TOIVOLA

Vanhin kuva pärekattoisesta Toivolan talosta. Kuvassa oikealla  Martta (?), isä ja äiti, irja, Väinö ja Lauri. Vasemmalla perunannostoon tullutta kylän väkeä.

Seppä Kaarlo (Kalle) Vilhelm Långström (*1877 Vihti) tuli Niemenkylän Högkullan Friikoolista Nummelaan vuonna 1900. Samana vuonna hänet vihittiin Aina Aurora Lustbergin (*1880 Siuntio, Lieviö) kanssa. Kallen isä Juho oli myös seppä ammatiltaan. Ennen naimisiin menoa Kalle oli työskennellyt sekä isänsä pajassa että Fiskarissa.

Aina ja Kalle Långströmin kihlakuva vuodelta 1900. Kuvassa käytiin Helsingissä asti.

Veikko Helle on kertonut seuraavaa:

"Kalle oli karkaisuseppä ja merkittävin kylän sepistä . Siihen aikaan sepän oli taottava työvälineet ja siinä Kalle oli mestari. Hänen ammattitaitoaan pidettiin suuressa arvossa. Välillä Kalle oli viinaan menevä ja silloin koko kylä tiesi Kallen ryyppyreissuista. Niiden jälkeen hän oli nimittäin jo neljän aikaan aamulla kalkuttelemassa pajassaan." (Ketola: Vihdin historia I, s. 273)

Seppä Långström kotipihalla komean auringonkuvan vieressä.
Kuva Kerttu Laineen (o.s. Långström) lasten kuvakokoelmista.

Kirjailija Urho Karhumäki kuvaa teoksessaan "Viulu ja posetiivi" varsin tunnistettavasti monia nummelalaisia. Sivuilla 363-364 hän kirjoittaa kylän sepistä.

Toivolan puolen hehtaarin suuruiselle tontille rakennettiin ensin paja sekä pajakammari, missä asuttiin ennen ison oman talon valmistumista. Tällä tontilla oli myöhemmin tilaa myös myös vanhimman pojan autokorjaamolle.

Seppä Långströmin paja ilmeisesti jo kansalaissotaa edeltäneeltä ajalta. Kuvassa seppä Kalle Långström sekä sällit Urho Tallgren ja Kustaa Myllymäki. Lapset: Väinö, Lauri ja Irja Långström sekä Ahtelan "Poote".  Kuvasta heijastuu senaikainen maataloustekniikka. Pihalla useita hevosauroja ja kovapyöräiset rattaat.  Kuva Helteen kokoelmasta.

Sisäkuva pajasta 1920-luvulta, toinen oikealta seppämestari Kalle Långström.

Taloa ympäröi iso puutarha ja tontin alareunassa Välitien (nyk. Hannankadun) varrella oli pitkä, kapea pelto. Lisää viljelymaata saatiin myös vuokraamalla kansakoulun peltoa. Mäkirinteessa oli sauna, jossa Aina Långström myös palvasi lihaa.

Myös muut kyläläiset voivat tuoda tänne lihaa palvattavaksi. Saunan vieressä oli tontin kaivo. Alhaalla rinteessä oli kellari.

Pitkässä ulkorakennuksessa oli tilaa myös kotieläimille. Äidin kuoltua vuonna 1939 oli Kertulla hoidettavana vielä yksi lehmä.

Perheeseen syntyi 9 lasta: Martta Elisabet (*1901), Lauri Vilhelm (*1903), Väinö Johannes (*1907), Irja Maria (*1909), Arvo Arvid (*1912), Kerttu Kaarina (*1916), Eino Kaarlo Aatos (*1918), Aino Mirjam (*1922) ja Erkki Johannes (*1927).

Långströmin perhettä Toivolan rappusilla (kuva noin vuodelta 1929). Kalle ja Aina Långström vasemmalla, sekä lapsista Aino (*1922), Erkki(*1924), Kerttu (*1916, nyk. Laine), Irja (*1909) ja Eino (*1918).

1920-luvulla Toivolan talo paloi pahoin. Palo kuuluu saaneen alkunsa leivinuunista. Korjaamisen jälkeen siellä oli tilaa myös perheille, joita sepän lapset vähitellen perustivat.

1920-luvulla olleen tulipalon jälkeen taloon saatiin peltikatto.
Kuvassa Lauri Långströmin auto "viiksihoppa",  Ford T-malli vm. 1926. 

