Nummelan kylähistoria      Huhdanmäki

Lisätty kuvia 25.5.2011



AIRILA I ja II

Viertäjäntie 9

 


Raakel, Airi ja Martti Salenius Harjanteen kodissa vuonna 1940.


Vihdintien Harjanteella asunut kirvesmies Martti Johannes Salenius ( *1899 Vihti) ja hänen vaimonsa Raakel Heleena (*1909 Siuntio; o.s. Vikholm) ostivat kesäkuussa 1939 Lehtosen perikunnalta (Ester, Karl M. ja Aili Lehtonen, Siiri ja Eino Hahkala, Oili ja Lauri J. Lehtonen) 5780 neliömetrin suuruisen tontin Huhtapellon tilasta RN:o 1:47. Lainhuuto myönnettiin 1943. Tilan nimeksi tuli Airila. Tila on alunperin kuulunut Nissolan tilan maihin.
Huhtikuussa 1948 Saleniukset ostivat tilasta Huhtapelto 1:50 Lauri ja Olga (Oili) Lehtoselta 900 neliömetrin alan. Lainhuuto 20.4.1949. Tilan nimeksi tuli Airila II.





Airila 1940-luvun alussa. Martti, Raakel ja Airi Salenius heinäsatoa korjaamassa. Oikealla tontilla ollut suuri pihlaja.


Martti Salenius rakensi itse taloa, johon perhe pääsi muuttamaan syksyllä 1941. Alakerrassa oli 2 huonetta ja keittiö, eteinen ja lasiveranta. Kellarikerrokseen valmistui myöhemmin sauna ja pukuhuone, jossa on leivinuuni ja hella. Yläkerran huoneet valmistuivat 1949 ja 1950-luvun puolivälissä. Muurarina toimi Fredrik (Fetu, Fekka) Salo, maalaustyöt teki Lehmusmies-niminen maalari.

Airila oli todellinen oman perheen talo. Vain sota-aikana vuonna 1944 alakerran isommassa huoneessa oli vuokralaisia: kartanpiirtäjä Helmi Herlin ja maanmittausinsinööri Torsten Stenius, jotka pakenivat Helsingin pommituksia.

Ensimmäinen piharakennus oli pieni vaja, jossa oli tila ”kesäpossulle”. Myöhemmin rakennettiin ulkorakennus, jossa oli puuliiteri, navetta, Martin työtila ja ulkoWC.
Harjanteella tehty leikkimökki siirrettiin pihapiiriin. Tontilla oli ostovaiheessa suuri pihlaja, kaksi koivua ja raita. Rakennuksen paikka oli vähän ympäröivää peltoa korkeammalla, pihalla paljas kallio. Alusta alkaen talossa oli viemäröinti (sakokaivo), vesijohto omasta kaivosta saatiin 1950-luvun alussa. Kunnan vesi ja viemäröinti tulivat 1960-luvulla ja silloin saatiin sisäWC. 1960-luvulla taloa remontoitiin.



1940-luvun alussa Airilan kaivon kannella istuvat Raakel, Martti ja Airi Salenius. Tontilla joskus olleen vanhan riihen raunioiden paikalla on pieni vaja.

 



Airila pellolta päin.

Kopun puutarhuri Selma Lydia Kellman laati piha- ja puutarhasuunnitelman, jonka mukaisesti istutettiin pensaita ja kukkia, omenapuita ja marjapensaita. Myöhemmin istutettiin tontin pohjoisrajalle kuusiaita ja kadun puolelle orapihlaja-aita.



Airila 1950-luvun alussa. Edessä mansikkamaa. Myöhemmin istutettiin marja-pensaita ja Viertäjäntien reunaan orapihlaja-aita. Oikealla punaiseksi maalattu ulkorakennus.


Puutarhassa kasvatettiin porkkanaa, punajuurta, kaalia, tomaatteja, lanttua, herneitä ym. Pula-aikana viljeltiin myös sokerijuurikasta siirapin tekoon ja sikuria. Kasvihuonetta ei ollut, mutta kurkkua kasvatettiin lavassa.

 



Perunan istutusta Airilassa 1950-luvulla.

 



Raakel Salenius poimii viinimarjoja. Taustalla Anton Metson rakennuksia.

 



Raakel Salenius peittämässä kurkkupenkkiä 1950-luvulla. Taustalla Jokelan lato.

 



Martti ja Eini Salenius lanttusatoa keräämässä n. v. 1976.

 



Martti Salenius lanttusatoa keräämässä.


