Tehty 1.3.2011

PITKÄLÄ

Omakotitalojen rakentajiin kuuluivat myös Viljo ja Hilja Mannström. Vuonna 1957 he ostivat taloaan varten  tontin Tuusan tilan maista. Tontti sijaitsi nykyisen Lohjantien ja Vihdintien kulmauksessa.

Tontti sai nimekseen Pitkälä, koska se oli muodoltaan pitkä ja kapea nykyisen Lohjantien suuntainen, ulottuen Rantasten Nummikotoon saakka.

Ensimmäinen vaihe rakennettiin kesällä  1958. Silloin valettiin rakennuksen sokkeli.
Vihdin Sähköltä oli lainassa traktori, jolla kaivettiin rakennuksen pohja.  Kaivuu viimeisteltiin miesvoimin ja sokkelin laudoituksen teki Viljo-isä ja ja tuolloin 13-vuotias Timo joutui auttamaan. Niin kuin siihen aikaan oli käytäntö, sekoitettiin sementtimassa paikan päällä. Valuutyö tehtiin talkoilla.

Rakentamista jatkettiin seuraavana vuonna. Rakennus oli puurunkoinen. Rungon rakentamisen sekä ulko-ja sisälaudoituksen tekivät suurimmalta osin Viljo-isä ja Timo. Työtoverit ja ystävät olivat jonkin verran auttamassa. 

Seinien eristeenä käytettiin sahanpurua ja lattioiden eristeenä höylänlastua. Sahanpuru saatiin Härköilän sahalta. Eristeet asetettiin paikkoihinsa niinikään miesvoimin.
Rakennuksen putkityöt teki Eino Valtonen, peltikaton “Kuulan miehet” ja sähkötyöt Viljo itse. Rakennuksen ikkunat ja ovet teetettiin Nybergin verstaalla Ojakkalassa.
Nummelalainen muurari Kalle Aaltonen, “Aallon Kallu” suoritti muuraustyöt.

Perhe muutti Vihdin Sähkö Oy:n Vesala-nimisestä rakennuksesta vielä keskeneräiseen omaan taloonsa joulukuussa 1959. Viljo-isä ehti asua omassa talossaan vain puolisen vuotta. Hän kuoli toukokuussa 1960.

Hilja-äiti jäi kolmen lapsen  kanssa asumaan keskeneräiseen rakennukseen. Timo oli koulusta päästyään vuoden verran kotona ja jatkoi  talon rakentamista. Alakerran huoneet olivat niin keskeneräiset, että esimerkiksi lattialaudat oli vain asetettu paikoilleen, ilman naulaamista.

Ulkoseinät päällystettiin vasta muutaman vuoden kuluttua Minerit-levyillä. Siinä työssä auttoivat Kauko Sassi ja Eino Salenius, myös Reijo Vainio oli auttamassa.

Rakennuksen pohjakerros oli kokonaan auki. Siis valettu betonista. Siellä sijaitsivat sen ajan tavan mukaan puulämmitteinen sauna ja pesuhuone. Pesuhuoneessa oli  puulämmitteinen pata pesu-ja pyykkiveden lämmittämistä varten.

Alakerrassa oli  autotalli, jonne ajettiin melko jyrkästä luiskasta talon Nummikodon puoleiselta sivulta.  Mannströmin Timo kertoi, että isä halusi myös perunakellarin talon alakertaan ja se valettiin ulkoverannan alle. Ei sitä kuitenkaan kovin montaa vuotta siihen tarkoitukseen käytetty.

Timo on kertonut, ettei hän aikanaan käyttänyt autotalliakaan  kuin muutaman kerran. Talli oli niin viileä, ettei auto, varsinkaan talvisella säällä, ehtinyt yön aikana kuivua.
Autoa oli siis parempi pitää ulkona.

Sisäänkäynti, rappuset ja umpiveranta, olivat Vihdintien puolella. Alakerrassa oli iso tupakeittiö pohjoisen suuntaan, siis muuntajalle päin. Olohuone oli Hellen talon  (Metsäpirtti) puolella. Eteisestä johtivat portaat yläkertaan.
Keittiössä oli aluksi kaasuhella. Sen hankinnassa auttoi Viljon Aili-sisar, joka työskenteli SOK:lla Helsingissä. Myöhemmin kaasuhella vaihdettiin sähköhellaksi. Puuhellaa ei keittiössä ollut. 

Yläkertaan tehtiin myöhemmin kaksi huonetta. Kirvesmies Martti Salenius teki huoneet. Osuusliike Aura oli sopinut työn ja huoneet tulivat aluksi Auran kirjakaupassa työssä olleelle rouvalle. Toinen huone oli keittiönä, siellä oli vesipiste ja pieni sähköhella.
Myöhemmin huoneet olivat omien poikien makuuhuoneina. Yläkerran “räystäiden” alustat olivat säilytystiloina.
 
