Nummelan kylähistoria    Naarapajun alue    

Tehty  14.1.2009


 

NUMMELAN RUKOUSHUONE

LIISA LEANDER MUISTELEE 6.8.2008

 

Liisa ja Väinö Leander asuivat rukoushuoneella vuosina 1954 - 1968.

He muuttivat rukoushuoneelle Lusilan Hannulasta. Isä Väinö työskenteli Vihdin Sähkö Osakeyhtiöllä verkostoasentajana.
Silloin perheeseen kuului äidin ja isän lisäksi kolme poikaa.
Perhe kasvoi rukoushuoneella asumisen aikana kahdella pojalla ja yhdellä tytöllä.
Leanderit saivat asuttavakseen keittiön ja kaksi kamaria käsittävän asunnon.

 


Liisa ja Väinö Leander sekä nuorimmat lapset Erkki, Tuula ja Jorma kirkkosalin ovella.

 


Leanderien lapset pituusjärjestyksessä: Pentti (*1948), Seppo (*1951), Markku (*1952), Tuula (*1955) ja Erkki (*1957).

 


Lapset istumassa: Pentti, Markku, Erkki, Tuula ja Seppo.

 

Rakennuksessa oli toinenkin asunto, jossa oli vain yksi huone. Siinä asuivat Valtteri Forsgren ja hänen iäkäs äitinsä.
Forsgren oli hiljainen, kiltti mies. Hän auttoi mm. puiden pilkkomisessa sekä rukoushuoneella, että Tuusan tilalla. Lapsille Valtteri tarjosi aina “kettukaramellejä”
Forsgrenin asunnon sisäänkäynti oli Tuusan puoleisessa päädyssä.

 


Tarja Lindholm sekä Leanderin Tuula ja Erkki. Takana näkyy Tuusan vanha päärakennus.

 

Leanderin asunnon ja sakastin sisäänkäynnit olivat vierekkäin pienessä syvennyksessä rakennuksen pitkällä sivulla. Samalla seinustalla viimeisenä kirkkosaliin johtavat pariovet. Pihalta noustaessa oli ensin muutama sementtirappu, sen jälkeen eteinen ja sitten varsinainen kirkkosali. Liisa muistaa kirkkosalin pitkät penkit keskikäytävän molemmilla puolilla ja punaisella samettikankaalla päällystetyn kaarevan alttarikaiteen.


Jorma Leander (*1961) kirkkosalin portailla.

 

Leanderin perheen asunnon vuokra oli 70 Smk kuukaudessa. Vuokran lisäksi Liisa-rouvalle kuului melkoisesti seurakunnan määräämiä tehtäviä. Kirkkosali lämmitettiin puu-uuneilla ja se oli Liisan tehtävä.
Kylminä talviaikoina uunit piti lämmittää ensimmäisen kerran jo perjantaisin. Vähitellen lämmittämällä saatiin kirkkosali sunnuntaiksi riittävän lämpimäksi. Myös Leanderin pojat auttoivat äitiä puiden kannossa.
Kirkkosalin ja sakastin siivoaminen kuuluivat myös Liisa-rouvan tehtäviin.
Hän muistaa kuinka suuri työ oli ikkunoiden pesussa. Tuplien liimapaperit piti liottaa irti, pyyhkiä ikkunat joka puolelta ja sitten taas kiinnittää tuplat takaisin. Niinhän siihen aikaan vielä tehtiin monessa muussakin rakennuksessa.
Liisa Leander muistaa ommelleensa kirkkosaliin uudet, vaaleat verhot. Lempi Lintumaa oli valinnut kankaan.
Piha-alueen siivous kuului myös tehtäviin. Pihalla olleista suurista poppelipuista tuli paljon haravoitavia lehtiä ja talvisin taas riitti lumitöitä. Toki näissä pihatöissäkin olivat perheen pojat apuna.

Forsgrenin mamman kuoltua muutti Valtter Forsgren muualle asumaan ja Leanderit saivat avata väliseinän ja saivat lisähuoneen käyttöönsä.

 

TOIMINTA RUKOUSHUONEELLA

Jumalanpalveluksia ei rukoushuoneella pidetty aivan joka sunnuntai, mutta kirkollisina juhlapyhinä oli aina jumalanpalvelus. Liisan tehtäviin kuului myös vastaanottaa jumalanpalvelusta pitävä pappi ja avustaa häntä pukeutumisessa. Kolehdin kanto kuului sekin hänen tehtäviinsä. Siinäkin saivat pojat joskus olla avuksi.
Jumalanpalveluksia pitäneistä papeista Liisa muistaa Hidenin ja Hassisen. Urkuharmoonia oli soittamassa ainakin opettaja Oili Ahomaa.

Lempi Lintumaa piti pyhäkoulua sunnuntai-aamupäivisin ja Uuno Poikonen poikakerhoa kerran viikossa lasten koulupäivän jälkeen.
Seppo Leander muisteli Ohlssonin vanhan rouvan tuoneen joskus Fazerin sekalaisia lapsille pyhäkouluun. Silloin oli paljon poikia mukana.
Rukoushuoneella pidettiin muitakin hengellisiä tilaisuuksia. Raamattupiiri kokoontui arki-iltoina ja myös muiden uskontokuntien
“saarnaajat” pitivät hartaushetkiä.
Rukoushuoneella pidettiin myös perhejuhlia, kuten ristiäisiä ja hautajaisten muistotilaisuuksia.

Pihanpiirissä oli myös suurehko ulkorakennus, jossa oli puuliiteri.
Rakennuksessa olivat myöskin puuseet, erikseen naisille ja miehille.
Piha oli niin avara, että pojilla oli siinä mainio pallokenttä, jossa myös ympäristön muut pojat saivat käydä leikkimässä.

 


Pentti ja Jorma Leander, takana rukoushuoneen ulkorakennus.

 


Naapuritalon (Taasolan) poika Jari Vikman, Erkki, Tuula ja Jorma Leander.

 


Tuula, Jorma, Erkki ja Markku. Taustalla häämöttää ”Maatalousaura”.

 

Liisalla oli myös keittiökasvimaa ja perunamaa. Perunat olivat kuulemma erinomaisen maukkaita.
Pihalla oli hyvä kaivo, siinä riitti aina vettä. Jos oli kuiva kesä, kävivät huhdanmäkeläisetkin hakemassa siitä vettä.

Kaikenkaikkiaan rukoushuoneella oli mukava asua, sen kertovat sekä Liisa, että Seppo-poikansakin.'

 


Tuula ja Jorma sakastin oven edessä.

 


Takana Markku ja Erkki, edessä Tuula ja Jari Vikman. Takana Leanderien asunnon sisäänkäynti ja keittiön ikkuna.

 


Pentti ”Volkkarinsa” kanssa Leanderien rapun edessä.

 


Jari Vikman ja Jorma Leander Nivea-pallon pyörityksessä.

Rukoushuoneelta Leanderit muuttivat vuonna 1968 Nummelan harjulle, josta hankkivat rivitaloasunnon.

 


Väinö Leander perheensä kanssa 50-vuotispäivänään lokakuussa 1965.

 

Liisa Leander on asunut vuodesta 2002 alkaen Huhtatien varteen rakennetussa kerrostalossa. Keittiön ikkunasta näkyy uusien rakennusten kattama entinen rukoushuoneen alue.

 

Muistelut koonnut Sirkka Järvensivu. Kuvat Liisa Leanderin kokoelmista.