Mikko Yli-Rosti:
Sotilastorppia
Nummelan Huhdanmäessä
Huhdanmäki,
tuo kallioinen ja männikköinen mäki lähimpine ympäristöineen on
Nummelan vanhimpia asuttuja alueita heti Härköilän kylän ja
Ridalin kantatilojen pihapiirien jälkeen. Huhdanmäki lienee saanut
nimensä kaskiviljelystä. Huhdanmäellä oli maata jokaisella Härköilän
talolla ja siellä ilmeisesti oli talojen lähikaskia. Huhdanmäellä oli
entisinä aikoina myös tervahautoja. Yksi vanhan tervahaudan paikka oli
Huhtapellon lähellä.
Huhdanmäen
vanhimmat kirkonkirjojen kautta tunnetut asukkaat olivat Ruotsin vallan
aikaisia ruotusotilaita perheineen. Ruotusotilaat olivat
jalkaväkimiehiä ja kuuluivat Uudenmaan jalkaväkirykmentin Vihdin
komppaniaan, jonka kokoontumispaikka oli nykyisen Nummelan keskustan
alueella. Ruotsin vallan aikana 1700- luvun lopulla sotilaan palkkaan
kuului sotilastorppa viljelyksineen, jonka lisäksi rahapalkka oli
vuodesssa kuusi riikintaaleria rauhan aikana ja kahdeksan
rriikintaaleria sodan aikana.
Perimätieto
Huhdanmäen sotilastorpista on omansalainen esimerkki siitä, miten
pitkälle menneisyyteen voi kansalaismuisti ulottua. Koti-Nummelan
kokouksessa tuli näin vanha asia esille. Pajulan
tilan isännän Eero Merivirran kertomuksessaan mainitsemat Pajulan
pihapiirin paikalla sijainneen Carlbergin sotilastorppaa asuttanut
sotilas Carl Johansson ja ja hänen poikansa Carl Carlsson löytyivät
kirkonkirjoista ja heidän lisäkseen monta muuta sotilasta, jotka
asuttivat Huhdanmäkeä.
Rauhan
aikana sotilaat kunnostivat Vihdin ja Helsingin välistä tietä. Yleisten
teiden kunnossapidon vastuunjako oli tehty 1700- luvun lopulla, jolloin
kantatiloille tuli jokaiselle vastuu tietystä tieosuudesta.
Sotilastorpparit olivat miehiä, joilla oli ehkä parhaiten aikaa
tietöihin, sillä heidän ei tarvinnut tehdä taksvärkkiä
sotilastorpasta,joka oli osa heidän palkkaansa. Mikäli ruotusotamies
työskenteli talossa sai hän tästä erikseen rahapalkkaa.
Kaksi sotilasta Härköilästä kaatui
Suomen
sodassa menehtyi kaikkiaan 25 vihtiläistä sotilasta. Heidän joukossaan
oli kaski härköiläläistä : "Härköilä n: o 67 sold. Eric Jung s. 1767 k.
1808" ja "Härköilä n: o 69 sold. Eric Johan Svensk s. 1787 k. 5.8.
1809". Kirkonkirjoista ei käy ilmi sotilastorpan nimi, mutta sotilaat
ovat mainitut Härköilän Yli-Rostin kohdalla. Varmuudella ei voi todeta
oliko heidän torppansa Huhdanmäen alueella. Sotilastorpat pyrittiin
sijoittamaan teiden varsiin, mikä seikka lisää todennäköisyyttä, että
heidänkin asuinpaikkansa olisi ollut Huhdanmäessä.
Härköilän
Nissolan maalla asui myös iäkäs entinen sotilas Eric Sabel s. 1737. Hän
kuoli Suomen sodan aikana 1809 ja kirkokirjoissa lukee "frusit till
döds i en lada i Härköilä". Ilmeisesti hän oli entisenä sotilaana
katsonut parhaaksi piileskellä kun venäläiset olivat miehittäneet
Vihdin alueen.
