Päivitetty 10.12.2015

RINTELÄ

Aleksandra Hellman 20-vuotiaana vuonna 1907 Ridalissa.

Pajulan talon vieressä nykyisen Huhdanmäentien varrella oli pieni mökki, ilmeisesti Kajanderin mökki, missä vanhat Ekmanit, Santerin isovanhemmat asuivat. He kasvattivat pojan.

Vuonna 1909 Aleksandra Hellman avioitui Frans Aleksander Ekmanin kanssa.

Aleksandra Ekman Rintelän talon pihalla 1920-luvulla.

Kuvassa vasemmalla Aleksandra, keskellä Aleksander, oikealla Aili ja edessä Ensio Ekman. Kuva on 1920-luvulta, jolloin talon sisäänkäynti taloon oli Lohjantien puolelta.

Ekmanien 1. lapsi Aili Maria syntyi vuonna 1910 Lohjan kätilön ollessa auttamassa. Silloin perhe asui Nummenkylän Tonttulassa. Vihdin vt. kappalainen Kalle Herbert Kahiluoto kastoi Ailin Länsi-Uudenmaan kansanopistossa nykyisen Hiidenrannan alueella. Nummenkylästä perhe muutti Nummelaan ja asui aluksi Vimanien pikkumökissä (Pisteenkaari 6, Kuoppamäki).

Perheen poika Ensio Aleksanteri (= Ensa) syntyi vuonna 1912 Jokikunnan mummulassa. Perheen vakituinen asuinpaikka oli kuitenkin Nummelassa. Vimanin mökistä Ekmanit muuttivat Albertinkadun varrelle Rosendahlin taloon, Metsolaan. Aili Helle muistaa kymmenluvulla asuneensa tässä talossa ja sieltä he muuttivat vuoden 1913 tienoilla Lohjantien varrelle Rintelän mökkiin, jota vuosien mittaan korjattiin ja laajennettiin. Yläkerrassa oli vuonna 1925 yksi huone, Aili-tyttären huone.

Kemikaliokaupan pihalla Ensa Ekman, Marianne Hirn ja Aili Ekman.	Portailla Naimi Sohlberg (Lohjantien varrella  asuneen Kontion mamman sisarentytär, apulaisena Hirnillä) ja Aili Ekman.

Rintelä-niminen 0.275 ha:n alue kuului alunperin Hemmilän tilan vuokratontteihin. Myös mökki kuului Sellgreneille. 

Aleksanteri Ekman oli mm. Vihdin Sähkö Oy:n palveluksessa. Vihdintien varteen, nykyisen huoltoaseman tienoille valmistui vuonna 1920 transformaattori (kytkinasema- ja muuntajatorni), jonka rakentamista Ekman valvoi. Aleksanteri Ekman kuoli vuonna 1927.

Perheen tytär Aili aloitti koulunkäyntinsä vuonna 1919 Nummelan vanhassa puukoulussa. Opettajina olivat Elin ja Urho Karhumäki. Nummelan kemikaliokaupan omistaja Rudolf Hirn antoi Ailille ruotsin tunteja. Heti kouluvuosien jälkeen Aili meni töihin Hirnien omistamaan liikkeeseen.

Aili ystävineen: vasemmalta Helmi Tallgren, Aili Ekman, Maili Tammilahti ja Katri Laukkanen	Aili Ekman ja Maili Tammilahti

Nuoruusvuosinaan Aili Ekman harrasti monenlaista urheilua. Hänen lajejaan olivat juoksu ja pituushyppy sekä talvella hiihto. Myös voimistelu ja tanhut kuuluivat Ailin vapaa-aikaan. Hän kuului vuosia Nummelan Kisaajien johtokuntaan.

Työväenyhdistys Elon näyttämötoiminnassa Aili oli mukana sekä 1920- että 1930-luvulla ja kuului myös huvitoimikuntaan.

Aili Ekman	Aili ja Esko Helle vuonna 1934

Aili avioitui vuonna 1934 puuseppä Esko Hellen (*1909 Vihti) kanssa. Perhe asui aluksi Rintelän yläkerran huoneen ja keittiön asunnossa. Aleksandra Ekman asui tyttären perheen kanssa samassa talossa ja kuoli vuonna 1962.

