Tehty 14.10.2009

HAGALUND

Hagalund maalaamattomana. Oikealla pieni saunarakennus.


Alkuperäinen Hagalundin tontti (0.470 ha) on vuoden 1921 lohkomisasiakirjan mukaan merkitty työnjohtaja Erik Anderssonille. Hän ilmeisesti rakennutti tontille talon, joka oli vielä jonkin aikaa Karin ja Väinö Kinnusen perheen käytössä, ennen kuin heidän tiilitalonsa valmistui vuonna 1981. Erik Andersson (*1845) ja hänen vaimonsa Vilhelmina (o.s. Vestermark; *1848) kuolivat molemmat vuonna 1925.

Hagalundin tontille kuljettiin silloiselta Välitieltä (= Keskitieltä = Peltotieltä), nykyiseltä Hannankadulta Velinien talon (Nummenranta) luota alas, sitten vasemmalle Hagalundiin ja oikealle polku Arolaan.

Vanhassa keltaiseksi maalatussa hirsitalossa oli kaksi kerrosta.  Alakerrassa oli kaksi huonetta, keittiö ja iso eteinen, mistä johtivat portaat yläkertaan. Yläkerrassa oli hellahuone ja kamari. Pihapiirin ulkorakennuksessa oli navetta, lato ja puuliiteri saman katon alla. Saunarakennuksessa oli myös pieni asuinhuone, jossa ainakin vielä1950-luvullakin oli  vuokralaisia. 

Hagalundin pieni sauna.


Kun Kinnuset purkivat vanhan talon, sen kattohirrestä löytyi vuosiluku 1905 ja täytteinä käytetyissä sanomalehdissä oli vuosiluku 1903. Asuinrakennus oli siis ilmeisti rakennettu aivan 1900-luvun alussa.

Lainhuudatusasiakirjasta ilmenee, että 1930-luvulla Hagalundin omistajina olivat Karl Edvard Tallgren ja hänen vaimonsa Elin Vilhelmina Tallgren, jotka marraskuussa 1936 myivät kiinteistön Lauri Edvard Tallgrenille ja tämän vaimolle Elli Maria Tallgrenille. Heiltä kiinteistö siirtyi elokuussa 1938 Jalmar Viljo Johannes Rantaniemen omistukseen 43.000 silloisen markan hinnasta.
Sekatyömies Jalmari Rantaniemi (*1903 Vihti), jota yleisesti kutsuttiin Nummelan Jalmariksi solmi vuonna 1939 avioliiton Vilhelmina (Minna) Seppäsen kanssa ( *1905 Kerimäki) ja he muuttivat Vihdin seurakunnan tietojen mukaan Hagalundiin samana vuonna.  Heitä ennen Hagalundin asukkaiksi on merkitty Rautellin perhe.

Rantaniemillä oli ajan tavan mukaan navetassa lehmä, possu ja kanoja sekä Jalmarin ajohevonen. Perhe viljeli isolla tontilla perunaa ja vihanneksia. Puutarhassa oli yli 20 omenapuuta. Pekka Laustio kävi kyntämässä perunamaan. Pihapiirissä oli muutamia koivuja, iso, vanha tammi sekä muutamia  nuorempia. Vanha kaivokin on  edelleen pihassa, mutta ei enää käytössä.
Omia lapsia Rantaniemillä ei ollut, mutta perheessä varttui kasvattipoika Ilkka.

Jalmari Rantaniemi teki erilaisia  rakennustöitä, kävi töissä mm. Nummelan radioasemalla. Työmatkat hän teki linja-autolla mukanaan ruskea evässalkku. Pajulan metsässä hän oli halkotöissä ja kuljetti puita myös jonkun mummon kotiin asti. Kerrotaan, että pinojen teossa saattoi olla monen ylimääräisen motin ”mittavirhe”.
Minna-rouva ei ollut säännöllisessä ansiotyössä, mutta kävi eri perheiden suuremmissa pidoissa auttamassa mm. rouva Aune Velinin  työparina. Kyläläisten mielestä Minna Rantaniemi oli ”hieno rouva”, joka tunsi oman arvonsa ja oli vaativa asiakas kaupoissa.

Hagalundin talo 1970-luvun alkupuolella keltaiseksi maalattuna. 

Hagalund omenapuiden kukkiessa.

Hagalundin puutarhaa.

Karin ja Väinö Kinnunen ostivat Rantaniemiltä Hagalundin vuonna 1970. Rantaniemet muuttivat läheiseen kerrostaloon (As. Oy Ritali) osoitteessa Hannankatu 6. Jalmari Rantaniemi kuoli vuonna 1976  ja Minna-rouva vuonna 1987.

Minna ja Jalmari Rantaniemi (keskellä) vierailulla entisessä talossaan vuonna 1970. Vasemmalla Karin ja oikealla Janne Kinnunen.


Karin (*1946 Tammisaari) ja Väinö (*1939 Rääkkylä) Kinnunen muuttivat Vihdin pitäjään vuonna 1969 ja lokakuussa 1970 Hagalundiin. He asuivat aluksi Hagalundin vanhassa hirsitalossa. Perheessä on kaksi lasta: Janne (*1966) ja Tanja (* 1971). 

Väinö Kinnunen  naapurinsa Jukka Lindströmin kanssa tuumailemassa uuden talon rakentamista vuonna 1979.

Vanhasta hirsitalosta perhe pääsi muuttamaan omaan uuteen tiilitaloon vuonna 1981.
Siinä on kaksi kerrosta: alemmassa kerroksessa on sauna, takkahuone ja kellaritilat, ylemmässä kerroksessa 3 huonetta ja keittiö. Piharakennuksessa on autotalli ja liiteri, jonka alla on alkuperäinen vanha maakellari. 

