Päivitetty 12.8.2013

AUTOLA

Autokorjaamossa: Oikealla korjaamon omistaja Lauri Långström ja vasemmassa laidassa hänen veljensä Arvo. Keskellä olevaa miestä ei ole tunnistettu. Kuva: Riitta Lehto.

Lauri Långström (*1903 Vihti) aloitti ensimmäisen autokorjaamonsa vuonna 1928 isänsä, seppä Kalle Långströmin pajan päädyssä. Siinä oli yksi sementtitiilistä tehty huone, missä Laurin nuorin veli Erkki jatkoi myöhemmin töitä, kun autokorjaamo siirtyi omiin tiloihin. Se pysyi kuitenkin edelleen samalla Toivolan tontilla. Vuonna 1931 se erotettiin omaksi tontiksi nimeltä Autola.

Kauppias Kalle Tainion auto oli kylän ensimmäisiä. Hänestä ja hänen autostaan on säilynyt monia huvittavia muistoja. Lauri Långströmiltä kysyttiin kerran autoistumisen ensivuosina, miten hänen korjaamonsa kannattaa, kun nummelalaisilla ei vielä juurikaan ollut autoja. Lauri kuuluu vastanneen: ”Kyllä Tainio yhden korjaamon ylläpitää”. Tainio kyllä yritti itsekin korjata ongelmia tuottanutta ajokkiaan, mutta joutui turvautumaan Långströmin apuun, kun ei tiennyt, mitä pitäisi tehdä, kun hänelle huoltotöiden jälkeen jäi mukillinen ruuveja ja muttereita.

Lauri Långströmin autokorjaamo (ensimmäinen rakennus ) ja seppä Långströmin paja (taaimmainen rakennus ). Oikealla Lohjantie. Kuva on otettu vuonna 1978.

Aluksi autokorjaamorakennuksessa oli kahdet isot ovet Lohjantien puolella. Itse korjaamohalliin mahtui kuitenkin useampia autoja kuin kaksi. Siellä oli myös pieni toimistotila. Rakennuksen Keskipisteen puoleisessa päädyssä oli pieni asunto, missä Lauri ja hänen vaimonsa Fanny asuivat ennen oman talon, Mäntylän valmistumista. Fanny Långström hoiti autokorjaamon toimistotyöt.

Lauri Långström 1920-luvun lopulla autokorjaamon ovella. Ikkuna kuuluu korjaamon yhteydessä olleeseen asuntoon (keittiön ikkuna), jossa Långströmit  asuivat aluksi itse. Myöhemmin siinä asui autokorjaamon työväkeä perheineen.

1930-luvulla Nummelan Keskipisteellä oli huoltoasema, jonka katolla pyöri kyltti Nobel Standard. Siellä myytiin ainoastaan bensiiniä, rasvausta tai muita huoltotöitä varten autot tuotiin Långströmin pajalle. Tuon ajan autonomistajia olivat mm. Hannulan tilan isäntä Väinö Kaarlola, kylän eläinlääkäri Jarl Pettersson ja osuusliike Auran johtaja Konsta Repo.

Autokorjaamon ensimmäinen laajennus tehtiin 1950-luvun puolivälissä, muistelee Eino Salenius. Korjaamo-osalle ei tehty mitään, ainoastaan Keskipisteen puoleisessa päädyssä olleen asunnon veranta poistettiin. Uusi huomattavasti korkeampi osa rakennettiin kiinni entiseen asuntoon, mistä nyt tehtiin molempien osien väliin toimistotila.

Lauri Långström (*1903) jäi työstään eläkkeelle 1960-luvun puolivälissä terveyden huonontuessa. 1.5.1966 autokorjaamo vuokrattiin viideksi vuodeksi Espoosta kotoisin olleille Pekka ja Teuvo Tarhoselle. He pitivät korjaamoa vuoteen 1973 asti, jolloin kunta osti sen muutettavaksi Nummelan paloasemarakennukseksi.
 

1930 tai aivan 1920-luvun lopussa tuli on korjauspajan työntekijäksi Antreasta Erkki Maurinpoika Saarinen (*1911 Lahti). Hän ajoi myöhemmin taksia Nummelassa.

Alkuvuosina korjaamossa työskenteli jonkin aikaa myös Esko Laakso, jonka Lauri Långström lähetti kursseille Helsinkiin Ammattien edistämislaitokselle. Pääkaupungin elämään totuttuaan ei Esko sitten enää palannutkaan pikkukylän autopajaan.

Toivo Lindfors (*1908 Vihti) tuli vuonna 1935 Lohjalta Lauri-serkkunsa autokorjaamoon autonasentajaksi. 

 
Toivo Lindforsin sotaväkikuva vuodelta 1929.  Kuvan omistaa Ulla-Maija Laakso (o.s. Lindfors). 