Pellolla viljeltiin perunaa, vehnää ja heinää, myös pellavaa. Kotieläimiä: possu, lampaita, vasikoita ja kanoja. Possua kasvatettiin keväästä syksyyn ja siitä käytettiin ruoaksi kaikki mahdollinen, loput keitettiin saippuaksi. Pula-aikana tehtiin myös perunajauhot kotona, myös pellavat käsiteltiin kehruukuntoon.
Puutarhan tuotteista omenia ja raparperiä riitti myyntiin, marjat omaan talouteen sekä sukulaisille ja tuttaville.



Raakel, Martti ja Jouko Salenius tekevät vihtoja Airilan puutarhassa vuonna 1953.

 



Martti ja Matti Salenius tekevät lipputangon jalustaa vuonna 1958. Melkein kiinni Viertäjäntiessä on Lauri Lehtosen saunarakennus. Siitä oikealle Anton Metson navetta ja liiteri.

 



Matti betonin teossa. Viertäjäntien vasemmalla puolella Velinin perheen talo ja sen takana muurari Lahden perheen talo.

Lipputangon jalustan valu. Vasemmalta Jouko, isä Martti ja Matti.

 


Näkymä Airilan parvekkeelta 1960-luvun alussa. Vasemmalla Pircklénien Frigård ja oikealla koivujen takana Paleniuksen Peltola.



Näkymä Airilan parvekkeelta 1960-luvun alussa. Oikealta vasemmalle: Velinien (Välimaa), Metson  (Keto), Väätäsen (Vuorensyrjä II) ja Merivirran (Pajula) rakennukset.


Lumilinnan tekijät: oikealla Velinin Heikki ja vasemmalla Saleniuksen Matti 1950-luvun alussa.


Veljekset Jouko ja Matti Salenius 1950-luvun alussa. Taustalla oikealla Anton Metson rakennus (Kotimäki).


Lumiukon tekijät: vasemmalla Matti ja oikealla Jouko Salenius. Taustalla radan takaista Nummelaa 1950-luvun alussa.



Raakel ja Martti Salenius ruiskuttamassa omenapuita 1960-luvulla.

 



Raakel ja Airi Salenius poimimassa viinimarjoja elokuussa 1982.

Raakel Salenius huolehti puutarha- ja pihatöistä. Hän osasi kuitenkin pyhittää lepopäivän ja oli tarkka, ettei sunnuntaina saanut kitkeä ainuttakaan rikkaruohoa kukkapenkistä. Martti Salenius kuuluu kutsuneen vaimoaan ”sisäministeriksi”, sillä hän oli kotiäiti ja kasvatti puheella perheen kolme lasta. Hän teki mielellään käsitöitä. Kodin ulkopuolella hän osallistui aktiivisesti Marttojen toimintaan ja diakoniatyöhön. Viimeisinä vuosinaan Raakel Salenius kulki rollaattoriinsa tukeutuen ympäri pihaa ja katsasti, mitä pitäisi tehdä.
Hän kuoli vuonna 1997.

 



Raakel Salenius ja naapurien pojat Lassi Pircklén ja Jussi Terkomaa 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa.

 



Raakel ja Martti Salenius 1970-luvun alussa. Takana Viertäjäntien toisella puolella oleva Lasse Noron omakotitalo sekä kauempana Aili ja Väinö Lehtosen (ent. Anton Metson) talon pihapiiriä.

Raakel ja Martti Salenius Martin täyttäessä 70 vuotta v. 1969.

 



Naapurukset Martti Salenius ja Tauno Terkomaa.

 



Huhdanmäkeläiset naapurit (oikealta) Tauno Terkomaa, Väinö Lehtonen, Yrjö Palenius ja Viljo Kuula sekä Martti Saleniuksen vävy Antti Arola Martin 70-vuotispäivillä v. 1969.

 



Huhdanmäkeläiset naapurit Eeva Merivirta, Margit Kuula ja Anna-Liisa Helle onnittelemassa Raakel Saleniusta tämän täyttäessä 70 vuotta v. 1979.

