RAUHALA
Nybergit
Aivan 1900-luvun alussa Nissolan Rauhalan omistajiksi tulivat ratavartija Johan Henrik Nyberg (*1845 Karstula) ja hänen toinen vaimonsa Sofia Vilhelmina (*1854 Mouhijärvi). Vuonna 1900 ratavartijaksi ja ratavartijan mökin asukkaaksi tuli Johan Henrik Nybergin poika (ensimmäisestä avioliitosta), Kustaa Adolf Nyberg (*1873 Hollola).
Johan Henrik oli jäänyt leskeksi vuonna 1886 ja solmi uuden avioliiton Sofian kanssa vuonna 1894. Heidän yhteisistä lapsistaan kaksi kuoli pieninä. Vuonna 1898 Vihdissä syntynyt Anna Vilhelmina on vielä 1920-luvulla kirjattu Rauhalan asukkaaksi ja hänen ammatikseen on merkitty kätilö.
Entinen ratavartija Johan Henrik Nyberg kuoli jo vuonna 1904. Hänen leskensä muutti vuonna 1934 Vilppulaan.
Remanderit
Näkymä Huhdanmäentieltä vuonna 1976. Vasemmalla Rauhala ja oikealla Vaahteriston tiheä kuusiaita. Kuvannut Heimo Harju.
Huhdanmäentien ja Viertäjäntien kulmassa sijaitseva Rauhala (0.1250 ha) on alunperin kuulunut Nissolan tilan maihin. 1930-luvulla Rauhalan omistajaksi on merkitty Kustaa Adolf Remander (*1857 Vihti) ja hänen vaimonsa Ida Charlotta (*1851; o.s. Eklund). Perheeseen kuului kolme lasta: Aksel Fredrik *1883, Rauha Olga Maria *1886 ja Anna Gustava *1893. Perheen äiti kuoli vuonna 1935, Kustaa Adolf vuonna 1944. Talo pysyi naimattomiksi jääneiden lasten käytössä heidän kuolemaansa asti.
Ennen Rauhalaan muuttoa Remanderien tiedetään asuneen Tuusan vanhaa päärakennusta vastapäätä olleessa Majatuvassa nykyisen Meritien varrella. Rakennuksessa oli tuolloin tilava pirtti ja suuri liiteriosa. 1930-luvulla Remanderit muuttivat omaan taloon.
Rauhalan punaiseksi maalatussa mansardikattoisessa talossa oli iso tupa ja kamari alakerrassa ja yläkerrassa yksi asuinhuone, jossa vuokralaisena 1930-luvulla asui Karlssonin mamma.
Rauhalan tuvanpuoleinen pääty vuonna 1976. Kuvannut Heimo Harju.
Lähellä Almus Metson tontin (Keto) rajaa oli ulkorakennus, jonka pellon puoleisessa päässä oli sauna ja tienpuoleisessa yläpäässä liiteri.
Tontilla oli kaksi kaivoa, toinen lähellä Metson tontin rajaa, toinen lähempänä Lahden tontin (Tasanko) rajaa. Puutarhassa oli marjapensaita ja omenapuita.
Remanderin sisarukset olivat luonteeltaan hiljaisia, eivätkä kovin paljon seurustelleet muiden huhdanmäkeläisten kanssa.
Aksel Fredrik Remander oli töissä rautateillä. Pajulan isäntä Eero Merivirta muistelee Akselilla olleen viikset. Talvella hän kuuluu hiihtäneen suurten peltojen yli työpaikalleen asemalle. Sodan aikana Nummelassa ei vielä ollut hälytyssireeniä. Naapuruston silloisilla lapsilla kuten monella muullakin nummelalaisella on pysynyt mielessä, kuinka Akseli sotavuosina kuulutti ilmahälytysten alkamisesta ja päättymisestä hakkaamalla vaijerissa roikkunutta kaksimetristä ratakiskonpätkää ilmeisesti vasaralla tai jollakin muulla metallisella esineellä.
Aksel Remander kuoli vuonna 1963.
Rauha Remander hoiti vuosikymmeniä taloutta asemapäällikkö Kyösti Sjelfmanin ja hänen vaimonsa Dagmarin perheessä. Rauha aloitti työnsä Hangossa ainakin jo vuonna 1913, ehkä aikaisemminkin. Isäntäperheen tytär Anna-Liisa (Aija) syntyi vuonna 1913 ja Rauha hoiti häntä pienestä pitäen, samoin vuonna 1915 syntynyttä Jukkaa. Hangon luovutuksen vuoksi Kyöstin työpaikka siirtyi Lahteen vuonna 1940 ja perhe muutti sinne. Vuonna 1945 Kyöstin jäädessä eläkkeelle, he muuttivat Nummelaan Pirttiin. Pirtissä Rauha huolehti sekä taloudesta että myös Sjelfmanien tyttären Aija Mikkolan pojasta Juhani Mikkolasta (*1951) vuoden 1960 kesään saakka. Huhdanmäen lapset keräsivät kukkia ja veivät niitä mielellään Pirtin Rauhalle, sillä Rauhalla oli tapana antaa heille jotakin hyvää.