Kalle Långströmin pajan edessä otetussa kuvassa vasemmalta Toivo Lindfors, Erkki Långström,
Lauri Långström, Laurin vieressä tumma pitkä mies on tuntematon,  sitten Valtteri Vateri, joka
oli muuttanut sukunimensä Vathen muotoon Vateri (hän oli Långströmin veljesten ja Toivo
Lindforsin serkku) sekä Kalle Långström. Takana oleva mies tuntematon.
Kuvan omistaa Ulla-Maija Laakso (o.s. Lindfors).

Vuonna 1936 Paikkarin torpalla otetussa retkikuvassa  Fanny ja Lauri Långström sekä Toivo
Lindfors. Kuvan omistaa Ulla-Maija Laakso (o.s. Lindfors). 

Sammatintiellä vuonna 1936 otetussa kuvassa Heikkilä, Toivo Lindfors ja Lauri Långström.
Kuvan omistaa Ulla-Maija Laakso (o.s. Lindfors).

Ensin Toivo (Topi) Lindfors asui setänsä, seppä Långströmin talossa Toivolassa, mutta avioiduttuaan vuonna 1940 suutari Kallion Anna-Liisa-tyttären kanssa hän sai perheelleen asunnon autokorjaamorakennuksen etelänpuoleisesta päädystä, missä myös oli sisäänkäynti. Asunnossa oli keittiö ja kamari. Ikkunat olivat sekä Lohjantielle että nykyiselle Hannankadulle päin. Lähellä naapuritontin rajaa oli ulkorakennus, missä oli puuliiteri ja ulko-WC. Sireeniaita erotti oman pihan autokorjaamoalueesta ja jatkui Lohjantien reunassa. Vanhimmat tyttäret Pirjo (nyt Lehtonen) ja Ulla-Maija (nyt Laakso) syntyivät perheen asuessa vielä tässä talossa. Vuonna 1950 Lindforsit muuttivat omaan taloon Koivurinteeseen, mikä sijaitsi kauempana Lohjantien varrella.

Vuonna 1938 Taisto Virta (*1922 Vihti) tuli töihin Långströmin autokorjaamoon. Jatkosotaan Taisto osallistui vuodesta 1941 alkaen, mutta sodan loputtua vuonna 1944 hän palasi entiseen työpaikkaansa. Sotavuosina ei korjaamossa ollut toimintaa. Taisto Virta siirtyi vuonna 1966 Vihdin Sähkö Oy:n palvelukseen. Hän vastasi kaluston kunnossapidosta. Eläkkeelle hän jäi vuonna 1987.

Toivo Lindfors ja Taisto Virta vuokrasivat Långströmin autokorjaamon vuosina 1952-1953, kun Lauri Långströmillä ilmeni terveydellisiä ongelmia.

Jukka Laine (*1927 Vihti) tuli töihin Långströmin autokorjaamoon vuonna 1940. Pajan ollessa sotavuosina kiinni Jukka oli töissä Vuorelan koulukodissa. Vuosina 1956-1957 hän oli töissä Helsingissä Vehon autohuollossa ja sen jälkeen 2.5 vuotta Toreniuksen Liikenteen autoja huoltamassa Helsingin Sturenkadulla. 1960-luvun alkupuolella Jukka oli kolmen vuoden ajan autokorjaamotöissä Tukholmassa, mutta palasi sieltä sitten taas ensin Nummelaan Långströmin pajalle ja myöhemmin Veho Oy:n palvelukseen, mistä hän jäi eläkkeelle vuonna 1987.

1960-luvun työntekijöitä oli Jorma Jekkonen. Hän asui perheineen työnantajansa talossa, Mäntylässä. Långströmin pajan ”rasvapoikina” työskentelivät 1950-luvulla ainakin Erkki Eklund, Arto Järvensivu,  Arnold Jakobsson, Ari Laine ja Heikki Kaasalainen sekä 60-luvulla Kai Virta.

Luoteis-Uusimaa 30.8.1973 kertoo Vihdin kunnanvaltuuston kokouksesta 28.8.1973 ja tehdyistä päätöksistä otsikolla Uusia tiloja Nummelan VPK:lle seuraavasti:

” Päätettiin ostaa Lauri Långströmin korjaamorakennus tontteineen Nummelasta. Kauppahinta on 75.000 markkaa. Korjaamo muutetaan Nummelan paloasemarakennukseksi, koska VPK:n entinen rakennus on tehty vain tilapäiseksi eikä siinä ole mitään korjaus- ja huoltotiloja eikä myöskään letkunpesumahdollisuuksia.