Aleksandra Ekman. Kuvan omistaa Terttu Alanko  (o.s. Helle).

 

Ensa Ekman ja Esko Helle Rintelän pihassa.
 

Ensa Ekman muutti vuonna 1935 Helsinkiin. Hän oli maalari ammatiltaan.

Esko Kalervo Helle oli puuseppä Edvard Hellen ja hänen vaimonsa Alinan (o.s. Widell) kolmanneksi vanhin poika, joka sai isänsä verstaassa Albertinkadun varrella opin samaan ammattiin. Edvardin vanhimmat pojat työskentelivät puuseppinä verstaalla aina isän kuoleman jälkeisiin taloudellisiin vaikeuksiin asti. Verstas joutui välillä vieraiden omistukseen ja poikien oli hakeuduttava muualle töihin. Esko kävi mm. Hyvinkäällä asti puuseppäverstaalla töissä. Juuri ennen talvisotaa Esko, Veikko ja Jaakko Helle pystyivät lunastamaan verstaan takaisin. Töitä jatkettiin 1950-luvun alkupuolelle asti. Sen jälkeenkin Eskolla riitti paljon töitä ja luottamustoimia. Hän teki mm. maalaustöitä kouluilla, toimi myös veistonopettajana sekä kävi puutarhatöissä ruiskuttaen mm. omenapuita. Myös omassa puutarhassa oli kymmeniä omenapuita, jotka Esko oli itse istuttanut.

Esko Helle Hiidenveden rannalla. Nuoren työmiehen sunnuntaipäivän asuun 1930-luvulla kuuluivat hattu, puku, kravatti ja kävelykeppi.

Jo vanhempiensa kanssa Hellen veljekset olivat tottuneet osallistumaan erilaisiin tapahtumiin työväentalolla ja iän karttuessa toimimaan hyvin monenlaisissa tehtävissä. Työväenyhdistys Elon johtokuntaan Esko Helle kuului vuodesta 1936 lähtien aina vuoteen 1968. 1930-luvulla hän myös näytteli yhdistyksen näytelmäpiirissä (vuonna 1936 mm. Pohjalaisissa Korkelan roolissa ja 1937 Itkevässä ilveilijässä). Hän oli myös huvitoimikunnan jäsen.

Työväenyhdistys Elon hallitus 1950-luvun puolivälissä. Vasemmalta Toivo Valo, Martti Ekström, Eino Salenius, Aleksi Laine, Alpo Sievinen, Veikko Helle, Arvo Malmstedt, Rauha Lehtonen, Alma Aaltonen, Anni Nyman ja Esko Helle

Urheiluriennoissa Hellen veljekset olivat myös mukana pienestä pitäen. Eskon lajina oli varsinkin hiihto, mutta vielä 1940-luvulla hän myös ohjasi miesten voimistelua. Nummelan Kisaajien johtokuntaan Esko kuului vuodesta 1929 alkaen ollen puheenjohtajana vuosina 1935 - 1970. 1930-luvulla hän oli myös Nummelan Urheilukenttä Oy:n johtokunnassa. Nummelan palloseuran johtokunnan jäsen hän oli vuonna 1964.

Esko Helle Rintelän pihalla. Kuvan omistaa Terttu Alanko.

Kylän pojat harrastivat jo 1920-luvulla monenlaista musisointia. Esko soitti mm. rumpuja Havaj Jazz-Band yhtyeessä. Eskon rakkaimpiin harrastuksiin kuului kuitenkin kuorolaulu.

Nummelan laulukuoro laulamassa Vapun-päivän aamuna 1950-luvun puolivälissä Eroittajan portailla.
Edessä vasemmalta: Riitta Långström (Lehto), Irja Kuorikoski (Rantanen), Pirjo Lindfors (Lehtonen), Marja-Liisa Salminen (Lempiäinen).
Seuraavassa rivissä: Mirjam Olsson, Vappu Laakso (Sassi), Helga Långström, Sirkka Lehtonen (Waara), Toini Helle ja Heikki Louhi.
Seuraavassa rivissä ylempänä: Matti Laakso, Esko Helle, Jouko Helle, Asko Heino.
Takarivissä: Jyrki Helle, Veikko Helle, tunnistamaton.
Kuvan omistaa Ritva Miettinen.