Tontille tehtiin aluksi oma kaivo, siinä oli 24 rengasta. Kaksitoista metriä syvä kaivo kaivettiin sekin miesvoimin. Apuna käytettiin Vihdin Sähköstä lainattua “vinssiä”.Sellaista käytettiin sähkölinjojen rakentamisessa pylväiden nostoon. Paloaseman talonmies Tauno Kovero, joka oli töissä Vihdin Sähkössä,  oli auttamassa. Kaivo oli Vihdintien puolella, suunnilleen rakennuksen keskikohdalla.

 Kiinteistö liitettiin kunnan vesijohtoverkostoon 1960 luvun alkupuolella.

Timo Mannström on kertonut, että talon alakertaan tuli viemäriverkostosta  pari kertaa Uimahallin tyhjentämisen yhteydessä likavettä. Tämä tapahtui  vasta 1970-80 vaiheilla.


Mannströmin perhe

Isä Rikhard Viljam (*1908 Vihti ), äiti Hilja Katri, o.s. Jauhiainen (*1914 Sonkajärvi)
Lapset: Asta (* 1943 ), Timo (* 1945 ) ja Antti (* 1952 ). Lapset ovat syntyneet Vihdissä.

Viljo Mannström

Viljo työskenteli “monttöörinä” Vihdin Sähkö Osakeyhtiössä. Hän oli monipuolinen ammattimies. Tavanomaisten sähköasennustöiden lisäksi häneltä hoituivat niin sähkömoottoreiden käämintä  kuin autojen huollotkin. 

Viljon rakas harrastus oli valokuvaus. Hän kulki vapaa-aikoinaan Nummelan kylällä kamera olalla ja talletti monta mielenkiintoista näkymää kameraansa. Viljo kehitti myös kaikki kuvat itse. Hänellä oli perheen asuessa Vesala-kiinteistössä yksi keittiön komero varattu siihen tarkoitukseen. Timo muistaa, että komerossa oli punainen lamppu ja kirkas lamppu. 

Onneksi Viljon ottamia valokuvia vanhasta Nummelan keskustasta on tallella.

Viljolla oli myös kaksi moottoripyörää. Ensimmäinen oli Tähti-merkkinen ja toinen Jawa. Timo muistaa, että isä kokosi pyörät “laatikollisesta osia”.  Työskentelytilana oli Vesala-rakennuksen yläkerran veranta.

Timo Mannström isän Jawa-merkkisen moottoripyörän päällä Vesalan pihalla.

Timo ja Antti Mannström Vesalan pihalla.

Hilja Mannström

Hilja-äiti muutti nuorena Sonkajärveltä työn perässä Vihtiin. Hän työskenteli ensin apulaisena mm. Säiläkivellä Kaukoilassa. Perheen perustamisen ja kotivuosien jälkeen hän oli työssä  Sellgrenin kutomossa Huhmarissa ja sen jälkeen Martela Oy:ssä, josta jäi eläkkeelle. 

 Hiljaa voisi luonnehtia vaatimattomaksi puurtajaksi, jolle ei juuri töiden ja kotiaskareitten lisäksi jäänyt aikaa harrastuksille. Timo on kertonut, että äiti kyläili kuitenkin entisten työtovereittensa ja ystäviensä luona. Omakotitalon pihan Hilja piti erittäin siistinä. Varsinaista hyötykasvimaata ei juurikaan kuivassa, hiekkaisessa maaperässä ollut, mutta perennat ja pensaat olivat kauniit. Marjapensaat ja muutama omenapuu antoivat kuitenkin satoaan. Keväällä kukkivat sipulikukat, myöhemmin kesäkukat ja sireenipensaat, jotka reunustivat tienvartta. Tontilla oli useita koivuja.

Äidin kuoleman jälkeen (1996 ) pojat Timo ja Antti jäivät asumaan taloa. Asta-sisko oli avioiduttuaan muuttanut jo pois kotoa. Pojat olivat aikoneet asua omassa kodissaan elämänsä loppuun saakka. 
Mannströmien talossa ei yläkerran lyhytaikaisia vuokralaisia lukuun ottamatta asunut
koskaan muita.

Suurten rakennusliikkeiden kiinnostus kerrostalorakentamiseen Nummelassa oli vilkasta. Pitkälä-tila siirtyi rakennusliike Skanskan omistukseen v. 2005 ja Mannströmit muuttivat pois kiinteistöstä marras-joulukuun vaihteessa v. 2005.

As. Oy Vihdin Metsäpirtin nykyiset kerrostalot sijaitsevat sekä Pitkälän että alkuperäisen Metsäpirtin tonteilla.

Ennen lopullista purkamista taloa verhonneet Minerit-levyt poistettiin. Kuvannut Olli Karvinen keväällä 2006.

Pitkälä on purettu. Vihdintien liikennevaloristeyksen takana oikealla näkyy Mäntytien kerrostalo sekä vasemmalla Eino Saleniuksen talo. Kuva Olli Karvinen.