HARJUNSYRJÄ
TORIKESKUS  

Torin paikalla oli Tuusan maista erotettu Harjunsyrjä-niminen tila. Aune Miilumies (o.s.Viman), joka lapsuudessaan asui silloisen Haapakyläntien toisella puolella talossa, joka vieläkin on jäljellä torin laidalla, on kertonut seuraavaa:

	Kalastaja Liljebergin lapset: Tyyne, Hulda, Elin, Aarne ja Arvo. Kuva on myöhemmältä ajalta kuin Nummelan vuosilta. Perhe muutti Nummelasta Hyvinkäälle noin vuonna 1923

Ruskeanpunertava naapuritalo oli ollut paikallaan silloin kun Vimanit muuttivat omaansa 1910-luvun alkupuolella. Siinä oli iso tupa ja kapea kamari. Talossa asui tuolloin kalastaja Johan Teodor Liljeberg (*1870) perheineen. Tuvassa kalastaja kuuluu kutoneen rysiä. Liljebergeillä oli kuusi lasta: Aarne, Katri, Elin Elvira, Arvo, Hulda ja Tyyne. Vimanin tytöt saivat siis samanikäistä seuraa. Liljebergit muuttivat 1920-luvulla Hyvinkäälle. 

Heidän jälkeensä talossa asui teurastaja Joel Malmstedt Mandi-vaimon ja Annikki-tyttären kanssa. Hän harjoitti ammattiaan piharakennuksessa. Heidän aikanaan kuuluu talossa pelatun ahkerasti korttia. Kauko Kallio on kertonut isänsä olleen mukana. Joel kuuluu halvaantuneen n.s. pirturingissä.

Myös seuraava asukas oli teurastaja ammatiltaan. Hänen sukunimensä ( Alen ?) ei ole kuitenkaan varmistunut.

Maissi Laakso (o.s. Tammilahti) on muistellut myös Fabian Lindroosin asuneen tässä talossa (1927-1928) silloin, kun hän teki tällä tontilla tiiliä sisarensa Matilda Lindgrénin rakenteilla olevaan Eroittajan (nyk. Vihtkari) liiketaloon. Maissin isä, Vihtori Tammilahti oli tuon rakennuksen urakoitsija.

Ylimääräisistä tiilistä tehtiin tekopaikalle pieni rakennus, missä "Faaben" tytär Rauni (Ragnhild) Lindroos (sittemmin Kansanaho / Velin) piti leipomoa ja leipäkauppaa. Tiilistä tehtiin myös Harjanteen (nyk. Merita-Pankin) tontin länsireunaan pienenpieni sikala.

Näkymä vanhan Haapakylän tien varrella olleesta leipäpuodista, jota piti Rauni Lindroos (myöh. Kansanaho, Velin). Kuvattu marraskuussa 1928. Pian tämän jälkeen puoti siirtyi samoista tällä tontilla (nyk. Pisteenkaari 4) Raunin isän valamista tiilistä tehtyyn Eroittajan liiketaloon. Kuvan  omistaa Terttu Alanko (o.s. Helle).

Poliisikonstaapeli Emil Huhta (* 1889) osti tilan vuonna 1929 80.000 markalla. Mutta jo v. 1933 pidetyssä pakkohuutokaupassa hän joutui luopumaan siitä 40.655 markalla. Nummelaan tultuaan Emil Huhta avioitui v. 1927 Harjanteen talon omistajan, leskirouva Maria Aallon komean, nuorimman tyttären Aili Aallottaren (*1906) kanssa. Heille syntyi kaksi poikaa: Kauko ja Jouko. Huhdat erosivat v. 1933, ja isä lapsineen muutti Helsingin pitäjään, Aili Huhta Helsinkiin. Kauko Kallio muistelee Aili Huhdan liittyneen Helluntaiseurakuntaan ja ilmeisesti myöhemmin matkanneen Amerikkaan, mihin hänen vanhemmat sisaruksensa, Väinö ja Alli, olivat ainakin saaneet passin. Ailikin oli sitä ennen avioliittoonkuulutusta jo hakenut. Hänen kaksoissisarensa Impi oli siellä jo asunutkin.

Veikko Helle on kertonut lisää Emil Huhdasta. 

Edellä mainitussa pakkohuutokaupassa Nummelan Osuuskassa osti talon ja toimi siinä 1940-luvun loppupuolelle asti, kunnes siirtyi Eroittajan (nyk. Vihtkarin) liiketaloon Pisteelle. Pitkäaikainen kassanhoitaja Siiri Nurmi (o.s. Koponen) asui talon toisessa päässä.

Allila vuonna 1950. Kuva: Jorma Kirveskallio.

Kesällä 1947 opettaja Alli Kirveskallio (*1905) ja hänen puolisonsa, kunnansihteeri Väinö Kirveskallio (*1898) saivat lainhuudon tähän kiinteistöön, Allilaan.

Samana vuonna Alli Kirveskallion vanhemmat, Pentti ja Bertta Merilaita muuttivat Pajulan yläkerrasta vuokralle Harjunsyrjään. Pentti Merilaidan kuoltua vuonna 1949 jäi Bertta-rouva asumaan taloa nuorimman tyttärensä Eila Mättölän vanhimman pojan Markun (*1945) kanssa ja yksi huone vuokrattiin Saima Salmiselle.