Rauha Remander kuoli vuonna 1964.
Anna (Anni) Remander oli pieni kooltaan ja hyvin hiljainen. Lähellä asunut Leena Åkerman (o.s. Kuula) muistaa pienikokoisen naishenkilön usein siistineen ulko-oven edustaa. Ovi oli tuolloin vielä tien puolella.
Matti Salenius on kertonut, että Anni oli kiinnostunut Huhdanmäen lapsista ja seurasi heidän kehitystään. Matti muistaa myös Annin tuoneen hänelle sinisiä kukkia, kun hänellä oli jalka kipsissä.
Anna Remander kuoli vuonna 1962.
Remanderien kuoleman jälkeen pidettiin Rauhalassa huutokauppa, missä myytiin koti-irtaimisto. Remanderien serkut, Tervalammella asuneet Nybergit myivät Rauhalan Kaarlo ja Leena Haaparannalle vuonna 1965, juuri ennen kuin uusi perintölaki astui voimaan. Uuden lain myötä serkut eivät olisi enää perineet, vaan Remanderien jäämistö olisi mennyt valtiolle.
Haaparantojen aika
Talo oli Remanderin sisarusten poismenon jälkeen jonkin aikaa tyhjillään, mutta kaupanteon jälkeen taloon muutti Kaarlo ja Leena Haaparannan poika Railo perheineen.
Kaarlo ja Leena Haaparanta asuivat tuolloin Sähkö-Lehtosen talossa (Harjurinne) nykyisen Sentraalipolun varrella. Leena Haaparanta oli Kuikulla töissä hoitamassa rouva Kerttu Niemelää. Työmatkoillaan hän oli vuosien varrella nähnyt Remanderin sisaruksia. Hän muistaa hyvin portaita lakaisseen Anni Remanderin. Myös Leena muistaa Remanderit ahkerina, hiljaisina ihmisinä.
Kun Haaparannat muuttivat Rauhalaan, talon alakerrassa oli tupa, jossa oli leivinuuni ja puuhella. Alakerran kamarissa oli kakluuni. Talon Viertäjäntien puoleinen pää oli lautaseinäistä kylmää tilaa, jossa oli ns.viljatantoori, yli kaksi metriä pitkä vinokantinen ponttilaudasta tehty laari, jossa oli osastoja eri viljalajeja varten.
Vanhan sisäänkäynnin eteisestä oli vasemmalle väliovi ja rappuset yläkertaan alkoivat sen takaa. Rakennuksen Viertäjäntien puoleisen ulkoseinän sivussa rappuset kiertyivät oikealle talon pitemmän sivun suuntaisiksi jatkuen ylös avovintille. Rappusten yläpäästä muutaman askeleen päässä oli yläkamarin ovi. Kamari oli rakennuksen keskustan puoleisessa päädyssä tuvan yläpuolella ja muu osa oli muutamaa komeroa lukuun ottamatta avovinttiä. Tässä kamarissa asui Anni Remander. Kesästä 1960 lähtien yläkerran hellahuone oli Rauhan käytössä, alakerran kamari oli Annin huoneena ja Akselin peti oli tuvassa.
Haaparannat siirsivät talon sisäänkäynnin tien puolelta pihan puolelle. Sinne on tehty kuisti ja parveke. (Rakennushan on melkein kiinni nykyisen Huhdanmäentien jalkakäytävässä.)
Rauhala Viertäjäntieltä päin. Kuvannut Mikko Yli-Rosti vuonna 2005.
Talon alakerrassa nyt eteinen, tupa, makuuhuone ja sauna. Tuvan vanhat kattovasat ovat näkyvissä. Leivinuuni vanhoine luukkuineen on jäljellä. Talo lämpiää puilla ja suoralla sähkölämmityksellä. Vanha puuhella on jäljellä. Viljo Kuulan peltisepänliike on uusinut hellan pellityksen. Uunin luukut ovat Remanderien aikaisia. Kiinteistö on nyt liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon.
Alkuperäinen liesi
Akseli Remanderin saappaat
Remanderien aikaista esineistöä Högforsin tehtaan valmistaman lieden päällä. Kuvannut Mikko Yli-Rosti.
