Härköilän kylän vaiheita

Kuva Enäjärvestä ja Härköilän kylästä vuodelta 1891. Kuvan on ottanut maataloushistorioitsija Gösta Grotenfelt. Harjulta otetussa kuvassa näkyy Härköilän peltoaukeaa Enäjärven rannalla. Kylätontti, jolla sijaitsevat Ali-Rostin, Yli-Rostin, Hemmilän ja Sepän tilojen talouskeskukset, on kuvassa keskellä näkyvien kahden männyn kohdalla. Kuvassa oikealla on Nissolan tilan talouskeskus sekä rakennuksia Tuusan vanhan talouskeskuksen pihapiirissä Härköilän kylätien varressa Nissolan naapurissa. Kuva: Soikkelin kokoelma.

Nummelan keskusta ja Härköilän kylä vuoden 1958 peruskartassa.

Härköilän kylä, jonka alueelle on noussut Nummelan taajaman vanhimmat osat, on yksi Vihdin vanhimmista kylistä. Ensimmäinen kirjallinen maininta Härköilästä on vuodelta 1433 eli samalta vuodelta, jolloin Vihti mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran. Vuonna 1442 laamanni Matti Martinpoika antoi tuomion Härköilän ja Lankilan välisessä rajakysymyksessä. Tämä on ensimmäinen kirjallinen maininta oikeudenkäytöstä Vihdissä.
Vanhin asutus Härköilässä sijoittui jo keskiajalla kahdelle kylätontille, joista suuremmalla sijaitsivat Rostin (myöhemmin Ali-Rosti ja Yli-Rosti), Sepän ja Hemmilän tilojen pihapiirit. Pienemmällä kylätontilla sijaitsivat Nissolan ja Tuusan pihapiirit. Tuusan tilan talouskeskus siirrrettiin 1800- luvun lopulla lähelle nykyistä Nummelan keskustaa.

Yli-Rosti

Ali-Rosti (nykyinen Toimela)

Seppä

Hemmilä

Nissola

Rauhala

Härköilän kylän vanhimmat pellot ovat Enäjärven rannan ja Härköilän kylätien välisellä alueella. Kylätiestä harjulle päin avautui kylän laaja niittyaukea, joka ulottui Lankilan kylän rajalta aina Höytiönnummeen asti. Harjun suunnassa aukea ulottui nykyisten Kuoppanummentien ja Asemantien tasalle. Härköilän tilojen harjumetsät ulottuivat harjun laelle asti.
Huhdanmäki, kallioinen ja männikköinen mäki nykyisen Nummelan keskustan eteläpuolella on vanhimpia asuttuja alueita nykyisessä Nummelassa. Huhdanmäellä sijaitsi Ruotsin vallan aikana useita Härköilän talojen sotilastorppia. Kaikilla Härköilän tiloillla oli maita Huhdanmäellä. Alue on entisaikojen kaskimaita ja saanut nimensä kaskiviljelyn mukaan.
Härköilän kylän kanssa samassa jakokunnassa ovat myös Ridalin ja Torholan kylät. Ridalin kylä muodostui Ridalin yksinäistalosta, jonka talouskeskus sijaitsee Enäjärven rannalla Nummelan keskustan eteläpuolella.
Ridalin tilan maita oli nykyisessä Nummelan keskustassa Keskipisteen ja Väinämöisentien välisellä alueella ulottuen Varkaanoron vasemmalla puolella aina harjun laelle asti. Lohjantien ja Asemantien kulmauksessa oli Nummelan kestikievari (kartoissa Nummela gästgifveri), jota 1860- luvulta alkaen piti Ridalin tilan omistaja Johan Linden.
Vuonna 1873 valmistui Hanko-Hyvinkää rautatie. Härköilän kylän alueelle nousi rautatieasema, joka sai nimensä lähistöllä sijainneen Nummelan kestikievarin mukaan. Rautatien tulo oli alku Nummelan taajamalle.
Aseman tienoille alkoi pian nousta uutta asutusta Härköilän Hemmilän tilan maille. Asemalta Punaisenportin ahteeseen muodostettiin Nummelan ensimmäinen katu, joka sai nimen Albertinkatu talon isännän Albert Sellgrenin mukaan. Tälle alueelle muodostui ainakin 39 asuntotonttia. Vanhat isännät vierastivat ajatusta talon maiden lohkomisesta. Nähtyään uusia taloja Albertinkadun varrella oli Hemmilän vanha isäntä August Sellgren todennut pojalleen: ”Sinä myyt maata lastesi alta”. Tarinan on kertonut Albert Sellgrenin pojanpoika Eero Sellgren.
Varsinainen Nummelan keskusta muodostui viiden tien risteykseen, jossa oli ensin vain Nummelan kestikievari. Risteyksestä asemalle päin oli Ridalin tilan maita ja Vihdin suuntaan oli Härköilän Tuusan tilan maita nykyisen Vihdintien molemminpuolin.

Härköilän kylä 1800- luvun lopulla

Kyläkuva Härköilässä muuttui, kun Hanko-Hyvinkää rautatie valmistui. Rata halkaisi kylän niittyaukean ja pirstoi myös kylän peltoja. Kylän pellot, jotka oli jaettu isojaossa vuonna 1775, jaettiin 1887 vahvistetussa isojaon täydennyksessä uudelleen huomioiden rautatien rakentamisen johdosta pirstoutuneet lohkot.
Suomen maataloudessa käytiin läpi lähes kaikenkattava muutos 1800- luvun loppupuolella. Maanviljelyssä siirtyi painopiste viljanviljelystä karjatalouteen ja rehuviljelyyn. Maatilat liitettiin maidon ja meijerien avulla entistäkin kiinteämmin markkinatalouteen. Karjasta tuli myös Härköilän kylän tiloille entistäkin tärkeämpi tulolähde. Härköilässä tuotettua maitoa vietiin junalla aina Pietariin asti.
Kyläkuva muuttui, kun Härköilän laajat niittyaukeat otettiin peltoviljelyyn ojittamalla ja kyntämällä. Tämän mahdollisti kääntösiivellisen auran käyttöön otto.
Erityisen merkittävästi muuttuivat Härköilän kylän tilojen pihapiirit 1900- luvun ensimmäisellä vuosikymmenelle, kun karjamäärien kasvaessa rakennettiin vanhojen hirsinavettojen tilalle uudenaikaisia tiilinavettoja. Riihipuinti jäi historiaan ja hirsisten olkikattoisten riihien sijaan kyläkuvaan tulivat suuret lautarakenteiset puimalat.

Ilmakuva Härköilän kylästä vuodelta 1962. Kuvassa näkyvät Härköilän Yli-Rostin, Toimelan eli entisen Ali-Rostin, Sepän ja Hemmilän tilojen talouskeskukset. Kuvassa näkyy hyvin muutos. joka maataloudessa tapahtui 1800-1900- lukujen vaihteessa. Kyläkuvaa muuttivat tiilinavetat ja suurikokoiset lautarakenetiset puimalat. Kuva: Mikko Yli-Rostin kokoelmat

Ilmakuva Nissolan tilan talouskeskuksesta.

Tiedot koonnut Mikko Yli-Rosti. Kuvat Mikko Yli-Rostin kokoelmista ellei toisin mainita.

Härköilän kotitarvemylly ja sahayhtymä

Rauhala, Härköilän kylän Sepän ja Yli-Rostin syytinkimökki