Carlberg/Kaarleinperi
Härköilän
Hemmilän tilan maalla Huhdanmäessä nykyisen Pajulan pihapiirin kohdalla
oli Carlberg (Kaarleinperi) niminen sotilastorppa, jonka
asuinrakennus oli aivan Helsinkiin johtaneen tien varressa. Torpan
rakennuksen perustukset ovat jääneet nykyisen Huhdanmäentien
kevyen liikenteen väylän alle. Torpan isäntä Carl Johansson s. 1772
osallistui Suomen Sotaan. Suomen sodan veteraani perheineen asui
Carlbergin torpassa usean vuosikymmenen ajan ja torppaa asustivat hänen
jälkeläisensä 1800- luvun loppupuolelle asti.
Huhdanmäki
Härköilän
Rostin / Yli-Rostin maalla Huhdanmäessä oli Huhdanmäki- niminen
sotilastorppa.(rippikirjoissa sodan jälkeen v. 1812 "Härköilä Yli-Rosti
förra soldats torp Huhdanmäki". )Sotilastorpassa asunut
sotamies Nils Stålt s. 1753 osallistui Suomen sotaan ja
selvisi sodasta hengissä. Sodan jälkeen hän jatkoi tavallisena
torpparina ja asui torpassa kuolemaansa saakka eli vuoteen 1814. Nils
Ståltin leski Anna Jacobsdotter asui torpassa kuolemaansa saakka
vuoteen 1829 samoin kuin perheen tytär Anna Stina Stålt, joka kuoli
vuonna 1846.
Frigård- niminen perintötorppa
Huhdanmäen torpasta
tuli vuonna 1848 ns. perintötorppa, josta ei tarvinnut tehdä
taksvärkkiä. Torpan nimeksi tuli Frigård, joka viittaa vapauteen
vuokrasta.
Tämän jälkeen asui Huhdanmäellä sijaitsevaa torppaa Johanna Eleonora
Liljegren o.s. Ridal ja hänen puolisonsa Carl Henrik Liljegren. Johanna
oli Härköilän Yli-Rostin ja Nissolan omistajien Johan Ridalin ja Ulrika
Ridalin tytär . Vuonna 1848 saivat Liljegrenit oikeuden vuokratta
viljellä ja asua Frigård-nimistä torppaa 50 vuoden ajan. Torpan maat
sijaitsivat osaksi Nissolan maalla nykyisen Viertäjäntien varrella ja
osaksi Yli-Rostin tilan maalla. Sille osalle Frigårdia, joka sijaitsi
Yli-Rostin maalla ovat 1900- luvun alussa nousseet Päivärinnan ja Peltolan talot sen jälkeen kun
Liljegrenien jälkeläiset luovuttivat Yli-Rostin puolella olleet
Frigärdin torpan maat kantatilan hallintaan 1900- luvun alussa, mutta
Nissolaan kuulunut osa Frigårdia jäi edelleen torpaksi. Frigårdin myöhemmät vaiheet
ovat luettavissa Nummelan kylähistorian sivuilta.
Tykkimiehen leski asui mäkituvassa
Huhdanmäessä
asui mäkituvassa (backstuga) vuodesta 1814 aina kuolemaansa saakka
vuoteen 1850 tykkimies (artillerist) ) Johan Rostin leski Hedvig
"Hedda" o.s Haffström. Johan Simonsson s. 1778 Härköilän Yli-Rostilla
oli palvellut Suomen sodassa tykkimiehenä sukunimellä Rost.
Hän oli vuonna 1803 avioitunut Hedvig s.1770
kanssa. Pariskunta muutti Vihdistä Kirkkonummen
Navalaan. Hedvig oli vuonna 1808 sotaa paossa Härköilässä. Perheeseen
syntyi kesällä 1808 tytär, joka kuoli kuukauden ikäisenä 31.7. 1808.
Huhtamäki
Härköilän
Nissolan tilan maalla Huhdanmäessä oli Huhtamäki -niminen
sotilastorppa, jossa ennen Suomen sotaa asui vapaaehtoinen
(voluntäär) Anders Lönnqvist s.
1764 puolisonsa Anna Henricsdotterin s. 1759 kanssa. Myös
Lönnqvist selvisi sodasta hengissä, mutta Anna kuoli sairauteen Suomen
sodan aikana.
Teksti:
Mikko Yli-Rosti
|