Arkkitehdit ovatkin kehuneet Rauhalan peruskorjausta hienosti tehdyksi. Talossa on muutokset tehty siten, että vanha miljöö on säilynyt. Talon ulkovuoraus on uusittu. Vuoraus on vaakatasossa olevaa panelia, joka on leveämpää kuin vanha vuoraus, joka oli laihempaa, kuten Kaarlo Haaparanta totesi. Remanderien aikaan yläkerrassa oli yksi hellahuone. Nykyisin siellä on koko talon mittainen huone. Raput ovat talon Viertäjäntien puoleisessa päässä. Vanhassa valokuvassa näkyy, että talon Pajulan puoleisessa päädyssä oli kaksi ikkunaa. Remontin yhteydessä ikkunat liitettiin yhteen ja talon päädyssä on nyt yksi leveä ikkuna. Tupaan lisättiin myös yksi ikkuna Lahden puoleiselle seinälle.
Rauhalan talo ja piharakennus vuonna 2005. Kuvannut Mikko Yli-Rosti.
Talon kunnostus aloitettiin jo 1960- luvun puolella. Kaarlo Haaparanta remontoi itse. Naapurissa asunut herastuomari Almus Metso (k. 1969) oli kerran pistäytynyt Kaarlon työmaalla ja todennut remontista: ”Voi poika mitä sää teet!”
Remonttisuunnitelma oli Kaarlon kertoman mukaan tehty niin sanotusti kenkälaatikon kanteen ja suunnitelma muuttui aina välillä. Kun oli tullut talon lopputarkastuksen aika, istui kunnan rakennustarkastaja kahvipöydässä ja totesi: ”Meidän on lähdettävä tarkastamaan sitä taloa.” Tähän olivat Haaparannat todenneet, että olemme talossa sisällä. Talo oli suunnitelmaan nähden sen verran erinäköinen, että rakennustarkastaja velvoitti Haaparannat laatimaan uudet muutospiirustukset, jotka sitten piiirrettiin toteutuneen remontin mukaisesti.
Haaparannan musikaaliset veljekset ovat laulullaan ja soitollaan ilahduttaneet monissa tilaisuuksissa. Arvo soittaa haitaria ja Kalle laulaa serkkunsa Esko Hellen puolison Aili Hellen 90-vuotisjuhlassa maaliskuussa 2000 Nummelan seurakuntakeskuksessa. Taustalla Ailin tyttäret vas. Terttu Alanko ja oik. Eira Karttunen. Kuvannut Ritva Miettinen.
Kaarlo Haaparanta on rakentanut monta selloa. Kuvassa hän musisoi Rauhalan yläkerrassa. Kuvannut Mikko Yli-Rosti vuonna 2005.
Kaarlo Haaparanta on kuullut, että talo olisi yksi Nummelan vanhimpia rakennuksia. Asiaa on kuitenkin melkein mahdoton varmistaa. Ainakaan vuoden 1882 isojakokartassa ei tällä paikalla ole kuin peltoa.
Leena ja Kaarlo Haaparanta Rauhalan tuvassa. Takana Remanderien aikainen sohva. Kuvannut Mikko Yli-Rosti syyskuussa 2008.
Remanderien ajalta on tuvassa säilynyt mm. hylly, klaffipöytä ja sivustavedettävä sohva.
Remanderien aikainen taulu ”Kristus Getsemanessa”.
Rauhalasta löytyneen vuonna 1795 painetun kirjan ensilehti. Kuvannut Mikko Yli-Rosti.
Liiterissä on tuo ratakiskon pätkä, jolla sodan aikana kuulutettiin ilmahälytyksestä.
Liiterirakennuksessa on ollut sauna, talli ja käymälä. Huhdanmäentien puoleisessa päässä on nyt autotalli. Auto työnnettiin talliin, kun se ajon jälkeen oli jäähtynyt. Kuumaa autoa ei uskaltanut ajaa talliin.
Remanderien aikainen villiomenapuu on tontin nurkassa. Omenapuut ovat vanhoja perinnelajikkeita: åkerö, antonofka, punakaneli, bergius. Pihalla on myös kirsikkapuita ja luumupuu. Lääkekasvina käytettyä marunaa kasvaa pihalla.
Haaparannat ovat kuulleet naapuriltaan Aili Lehtoselta, että Rauhalan tontin Viertäjäntien puoleisessa päässä on joskus ollut navetta. Pihalla on vanhoja perustan jäänteitä.
Leena ja Kaarlo Haaparanta ovat nyt asuneet 22 vuotta Rauhalassa.
Haaparannat Rauhalan tuvan vanhalla sohvalla. Kuvannut Mikko Yli-Rosti syyskuussa 2008.
Kaarlo ja Leena Haaparantaa haastatellut Mikko Yli-Rosti. Tietoja ovat antaneet myös Juhani Mikkola, Anna Andström, Airi Arola, Eero Merivirta, Matti Salenius, Leena Åkerman, Mikko Yli-Rosti. Koonnut Ritva Miettinen.
|