Valtuusto ei ollut ostoa vastaan, mutta purnasi muista asioista:

Valt. Matti Valtonen ihmetteli sitä, mistä syystä ostajalla on niin kiire kaupantekoon. Valt. Reino Moisander sanoi, että kaupalla on ehkä kiire, mutta vastaisuudessa valtuusto saattaa jättää tämäntyyppiset kiireelliset asiat käsittelemättä. Valt. Tauno Ranta sanoi, että kauppa on ehkä edullinen, mutta valtuustolla on ikäviä kokemuksia vanhojen kiinteistöjen korjaamisesta.

Kunnanjohtaja Leinonen kertoi, että kaupanteko on ollut vireillä koko kesän. Hänen mielestään olisi kohtuullista ettei Långströmin enää tarvitse pitää korjaamoaan tyhjillään kauppaa odottamassa. Korjauskustannukset eivät hänen mielestään missään tapauksessa voi nousta kovin korkeiksi. Tähän Moisander vielä huomautti, että tullaankohan pikkusummilla toimeen, vai tarvitaanko ehkä satoja tuhansia.”

Nummelan VPK:n historiikistä vuosilta 1928 - 2003 löytyvät seuraavat faktat:

Vuonna 1974 Vihdin kunta osti Lauri Långströmin omistaman entisen autokorjaamokiinteistön. Muutostyöt tilojen saattamiseksi paloasemakäyttöön sopiviksi aloitettiin välittömästi. Palokuntalaiset olivat muutostyössä aktiivisesti mukana talkoohengessä. Paloasemalle saatiin kesällä1974 myös puhelin.

Talkoolaiset purkavat kattoa. Kuva Nummelan VPK historiikista 1928 - 2003.

Uusittuun paloasemaan päästiin muuttamaan vuonna 1975. Palokuntalaiset pääsivät ensi kertaa nauttimaan omista sauna- ja peseytymistiloista.

Tyytyväisiä palokuntalaisia: vasemmalta Kauko Sassi, Ahti Alén, Paavo Tajanen, Taisto Virta, Leo Lindfors, Heikki Louhi, Esko Helle, Lauri Långström ja Olavi Olsson. Kuva: Aili Helle

VPK:n paloauto Nummelan paloasemaksi muutetun Lauri Långströmin autokorjaamon edessä. Kuva on otettu vuonna 1978.

Vuonna 1979 purettiin aikaisemmin autokorjaamona toimineen paloasemarakennuksen matala, palokunnan toimintaan käyttökelvoton osa ja tilalle ryhdyttiin rakentamaan kolmen paloauton tallia.

Uusi osa rakenteilla.

Vuoden 1980 alussa paloaseman remontti oli edennyt niin, että kalusto voitiin siirtää uuteen osaan, johon autotallien lisäksi saatiin myös toimistotila.

Uusi paloasema valmiina. Kuva kirjasta Veikko Helle: Kehityksen tahto 1978.

Vuonna 1998 Vihdin kunta ryhtyi rakentamaan uutta paloasemaa Asemantien varteen, Kenttälän teollisuusalueelle. Syyskuun alkupäivinä vuonna 1998 palokunta pääsi muuttamaan Vihdin kunnan rakentamiin uusiin tiloihin.

Autokorjaamo nykyisessä asussaan Hiiden Opiston talona. Nykyisen kirjastotalon ja autokorjaamorakennuksen välistä kulki entinen Lohjantie.

Tällä hetkellä Keskipisteen puoleisessa päädyssä toimii Vihdin kunnan taidegalleria Pictor ja koulun puoleiseen päätyyn on viimeksi korjattu toimitiloja Vihdin kansalaisopiston, nykyisen Hiiden Opiston käyttöön.

Galleria Pictor keväällä 2002. Kuvannut Kirsti Kuusela.

Helmikuussa 2000 Vihdin kansalaisopisto pääsi aloittamaan toimintansa Nummelan entisellä paloasemalla. Opiston käyttöön remontoitiin ensi vaiheessa yli 100 neliötä eli noin puolet rakennuksen yläkerrasta: kanslia, rehtorin ja kahden opettajan työhuoneet sekä Kanervasaliksi nimetty 48-paikkainen luentosali. Rakennuksen alakertaan on myöhemmin tehty lisätiloja kansalaisopiston käyttöön. Hiiden opisto ei ole kuitenkaan voinut saada koko rakennusta käyttöönsä, koska galleria Pictorille ei ole löytynyt muuta tarkoitukseen yhtä hienosti sopivaa tilaa.

Jouko Heikolan Nummela kuvia Pictorin näyttelyssä talvella 2005

Lisää Autolan vaiheista (kirjoitus Luoteis-Uusimaa -lehdessä 19.6.1999)

Tietoja ovat antaneet Riitta Lehto (o.s. Långström), Kerttu Laine (o.s. Långström), Pirjo Lehtonen (o.s. Lindfors), Taisto Virta, Jukka Laine, Eino Salenius, Erkki Salenius, koonnut Ritva Miettinen.