Lauri Lehtosen Frigård

myöh. Väinölä

Viertäjäntie 2

Lauri Lehtonen synnyinkotinsa pihamaalla kesäkuussa 1986 vähän ennen talon purkamista. Kuvan omistaa Soili Borgström.

Vuonna 1904 Hauholta muutti Vihdin seurakuntaan Kalle Kustaa Lehtonen (*1870 Tuulos). Samana vuonna hän avioitui Amanda Karoliina Rönnbergin kanssa (*1880 Kirkkonummi). Amanda oli tullut perheensä kanssa Vihtiin v. 1893. 1910-luvulla Nissolan Frigårdissa asui myös Amandan äiti leskirouva Karoliina Rönnberg (*1850 Paimio). Amandan isä Bernd Rönnberg oli Kuikun Nybackan torppari.

Amanda ja Kalle Lehtosen perheeseen syntyi Huhdanmäessä 5 lasta:
1. Ester Amanda (*1905), kuollut muutaman kuukauden ikäisinä
2. Sigrid Amanda (*1906), muuttanut 1928 Peräseinäjoelle. Siiriksi kutsuttu tytär avioitui Eino Hahkalan kanssa.
3. Ester Irene (*1909), muuttanut 1931 Mikkeliin. Ester Lehtonen ei avioitunut.
4. Karl Martti (*1911), muuttanut 1931 Helsinkiin. Martti Lehtosen 1. vaimo oli Elsa ja 2. vaimo Aili.
5. Lauri Johannes (*1914), muuttanut 1934 Helsinkiin. Lauri Lehtosen puoliso oli Olga (Oili).

Frigårdin Lehtosia: vasemmmalla Eino Hahkala ja vaimonsa Siiri (o.s. Lehtonen), keskellä Lauri Lehtonen ja vaimonsa Olga (Oili), tunnistamaton, oikealla Martti Lehtonen, edessä Hahkaloiden lapset Saara ja Hilkka. Kuva on Seppo Lehtosen arkistosta.

Ester Lehtonen Huhdanmäessä. Kuva on Seppo Lehtosen arkistosta.

Ester Lehtosen ystävättärelleen lähettämiä postikortteja. Kortit kuuluvat Seppo Lehtosen kokoelmiin.

Perhe asui ilmeisesti nykyisen Kotimäen tontilla olleessa vanhassa hirsimökissä. Amanda Lehtonen kuoli vuonna 1933 ja Kalle Lehtonen vuonna 1936 Vihdissä. Tuolloin aikuiset lapset olivat jo muuttaneet pois Nummelasta. Vanhempien mökki siirtyi Anton ja Mimmi Metson omistukseen vuonna 1937.

Amanda ja Kalle Lehtosen aikoinaan omistamasta Huhtapelto- nimisestä tilasta (RN:o 1:47) on lohkottu monta Viertäjäntien varren tonttia. Perinnönjaossa heidän nuorin poikansa aseteknikko Lauri Lehtonen lunasti sisarustensa osuudet. Martti Lehtosen pojalle Rainer Lehtoselle jäi kuitenkin n. 5000 neliömetrin alue Saleniuksen ja Velinin tonttien välissä. Tällä tontilla säilyi alkuperäisen suuren tilan nimi Huhtapelto.

Selkälät

1930-luvun lopulla Väinö ja Olga Selkälä tyttärineen muuttivat Almus Metson talosta (Keto) Frigårdiin. Väinö Selkälä teki tyttärilleen Mirjamille ja Marjatalle pihalle pienen leikkimökin . Liisa Toikkanen (o.s. Velin) on kertonut, että tytöt eivät halunneet Metson Kirstiä mukaan leikkeihinsä. Silloin Almus Metso teki Kirstille komean mökin omaan pihaan. Selkälät veivät tyttäriensä leikkimökin Viherlaaksoon talonsa pihaan työkaluvajaksi. Vanhemmat muuttivat sinne vuonna 1938 ja tyttäret seuraavan vuoden alussa käytyään ensin syyslukukauden 1938 Nummelan koulussa. Tytöt asuivat tuon ajan Metson perheen luona.

Selkälän tyttöjen rippikuva vuodelta 1944. Kuvan omistaa Liisa Toikkanen.

Olga Selkälä oli taitava ompelija ja teki mekkoja naapuritalojen tytöille. Hän kävi myös säännöllisesti auttamassa Vaahteristossa asunutta neiti Engmania. Hän kuuluu tarjonneen tyttärien leikkitovereille usein pullaa ja maitoa. Olga Selkälä osallistui 1930-luvulla aktiivisesti työväenyhdistys Elon naisjaoston ja lastenohjauksesta huolehtineen toimikunnan työhön.