Vuonna 1952 syntyi Eila ja Veikko Mättälälle, jotka asuivat vakituisesti Lahdessa, toinen poika Jukka ja samana vuonna Markku aloitti koulunsa, joten heistä (?) tuli Harjunsyrjän kesäasukkaat.

Vesikansantien puoleisessa huoneessa samanaikaisesti ympäri vuoden asunut radan ylikäytävän puominvartija Saima Salminen sai käyttöönsä talvikaudeksi toisen talon neljästä huoneesta.

Saiman muutettua pois (noin vuonna 1952) tuli hänen tilalleen Osuusliike Auran siirtomaatavaraosaston myymälänhoitaja Kerttu Harkokivi ja hän asui taloa vuoteen 1961.

Talossa tehtiin sisäremontti vuosina 1962-64, jonka yhteydessä talo liitettiin paikalliseen vesi- ja viemärilaitokseen.

Allila remontin jälkeen vuonna 1961. Kuva: Jorma Kirveskallio

Alli Kirveskallion jäätyä eläkkeelle jouluna 1965 Kirveskalliot muuttivat Harjunsyrjään ja asuivat siinä vuoteen 1969, jolloin he muuttivat Kehäharjuun.

Kirveskallioiden jälkeen taloon muuttivat Leena ja Voitto Helenius perheineen ja he asuivat Harjunsyrjässä 10 vuotta.

Vuoden 1979 jälkeen talossa oli vuokralla pari pienyrittäjää, mm. Tauno Wikströmin videovuokraamo.

Alli Kirveskallio jäi leskeksi lokakuussa 1970, jonka jälkeen hän lainhuudatti Harjunsyrjä-tilan nimiinsä syyskuussa 1971 lastensa Raimon, Marjan (Henttonen) ja Jorman suostumuksella.

Alli Kirveskallio luovutti Harjunsyrjän pojalleen Jorma Kirveskalliolle ennakkoperintönä vuonna 1984. Jorma Kirveskallio myi tilan helmikuussa 1986 Säästöpankille perustettavan yhtiön lukuun.

Harjunsyrjän viimeisimmistä vaiheista on Jorma Kirveskallio kertonut seuraavaa:
Kun talo jäi ilman asukkaita, siellä varastoitiin kaikenlaista, mm. vanhoja huonekaluja ja käyttöesineitä, vuoden 1951-mallinen televisio, vuoden 1948-mallinen moottoripyörä ja uudehko moottoripyörä. Kaiken tämän terrorisoi ja tuhosi totaalisesti Nummelan nuoriso. Viimeisen ryöstöreitin nuoriso teki puhkaisemalla vesikaton ja välipohjan, kun eivät päässeet suljetuista ikkunoista tai ovesta.

Jorma Kirveskallio: Täältä mää en lähre mihinkä

Oheisen 1970-luvulla otetun kuvan vasemmassa laidassa Kirveskallioiden talo, keskellä entinen pieni leipomo/leipäkauppa sekä oikealla Perälän kioski. Kuvassa vastapäisen talon asukkaita sukulaisineen,  vasemmalla Anne, keskellä Anna-Liisa ja edessä Petri Helle. Kuva: Anna-Liisa Helle.

Vuonna 1970 rakennettiin tontin alakulmaan kioski. Anna-Liisa Helle on kertonut, että kioski siirrettiin jostakin valmiina tähän.

Inkeri Perälä piti tätä kioskia vuoteen 1988, jolloin kioski siirtyi tien toiselle puolelle seurakunnan tontin kulmaan odottamaan Torikeskuksen valmistumista vuonna 1998. Siellä kioski toimii edelleenkin.

Kuva paikallislehdestä (?). Lehti kirjoitti tuolloin (1988):  "Uusi liiketalo (Torikeskus) on suunniteltu alkamaan nykyiseen torialueeseen rajoittuvasta asvaltista ja jatkumaan 13-14 metriä siitä Vesikansantielle päin. Kaikki rakennusrähjät tältä alueelta puretaan liiketalon alta."
Kuvassa oikealla on Inkeri Perälän vanha  kioski ja vasemmalla Harjunsyrjän ulkorakennus. Kuvan etualan mänty on yhä jäljellä uuden Eroittajan liiketalon edessä.

Torikeskuksen avajaiset 30.9.1989. Edellisen kuvan mänty näkyy taustalla kuvan keskellä.

Aune Miilumiehen, Maissi Laakson, Veikko Hellen, Kauko Kallion, Jorma Kirveskallion antamista tiedoista koonnut Ritva Miettinen)

Torikeskus ja  Nummelan tori rakennettiin Pisteenkaaren varrelle v. 1987. Vihdin kunnanhallitus päätti 4.10.1996 nimetä torin Veikko Hellen toriksi.

Vihkiäiset 1992.

Nummelan Kilta pystytti torille Itsenäisyyden kiven v. 1992 sotiemme 1939-1945 veteraanien kunniaksi. Lisää kuvia vihkimistilaisuudesta.


Veikko Hellen  torin valtavat lumikinokset helmikuussa 1999. Kuva Leena Åkerman.