Oman kylän tärkeisiin asioihin kuului myös vapaapalokuntatyö. Esko Helle toimi Nummelan VPK:n puheenjohtajana vuosina 1946-1950.

Kuvassa vasemmalta Lauri Långström, Leo Lindfors (takana)  ja Esko Helle.

Myös kunnallispolitiikkaan Esko Helle jaksoi osallistua. Vuodesta 1950 hän kuului Vihdin kunnanvaltuustoon. Viimeisen kerran hänet valittiin vuonna 1964. Hän kuului rakennuslautakuntaan ja 1960-luvun alkuvuosina hän oli myös kaavoituslautakunnan puheenjohtaja.

Urheilulautakunnanpuheenjohtaja hän oli ainakin vuonna 1954. Myös kirkkovaltuuston jäseksi Esko Helle valittiin vuosina 1955, 1959.

Aili ja Esko Hellen perheeseen syntyi neljä lasta: Kari * 1937, Eira *1941, Sirkku * 1942 ja Terttu *1944. Kari kuoli kuitenkin jo vuoden vanhana.

Tyttäret ovat aikuistuttuaan ja avioiduttuaan rakentaneet talonsa aivan lapsuudenkodin lähelle.

Eira Helle kesällä 1941.	Aili, Eira ja Esko Helle kesällä 1942. Taustalla nykyisen Hannankadun varrella olleen ns. Haaparannan mamman - Nummelinin ulkorakennus.

Aili Helle tyttäriensä Eiran ja Sirkun kanssa vuonna 1943.

Rintelän pihalla vasemmalta Terttu, Eira ja Sirkku Helle 1940-luvun lopulla

Aili ja Esko Hellen tyttäret valokuvaamossa vasemmalta Sirkku, Eira ja Terttu. Kuva on otettu vuonna 1948.

Aili Helle ja tyttäret kotikoivun alla 1950-luvun alussa.

Aili ja Esko Helle hiihtämässä. Kuvan omistaa Terttu Alanko.

Rintelän portailla vasemmalta  Heikki ja Eira Karttunen, Aili Helle, Jorma ja Sirkku Ståhlstedt
sekä Markku Alanko. Kuvan omistaa Terttu Alanko  (o.s. Helle).

Sukulaisia koolla Rintelän pihalla 1970-luvun alkupuolella.

Vasemmalta istumassa Esko ja Aili Hellen tyttäret Sirkku Ståhlstedt ja Terttu Alanko, Else Helle, Aili Helle ja Alma Aaltonen, takana Esko Helle, Markku Alanko ja Niilo Helle, edessä Sanna Alanko ja Marko Ståhlstedt. Kuvan omistaa Terttu Alanko.

Esko Helle loukkaantui auton töytäisemänä kotinsa läheisyydessä ja kuoli vuonna 1973.

Aili Helle 94-vuotissyntymäpäivänään 9.3.2004.

Aili Helle asui edelleen Rintelässä ja kuoli vuonna 2007.

Rintelän tontin alareunassa oli vuoden 1940 tienoilla rakennettu sauna. Yläpihalla oli suurehko liiterirakennus. Molemmat on nyt purettu.

Vuosien varrella Rintelässä on ollut myös vuokralaisia. Alli ja Eino Leino, jotka avioituivat vuonna 1927, asuivat aluksi Rintelän yläkerrassa.

Myös Harry Pihlström perheineen on kuulunut talon asukkaisiin. Kansakoulunopettajat Hilkka ja Esko Karvinen asuivat 1950-luvulla talossa poikiensa Ollin ja Timon kanssa. Joksikin aikaa Martela Oy oli vuokrannut koko talon työntekijöilleen.

Ilmakuva Rintelästä 1950-luvulla.

Aili Hellen, Eira Karttusen (o.s. Helle) ja Terttu Alangon (o.s. Helle) antamista tiedoista koonnut Ritva Miettinen.