Lehtoset

Frigårdin talosta (RN:o 1:27) tuli Lauri ja Oili (Olga; o.s. Pitkänen) Lehtosen kesäkoti vuonna 1947. Silloin perhe, johon kuului myös kaksi lasta, Soili (*1942 Mikkeli; nykyään Borgström) ja Seppo, muutti Mikkelistä Helsinkiin Kaartin kasarmille. Sodan jälkeen huvila, missä oli iso tupa ja makuuhuone, kunnostettiin, mutta vasta Helsinkiin muutto mahdollisti sen käytön perheen kesäasuntona.

Lauri ja Olga (= Oili) Lehtonen sekä lapset Soili ja Seppo.

Huhdanmäen lapsia aivan 1950-luvun alussa: takana René Bodalew, hänen edessään vasemmalla Marina (Molla) Bodalew, keskellä Soili Lehtonen ja vieressä Leena Kuula. Edessä nukenrattaissa Ann-Mari (Pippe) Bodalew sekä oikealla Seppo Lehtonen. Kuvan omistaa Soili Borgström (o.s. Lehtonen).

Lehtoset viettivät lähes aina koko kesän Nummelassa aina vuoteen 1952-53 asti. Lauri Lehtonen kulki aluksi jopa polkupyörällä töihin Helsinkiin, sitten myös linja-autolla ja myöhemmin omalla autolla. Työolosuhteista riippuen perheenisä kävi Nummelassa. Hänen työpaikkansa oli Helsingin Rajavartiolaitoksessa, mutta hän tarkasti Suomen raja-asemien ja merivartioasemien aseet tehden usein pitkiä matkoja. Soili-tytärkin muistaa tulleensa joskus isän polkupyörän telineellä Nummelaan.

Talvellakin perhe kävi joskus Nummelassa, jos siihen oli tilaisuus.

Kermanvärisen talon turvepehkutäytteisellä ullakolla ei ollut kunnostettuja asuintiloja, mutta portaiden ylätasanteella oli lasten leikkitila. Huhdanmäkeläisiä lapsia kävi leikkimässä myös Frigårdin pihalla.
Puutarhassa oli jotakin pientä viljelystä, ainakin perunamaa ja marjapensaita, Tällä tontilla kuten monella naapuritontillakin oli runsaasti vanhoja kirsikkapuita.
Kaivo oli lähellä taloa. Pihapiirissä oli ulkorakennus, missä liiteri, ulkoWC ja pieni navetta. Lauri Lehtosen perheellä ei ollut navetalle käyttöä.
Lähellä Viertäjäntietä oli Frigårdin sauna.

Soili Borgström on kertonut, että talvisodan aikana hänen kasvattiveljensä, Martti Lehtosen poika, Rainer Lehtonen asui äitipuolensa kanssa Frigårdissa. Muuten talo lienee ollut vain oman perheen käytössä.
Eero Merivirta on kuitenkin kertonut, että talvisodan syttyessä huvilassa asui metsätyömies Juurinen perheineen (lapset Annikki ja Arvo). Arvo rakensi kerran valtavan lumilinnan, mikä teki Eeron tavattoman kateelliseksi.

Frigårdin pihalla Soili, Rainer, Seppo sekä Olga (=Olili) Lehtonen.
Taustalla Laatuvilja. Vasemmalla Velinien talo (Välimaa) Viertäjäntien toisella puolella.

Seppo Lehtosen lapsuudenkuvia Frigårdin pihapiiristä.

Saunarakennuksen asukkaita:

Aivan 1930-luvun lopulla saunakamarissa asui Siiri Rytkönen (ent.Trogen; 1909 Pielavesi), jolla lapset Eero ja Esko. Vuonnau 1940 hän avioitui Vihtori Sinervon (*1901 Loppi) kanssa.

Sotavuosina pienessä saunakamarissa asui Mari Mannström lastensa kanssa. Pojista Niilo (*1920 Vihti) kaatui sodassa vuonna 1944. Aili-tytär oli nuorena töissä Ungernin harjatehtaalla Albertinkadun varrella ja muutti myöhemmin Helsinkiin. Viljo Mannström asui äitinsä kanssa, myöhemmin myös vaimonsa ja lastensa kanssa. Saunakin oli tuolloin muutettu asuintilaksi. Mannströmit kävivät Velinien saunassa )Välimaa) ja pesivät siellä myös pyykin. Nuori perhe muutti sitten Huhdanmäentien toiselle puolelle rouva Hjeltin taloon. Oma talo rakennettiin myöhemmin Vihdintien ja nykyisen Lohjantien kulmatontille.

Jorot

1940-luvulla (ainakin 1947-48) Lehtosen huvilassa asui vuokralaisena pika-asutusneuvoja Otto Joro vaimonsa Liisan (Elisabet) kanssa. Perheen lapset olivat tuolloin jo aikuisia. Jorot rakennuttivat myöhemmin talon Ojakkalaan.

Väinölä

Väinölän etelänpuoleinen sivu kuvattuna naapuritontilta, kun Kuulan peltisepänliikkeen uutta tuotantolaitosta aletaan rakentaa 1960-luvun alussa. Kuvan omistaa Leena Åkerman (o.s. Kuula).