 

Martti Salenius urakoi omakotitaloja, kesäasuntoja ja muita rakennuksia.
Hänen työnsä jäljet ovat näkyneet eri puolilla Nummelaa vuosikymmenien ajan.
Jo 1930-luvulla hän teki Matti Yli-Rostille kuuluneen Mattilan tilan päärakennuksen Höytiönummen taakse (Sjökulla) lähelle Siuntion rajaa. 1940-luvulta olivat mm. Niilo Hellen saunarakennus vuonna 1947 ja omakotitalo vuonna 1949 Eroittajan tontilla, Arvo Långströmin talo Arvola Lohjantien varrelle sekä Eino Luodon vuosina 1946-47 Lohjantien varrelle valmistunut omakotitalo Nummensyrjä. 1950-luvulta on aivan Nummelan keskustassa yhä säilynyt Toivo Lintumaan asuinrakennus Erkkilä (rakennettu v. 1953 ; nyt Vihdin seurakunnan omistuksessa Pisteenkaaren ja Sentraalipolun kulmassa).
Osuusliike Auran rakennuksista autotalli aivan radan vieressä keskipisteellä ja Ojakkalantien varrelle tehty uusi teurastamo olivat Martti Saleniuksen urakoimia, samoin Asemantien varrella olevan viljavaraston laajennus (vehnämylly) vuonna 1952.
Harjun toiselle puolelle Martti Salenius teki ainakin muutamalle helsinkiläiselle kesäasukkaalle uudet talot: Pärnäsen perheen Hakanokan ja Karskeen perheen Kivinokan sekä Enäjärven rannalle tohtori Eskolan huvilan.




Luultavasti osuusliike Auran autotallin rakennustyömaalla. Vasemmalta Toivo Salenius, muurari Mauri Lahti, Martti Salenius edessään poikansa Jouko, Jalmari Ahlgren, Yrjö Salenius (Martin veli), oikealla seisovaa ei tunnistettu.

 



Rakennustyömaalla 2. oikealta Martti Salenius, 3. oikealta Eino Salenius (veljen poika), 4. oikealta Toivo Salenius (Yrjön poika), 5. oikealta Mauri Lahti. Vasemmassa reunassa Kilkki-niminen mies. Kaksi muuta tunnistamatta. Vasemmalla mahdollisesti Salmisola-niminen mies.

 



Rakennustyömaalla. Mahdollisesti Tuusan navetan korjaus. Katolla vasemmalta Yrjö Salenius, Toivo Salenius (edellisen poika), hänen sylissään Martin poika Jouko Salenius, Mauri Lahti, Martti Salenius, Jalmari Ahlgren. Takana olevaa ei tunnistettu.



Eero Airion talon Arttolan työmaalla kesällä 1964. Ovella Martti Salenius ja katolla Vieno Svahn.

 



Laatuviljan laajennus vuonna 1952. Vasemmalta Eino Salenius (veljenpoika), Martti Salenius ja Yrjö Salenius (Martin veli).


Kun monissa maalaistaloissa, kuten Tuusalla, Kuikulla, Nissolassa tai Hannulassa tarvittiin rakennusmiestä, turvauduttiin Martin luotettavaan apuun.
Vuonna 1961 Martti Salenius rakensi Huhdanmäen laelle Niilo ja Else Hellen Saunamäen sekä myöhemmin sen laajennusosan.
Vuonna 1980 Martti Salenius rakensi Veikko Hellen omakotitalon pihalla Jäähykujan varrella viereisestä Seuratalosta puretuista hirsistä savusaunan, joka sitten purettiin, kuljetettiin traktorilla jäätä pitkin yli Hiidenveden Pääkslahden alueen jyrkälle rantatontille ja koottiin keväällä. Kesäpaikka on nimeltään Jätinpykälä. Erinomainen savusauna on edelleen käytössä.

 



Veikko Helle ja Martti Salenius tarkastelemassa valmistuvaa savusaunaa.


Martti Saleniuksen luottamustehtävistä pitkäaikaisin oli 30 vuotta Nummelan kansakoulun johtokunnan jäsenenä. Vuosina 1961 - 1966 hän oli koulun taloudenhoitajana. Vihdin Säästöpankin isännistöön hän kuului vuosina 1966 – 1975. Rakennuslautakunnan jäsenenä hän oli kaksi kautta (1956 –1961). Työväenyhdistys Elon toimintaan hän osallistui rivijäsenenä ja kävi eri tilaisuuksissa.
Urheiluharrastuksia hänellä ei ollut, mutta hän kuunteli radiosta mielellään esim. hiihtokilpailuja. Sanomalehdet hän luki tarkkaan, mutta ei juuri muuta. Varsinaisia muistelmia hän ei valitettavasti kirjoittanut koskaan, mutta almanakkaan (Säästöpankin kalenteriin) hän merkitsi säähavaintoja, joita on tallella.
Vapaa-aikanaankin hän teki erilaisia puutöitä omiksi tarpeiksi ja myös tilauksesta, esim. suksia, ikkunapuitteita, puusaaveja yms.