Lumitöissä Väinö Kinnunen ja tyttärenpoika Atte vuonna 2003.  Taustalla näkyy Hannanhovia  (Hannankatu 8). Kuvassa oikealla Hagalundin pihan vanha tammi.

Hagalundin tontille kuljetaan nykyään  Väinämöisentieltä. Tontti ulottui aikoinaan nykyiselle Kyllikinkujalle asti. Osoite Väinämöisentie 12. Kinnusten tontti on nykyään noin 1600 neliömetriä. He ovat myyneet ostamastaan tontista osan Juha ja Jaana Kankkuselle vuonna 1989. Tälle tontille kuljetaan Kyllikinkujan kautta.

Hagalund vuonna 1983. Takana vasemmalla näkyy As.Oy Ritali (Hannankatu 6) sekä Väinämöisentie 5:n pääty.

Hagalund sekä takana Hannanhovi (Hannankatu 8).

Hagalundissa asuneita:

Tässä talossa asui ainakin lähes koko 1930-luvun puuseppä Toivo Rautell perheineen.
Toivo Rautell (*1883 Lavia), vaimo Eeva o.s. Itkonen (*1883 Lapinlahti), poika Erkki Ilmari (*1911 Vihti). Toivo Rautell oli töissä Hellen verstaalla. Kirsti Hiltunen (o.s. Helle) on kertonut, että perhe piti puusepille täyshoitolaa. Tähän taloon Rautellit tulivat ilmeisesti v. 1929, mutta Nummelaan jo paljon aikaisemmin. Toivo Rautell oli Nummelan työväenyhdistys Elon johtokunnassa jo vuonna 1920, sihteerinä 1921 ja puheenjohtajana 1932 ja 1933, jäsenenä kuolemaansa asti.  Eeva Rautell puolestaan toimi Elon naisjaoston puheenjohtajana vuosina 1931-1936. Molemmat olivat erittäin aktiivisesti mukana Elon näytelmäpiirin toiminnassa. Toivo oli mm. kirjastotoimikunnassa jo vuonna 1913.
Toivo Rautell kuoli vuonna 1938.

Perhekuva Rautelleista (kuvat Veikko Hellen kokoelmista)

Eeva Rautell

1940- ja 50-luvuilla päärakennuksen yläkerrassa asui  rakennustyömies Vihtori Sinervo  perheineen. Vihtorin ja hänen vaimonsa Siirin (o.s. Rytkönen; ent. Trogen) perheeseen kuului neljä lasta:  Pentti *1938, Riitta *1945, Jaakko *1947 ja Heikki *1950.

Noihin aikoihin saunarakennuksessa asui leskirouva Edit Leino (o.s. Rantanen;  *1898), joka kolme vuotta miehensä kuoleman jälkeen avioitui uudelleen (vuonna 1949) Olkkalasta kotoisin olleen Kustaa Aaltosen (*1887 Vihti) kanssa. Rouva kävi aputöissä. Naapureille hän kertoi, että edesmenneeltä puolisolta jäi ainakin seinäkello ja hyvä puku.  Rahaakin oli. Edesmenneen miehen puku saatiin nyt uuden puolison käyttöön. Tuohon aikaan oli vielä todella vaikea saada hyvänlaatuisia vaatteita.  Kustaa Aaltonen kuoli vuonna 1962.

1950-luvulla saunarakennuksen pienessä huoneessa asuivat Eeva ja Eino Valtonen kahden lapsensa kanssa. Täältä he muuttivat seppä Långströmin Toivolaan Lohjantien varrelle. 

Muita Hagalundista lohkottuja tontteja  

Alkuperäisestä Hagalundin tontista on lohkottu vielä kaksi muutakin tonttia. Antero Suikkari osti iäkkäältä Rantaniemeltä tontin, jossa oli kaksi rakennuspaikkaa. Toisen tontin hän myi vaimonsa veljelle Oiva Vihannolle.

NUMMITUPA
Hannankadun ja Väinämöisentien kulmatontille Suikkarit rakensivat vuonna 1961 talonsa (Nummitupa; osoitteena Hannankatu 10). Antero Suikkarilla (1919-2008) ja hänen vaimollaan Orvokki Onerva Suikkarilla (o.s. Vihanto) (1920-1997) ei ollut lapsia.

Suikkarin perheen talo Nummitupa 1960-luvulla. Kuvan omistaa Soile Vihanto.

 
Antero Suikkarin kuoltua talo on myyty ja sitä on kunnostettu talvella 2009. Siinä on nyt uudet asukkaat.

LEPOLA
Vihantojen tontti Lepola on osoitteessa Väinämöisentie 14 .
Rakennusmestari Oiva Osvald Vihanto (1928-1993) ja hänen vaimonsa  Soile Anelma Vihanto (o.s. Lumitie; *1933 Vihti) muuttivat Helsingistä heinäkuussa 1967 keskeneräiseen taloonsa ja ryhtyivät tekemään sisätöitä. Vain yksi huone oli tuolloin asuttavassa kunnossa. Perheen Jouni-poika asuu nykyään perheineen kirkonkylässä.

 
Tietoja antaneet mm. Karin ja Väinö Kinnunen, Soile Vihanto, Liisa Laiho, Helga Aaltonen (o.s. Lehtonen),  Terttu Alanko (o.s. Helle), Eeva Hausalo (o.s. Hiidenvesi), Irma Hettula (o.s. Hiidenvesi), Kirsti Hiltunen (o.s. Helle), Eira Karttunen (o.s. Helle), Anneli Repo, Rauha Sohlberg, Eero Merivirta, Reijo Vainio. Koonnut Ritva Miettinen.
Kuvat Kinnusen perheen kokoelmista ellei toisin mainita.