Kauramäet

Frigårdin seuraava omistaja oli Väinö Kauramäki, jonka mukaan kiinteistö sai myös uuden nimen Väinölä. Väinö Armas Kauramäen (*1907 Vihti) ja hänen vaimonsa Lyyli Sofian (*1902 Loppi; o.s. Tuominen) perheeseen kuuluivat tyttäret Hilkka (*1923 Helsinki), Hellä (*1925 Vihti) ja Hillevi (*1927 Vihti). Kauramäet muuttivat Huhdanmäkeen Kuikun tilan Ruusulasta. Väinö Kauramäki kävi töissä maalaistaloissa. Hänellä oli myös omia ns rintamamiespeltoja Linnanniityn alueella. Naapurit ovat muistelleet rouva Kauramäen olleen topakan kurinpitäjän. Kauramäen perheellä oli 3-4 lehmää ja hevonen. Kauramäet muuttivat Huhdanmäestä Turuntien varrelle. Tyttäret eivät ilmeisesti enää asuneet vanhempien kanssa Huhdanmäessä.

Lasten ollessa pieniä, Lyyli Kauramäki työskenteli Tuusan tilan karjakkona (noin vuonna 1928) ja perhe asui Tuusan työväenrakennuksessa Törmäsessä (Suomelassa).

Väinö ja Lyyli Kauramäki muuttivat Vihdistä vuonna 1956 Helsingin pitäjään.

Kukot

Väinö Kauramäki myi vuonna 1956 kiinteistön Erland Kukolle, joka perheineen muutti Keskipisteen liiketalosta Huhdanmäkeen. Ulkorakennuksen paikalle pystytettiin peltikuorinen teollisuushalli, mihin Nummelan Lämpöhuolto Oy:n toiminta siirtyi. Työntekijöitä oli muutamia ja työjohtajana toimi rouva Anneli Kukon veli Martti Heli. Tuotanto (Mora-Tuote) siirtyi 1960-luvulla Huhmariin Sellgrenin entisen kutomon tiloihin. Myös perhe muutti sinne. Kukon aikana saunakamari oli varastotilana ja saunassa sorvi.

Kukon aikaisia rakennuksia. Kuvan omistaa Risto Lehtonen.

Riihimäet

Vuonna 1964 kiinteistö siirtyi Antero Riihimäen omistukseen. Viertäjäntien teollisuushalliin siirtyi Kuulan vanhan verstaan tiloista metallipinnoitusta (eloksointia) tehnyt Vakumotuote.
Työnjohtaja Matti (Matias) Kivineva asui perheineen Väinölässä. Perheeseen kuului vuonna 1959 syntynyt Antti-poika.
Matti Kivineva oli monitaitoinen mies. Hän harrasti tähtitiedettä ja hioi itselleen kaukoputken linssejä. Lapset kerääntyivät paikalle, kun Kivineva katseli pihallaan taivaalle. Ainakin Matti Salenius kertoo olleensa paikalla, mutta ei mitään isompaa porukkaa. Kivineva osti Matilta vanhan auton tuulilasinpyyhkimen moottorin, jolla hän sai kaukoputken liikkumaan tähtitaivaan mukaan eri suuntiin. Myös Jouko Salenius oli tekemisissä Kivinevan kanssa. Tähtitieteelliseen seuraan Ursaan kuuluneelle nummelalaispojalle Jorma Louhelle Matti Kivineva teki kaukoputken.

Naapurissa asuva Risto Lehtonen on kertonut Vakumotuotteessa asentajana työskennelleen Rafael Niekan asuneen myös perheineen pari kolme vuotta Väinölässä.
Vakumotuotteen toiminta loppui 1970-luvun puolivälissä.

Tulipalossa turmeltunut Väinölä ennen purkua. Kuvan omistaa Risto Lehtonen.

Piharakennuksia puretaan. Kuvan omistaa Risto Lehttonen.

Vanha asuinrakennus ehti olla muutaman vuoden autiotalona. Vähän ennen purkamista asuinrakennuksen kuisti turmeltui tulipalossa.
Syksyllä 1986 purettiin kaikki tontilla olleet rakennukset, kun Rakennus Haaparanta ryhtyi rakentamaan uusia rivitaloja.

Vuonna 1987 rakennetussa asunto-osakeyhtiö Viertäjäntie 2:ssa on kahdessa erillisessä rakennuksessa yhteensä yhdeksän asuntoa.

Viertäjäntie 2:n rivitaloja 2000-luvun alussa. Kuvannut Mikko Yli-Rosti.

Tietoja antaneet mm. Soili Borgström (o.s. Lehtonen), Anna Andström, Rene Bodalew, Kauko Kallio, Risto Lehtonen, Eero Merivirta, Matti Salenius, Liisa Toikkanen, Leena Åkerman, Mikko Yli-Rosti. Koonnut Ritva Miettinen.