Martti Salenius höyläpenkin ääressä Airilan kellarikerroksen työhuoneessa n. v. 1980.

 


Martti Salenius oli äärettömän tarkka ja huolellinen kaikessa työssään, todellinen luottopuuseppä. Lisäksi hän oli huumorintajuinen, lupsakka jutuissaan. Polkupyörällä hän yleensä liikkui kylällä, mutta joskus 1960- ja 70-luvuilla hänellä oli myös Tunturi- merkkinen mopo. Vielä 89-vuotiaana hän osti itselleen Arvo-veljensä huutokaupasta tämän vanhan polkupyörän.



Martti Salenius huutokaupasta ostetun polkupyöränsä kanssa. Kuva Matti Ylirotu.

 



Raakel ja Martti Salenius Martin 90-vuotispäivänä Nummelan seurakuntakeskuksessa.


Hänen aktiivinen työuransa jatkui lähes 90 vuoden ikään asti. Hän oli ketterä liikkumaan ja kiipesi vielä yhdeksänkymppisenäkin luomaan lunta katolta ja korjaamaan linnunpönttöjä.
Hän oli todellinen tervaskanto, yli 90-vuotiaana hän asui yksin isossa talossa ja käveli rollaattorinsa kanssa postilaatikolle, joskus useampiakin kertoja päivässä. Vuosien mittaan vain näkö ja kuulo heikkenivät. Lapset olivat huolestuneita siitä, mitä iäkäs isä tekee päivän mittaan ja miten hän selviytyy. Tulitikut poistettiin varotoimenpiteenä kotoa, mutta Martti meni hakemaan niitä naapurista, kun aikoi tehdä valkean hellaan. Lapsille hän vain totesi: ”En mää viel’ niin kahkoi ol’”. Hän saavutti 99 ½ vuoden kunnioitettavan iän. Jos hän olisi elänyt yli vuodenvaihteen, hän olisi tullut eläneeksi kolmella vuosisadalla. Vain pari kuukautta hän oli ennen kuolemaansa sairaalassa. Hän kuoli vuonna 1999.

Saleniusten muuttaessa Airilaan vuonna 1941 perheeseen kuului tytär Airi Heleena (*1935 Vihti). Perheeseen syntyi vielä kaksi poikaa: Matti Juhani (*1943) ja Jouko Tapani (*1947).




Raakel ja Martti Salenius sekä lapset Airi ja Matti vuonna 1946.

 

Raakel ja Martti Salenius sekä lapset Airi, Matti ja Jouko vuonna 1949.

 



Raakel ja Martti Salenius sekä lapset Airi, Matti ja Jouko vuonna 1959.
Kuva on otettu Raakel Saleniuksen 50 vuotispäivänä.


Airi Arola (o.s. Salenius) muutti pois Airilasta vuonna 1965. Hän asuu edelleen Nummelassa. Matti Salenius muutti pois kotoa vuonna 1974. Hän asuu Helsingissä.

Sisarussarjan nuorimmalle, Jouko Saleniukselle lohkottiin 1750 neliömetrin suuruinen tontti Joukola, jolle hän vaimonsa Eilan (*1948 Kuusamo; o.s. Kurvinen) kanssa rakensi vuonna 1976 omakotitalon. Heillä on tytär: Essi Maria (*1982 Vihti). Airilan ulkorakennusta laajennettiin Joukon metallialan yritykselle (Sorvaamo Jouko Salenius Oy). Jouko Salenius kuoli vuonna 1990.
Nyt tälle tontille kuljetaan Raivaajankujan kautta.

Kesäkuussa 2000 myytiin Airilan alkuperäinen talo sekä noin 1400 neliömetrin suuruinen tontti järjestöpäällikkö Jouni Hembergille ja ulkoasiainsihteeri Satu-Leena Santalalle.

Airila ja sen pihapiirin ulkorakennus vuonna 2007. Kuvannut Mikko Yli-Rosti.


Matti Saleniukselle jäi 1379 neliömetrin suuruinen tontti. Lähes koko tontti on omenapuutarhaa. Vanhimmat puista on istutettu jopa 1950-luvulla.
Loppuosa Airila II:sta meni tilusvaihdossa Vihdin kunnalle.

Airi Arolan (o.s. Salenius), Matti Saleniuksen, Jyrki Hellen, Mikko Långströmin, Mikko Yli-Rostin antamista tiedoista koonnut Ritva Miettinen. Kuvat ovat Airi Arolan ja Matti Saleniuksen kokoelmista ellei toisin mainita..