JOKISUUN TALO

Valfrid ja Inkeri Jokisuu rakensivat vuonna 1946 omakotitalon nykyisen Keskivarinpolun varrelle. Silloin kulku tontille oli nykyiseltä Asemantieltä, pitkin asemapäällikön talon rajaa.

Jokisuut olivat suunnitelleet talonsa itse. Rakennus oli puurunkoinen, päältä vaaleaksi rapattu. Muurari Jalonen teki muuraustyöt ja Erland Kukon liike lämmitys- ja vesijohtotyöt.

Talossa oli viisi huonetta ja alakerrassa kellaritilat. Aluksi puilla toiminut keskuslämmitys muutettiin myöhemmin öljylämmitykseksi. Yläkerrassa oli parveke sisäänkäynnin puolella, asemapäällikön rakennuksen puoleisella sivulla.

Jokisuun talo. Kuvan omistaa Arto Jokisuu.

Piha-alue

Ulkorakennuksessa oli puuliiteri, sauna ja pieni navetta. Kotieläiminä oli kanoja ja aina vuosittain myös yksi sika. Pihapiirissä oli iso perunapelto, mansikkamaa, kasvimaa, omenapuita ja marjapensaita.

Kuvan omistaa Arto Jokisuu.

Asukkaat

Jokisuun perhe muutti rakentamaansa taloon Elisen talosta (Oksala I) Albertinkadun varrelta. Arto Jokisuu on kertonut, että yksi rakennuksen huoneista oli isän työhuone. Isä toimi silloin poliisina Nummelassa ja joskus heille tuotiin jopa vankeja jalkaraudoissa vietäviksi edelleen junaan Nummelan asemalle.

Asemantien varrella oli myös lähialueen lasten "urheilukenttä" Keskon omistamalla rakentamattomalla tontilla Heikki Louhen tontin vieressä. (Jokisuun tontin vieressä oli tuolloin vielä Ridalin talon viljelty pelto.)

Jokisuun poikien lisäksi kaveritkin pääsivät urheilemaan kentälle. Kentällä hypättiin seivästä, korkeutta ja pituutta sekä työnnettiin kuulaa. Siellä oli 60m juoksurata aitoineen. Kentän saimme käyttöön silloisen Tainion talouskaupan pitäjien Olssonien välityksellä. Kentän käyttäjät ja kunnostajat olivat: Arto, Pekka ja Timo Jokisuu, Hannu ja Klaus Alén sekä Hannu-Matti Olsson.

Jokisuut asuivat talossaan vuoteen 1956 saakka, jolloin he muuttivat Matkustajakodin taloon entisen Lohjantien varrelle.

Talo Asemantien varrella siirtyi ensin Valtoselle ja sen jälkeen Eino ja Hanna Kannolle. Eino Kanto oli Vihdin seurakunnan kanttori ja Hanna Kanto Vihdin kunnan kätilö. Eino Kannon kuoltua Hanna Kanto asui vielä yksin taloa ja sitä alettiinkin kutsua Hannan taloksi. Hanna Kanto muutti myöhemmin Vihdistä Pohjanmaalle ja kiinteistö siirtyi Säästötalous Oy:n omistukseen. Tuolloin talossa asui vuokralaisia. Yläkerran parveketta oli jossain vaiheessa suurennettu.

Jokisuun talo 1970-luvulla. Kuvan omistaa Elsa Teittinen.

Säästötalous rakennutti tontille kaksi kaksikerroksista kerrostaloa. Rakentamisen toteutti Rakennusliike Puolimatka Oy ja kiinteistön nimeksi tuli Väinämöisentupa Oy. Rakennukset valmistuivat vuonna 1988. Uusien rakennusten autokatokset ovat Väinämöisentien varrella ja kulku asuntoihin on Keskivarinpolun puolelta.

Asunto-osakeyhtiö Väinämöisentuvan talot: oikealla C- ja D-portaat sekä kauempana olevassa talossa raput A ja B. Kuvassa vasemmalla näkyy asemapäällikön talon korkea kuusiaita. Kuvannut Reijo Jalava tammikuussa 2014 Asemantie 9:n pihalta.

Kuvassa oikealla Asemantie 9 (Kunta-asunnot) ja kiinteistön piha-aluetta sekä vieressä asunto-osakeyhtiö Väinämöisentuvan talo (C- ja D-portaat). Kuvannut Reijo Jalava tammikuussa 2014.

Tietoja ovat antaneet Arto Jokisuu ja Elsa Teittinen. Koonneet Sirkka Järvensivu ja Ritva Miettinen.