksen rautatien puoleisessa päädyssä oli kokoushuone, jota kutsuttiin myös kerhohuoneeksi. Siellä toimi 1960-luvun lopulla Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vihdin osaston ylläpitämänä lasten päiväkerho-leikkikoulu.
Nummelan Martat järjestivät ko tilassa kudontakursseja. Ensimmäinen pidettiin heti vuonna 1965 ja toinen 1970-luvun alussa. Huoneessa oli useita kangaspuita, joissa martat valmistivat toinen toistaan kauniimpia kudontatöitä.
Myös seurakunnalla oli 60-luvun lopulla kyseisessä tilassa erilaisia lastenkerhoja.
Vihdin Sähkön ”palaverit” ja erilaiset henkilökunnan kokoontumiset (esim. ensiapukurssit) pidettiin myös kyseisessä tilassa.
Alakerrassa olivat myös talon lämmityslaitteet yms. tekniset tilat.
Siellä olivat myös yläkerroksen asuntojen kellari- ja varastotilat, sekä neljän asunnon yhteinen sauna. Toimitusjohtajan asunnossa kolmannessa kerroksessa oli oma sauna.
Sähköyhtiön uuden toimitalon toisessa kerroksessa oli Sähkön henkilökunnalla pieni keittiö ja taukohuone, missä nautittiin yhteinen iltapäiväkahvi, jonka firma tarjosi.
1960-luvun lopulla oli talon toisessa kerroksessa hammaslääkäri Atilla Samaletdinin vastaanotto. Sisäänkäynti oli pihanpuolen rappukäyvästä suoraan. Samaletdin toimi myös kouluhammaslääkärinä. Kunnalla ei vielä tuolloin ollut kouluhammashoitolatiloja. Tohtoria kutsuttiin lempinimellä Sami.
Lyhyen aikaa talossa oli myös Starkjohanin rakennus- yms. tarvikkeita myynyt Nummelan Rauta, jonka myymälänhoitaja Juvonen asui Omapohjan alakerrassa ainakin syksyllä 1965.
1980-luvun alusta pitivät klaukkalalaiset Matti ja Tuula Kalliola tässä talossa Valokulma-nimistä valaisinalan liikettä. Tuossa vaiheessa suljettiin katutason liiketilasta yläkertaan johtaneet kierreportaat.
1980-luvun alun remontissa muutettiin myös kolmannen kerroksen asunnot yhtiön teknisiksi toimistotiloiksi.
1980-luvun kuluessa Sähkötalon toimitilat kävivät kuitenkin liian ahtaiksi. Toukokuun 1984 lopulla hyväksyttiin Tuovi Hännisen kanssa esisopimus 3 ha:n ostamisesta Nummelan keskustasta johtavan Asemantien varresta. Ostopäätös hyväksyttiin toukokuussa 1986. Uuden rakennuksen ensimmäinen vaihe valmistui maaliskuussa 1989. (Historiikki, s. 117)
Yhtiö osti vuonna 1985 ns. Ratavartijan mökin tontteineen ja Pekka Laustiolta vielä maakaistaleen, jotka yhdessä toivat yhtiölle täyden hallinnan kortteliin 36 Nummelan keskustassa. KOP:n kanssa neuvoteltiin keskustakorttelin kaupasta. Syyskuussa 1988 KOP osti Sähköyhtiön kiinteistön noin 17 miljoonan markan kauppahintaan. Pankki remontoi rakennusta rakentaen pohjakerrokseen mm. sosiaalitiloja henkilökunnalle sekä edustustilat.
1990-luvun alussa TVL vuokrasi talon keskikerroksen suunnittelutoimistoaan varten.
1990-luvun loppupuolella oli katutasossa, keskellä taloa olevassa pienessä liikehuoneistossa jonkin aikaa laukkuliike Nummelan Laukku Ky , sen vieressä ensin Aili Bertlingin kiinteistötoimisto ja myöhemmin Hiidenkoti Oy niminen kiinteistövälitysfirma. Joukolantien puoleisessa kulmassa oli silloin naisten vaatetusliike Golden Fish Oy. Varsinaisesta myymälätilasta johtivat tuolloin vielä alkuperäiset kierreportaat alakerran varastoon.
Vuonna 1997 koko suuri keskustakortteli rakennuksineen siirtyi Olli Katavan ja Juhani Suikkasen (Vihdin hallintokiinteistöt) omistukseen.
Pankkitoiminnan loputtua rakennuksen etelänpuoleisessa päässä tehtiin siinä liikehuoneistossa ensin remontti. 1990-luvun lopulla toimi tuossa tilassa kodinkoneita myynyt Tekniset / Kone-Viesti sekä valokuvausalan liike Filmax. Filmax on edelleenkin (2004) talossa, mutta nyt sen kanssa on mm. matkapuhelimia myyvä yritys Data-Viesti.
Kiinteistöfirman tiloissa on nyt autokoulu Nummelan ajotaito.
Tällä hetkellä (keväällä 2004) Vihdin kunta on vuokrannut teknisen toimiston käyttöön talon alakerran pohjoisen puoleisen päätyosan sekä toisen ja kolmannen kerroksen kokonaan.
Liiketalossa ei asu enää kukaan. Kellaritasossa ovat talon nykyisen omistajan edustustilat, myös sauna sekä lämmitys- ym. laitteet.
Joukolantien varrella on vielä jäljellä vuosina 1964-65 rakennettu Sähköyhtiön aikainen iso varasto, missä 1990-luvun lopulla toimi mm. maaleja myynyt kauppa nimeltä Joule-Maalit Oy.
Tuossa rakennuksessa on ollut erilaisia teknisiä toimistoja, aikoinaan myös Sähköyhtiön omia teknisiä toimistoja.
Tällä hetkellä (2004) varastorakennuksessa on TV- ja radiohuolto Monimarkkinat, Osto- ja myyntiliike sekä Nummelan työttömien toimisto.
Kuvat ylä- ja alapuolella: Vihdin Sähkö Oy:n vuonna 1965 valmistunut verstas- ja varastorakennus rakennettiin entisen Runolinnan paikalle. Varasto purettiin toukokuussa 2005. Kuvannut Mikko Yli-Rosti.