Oman väen lisäksi talossa asui vuokralaisia. Kalle Långström otti mielellään lapsiperheitä vuokralaisiksi, olihan omassa perheessäkin suuri lapsikatras.

Julkisivussa oli kaksi ovea, joista vasemmanpuoleisesta kuljettiin yläkertaan ja oikeanpuoleisesta oman perheen asuntoon. Kansakoulun puoleisesta ovesta päästiin alakerran toiseen asuntoon, mihin kuului keittiö ja kammari. Yläkerrassa oli kaksi asuntoa: isommassa oli keittiö ja kamari ja pienemmässä hellahuone, mihin liittyi makuualkovi. Oman perheen käytössä oli iso tupa, missä lapset nukkuivat, pitkä ja kapea etukammari vanhempien makuutilana sekä takakammari vierashuoneena.

Toivolan yläkerrassa asui omien poikien kanssa myös autokorjaamon työntekijöitä, ainakin Toivo Lindfors, Artturi Hellgren ja Jukka Laine. Anni ja Väinö Heino asuivat ensin alakerran pienemmässä asunnossa ja sitten ylhäällä, ennenkuin muuttivat Leo Lindforsin taloon. Myös Vilho Kuorikosken iso perhe asui yläkerrassa. Talon vuokralaisiin ovat kuuluneet myös Aina ja Oskari Kankaanpää, Siiri ja Kaarlo Suckman sekä Rauha ja Jussi Merivirta perheineen. Myös Lauri Sievinen oli ennen oman pajan saamista seppänä Långströmin pajassa ja asui työnantajansa talossa. Tämän suuren talon vuokralaisia ovat olleet myös monet leskirouvat tai yksinäiset naiset kuten ratapuomin vartija, leskirouva Lampinen poikineen, huonokuuloinen, iäkäs ompelija Olga Löfberg, leskirouva Amanda Grönroos sekä sodassa puolisonsa menettänyt Hellä Koskinen (o.s. Toivonen, myöhemmin Saarisalmi) poikansa Reijon kanssa.

Långströmien vanhin tytär Martta lähti Helsinkiin diakonissakoulutukseen. Isä oli toivonut tyttärestään opettajaa. Palveltuaan ensin Diakonissalaitoksen sairaalassa Helsingissä, hän muutti Turkuun, missä asui kuolemaansa asti v.1986.

Väinö kuoli jo 15 vuotiaana keuhkokuumeeseen Vihdin sairaalassa. Hän oli etevä oppilas ja hyvä urheilija. Hän oli vilkas poika ja kova kertomaan tarinoita, joihin opettaja Urho Karhumäki ihastui. Hän perusti kouluun Väinö Långströmin nimeä kantavan rahaston pojan muistoa vaalimaan. Veikko Helle muistelee käyneensä Väinön pienessä, salaperäisessä korsussa mäenrinteessä, missä syksyllä oli paljon omenia säilössä.

Irja asui lähes koko ikänsä Toivolassa ja auttoi kotitöissä. Vanhempiensa kuoltua hän asui ensin Kerttu-sisaren hoivissa. Vuonna 1990 hän kuoli Pääkslahdessa.

Kerttu Långström hiihtämässä.
Kuva Kerttu Laineen (o.s. Långström) lasten kuvakokoelmista.

Kerttu Långström ystävättärensä Aune Vimanin (myös. Miilumies) kanssa Toivolan pihapiirissä. Kuva Kerttu Laineen (o.s. Långström) lasten kuvakokoelmista.

Kerttu Långström kotitalon seinustalla.
Kuva Kerttu Laineen (o.s. Långström) lasten kuvakokoelmista.

Kerttu Långström naapurissa asuneiden ystävättäriensä kanssa. Takana vasemmalla Kerttu ja oikealla Anna-Liisa Kallio (myöh. Lindfors), edessä keskellä Maija-Liisa Kallio (myöh. Tiilikainen). Kuva Kerttu Laineen (o.s. Långström) lasten kuvakokoelmista.

Kerttu on asunut koko ikänsä Nummelassa. Äidin kuoltua vuonna 1939 Kiljavan parantolassa hän jäi kotiin hoitamaan isän ja kotona asuvien sisarusten taloutta. Talon yläkerrassa asuivat tuolloin myös jo avioituneet veljet Lauri ja Arvo. Kerttu solmi v. 1947 avioliiton autonkuljettaja Onni Aleksanteri Laineen kanssa.

Kalle-isä kuoli vuonna 1948 Nummelassa. Kun perikunta v. 1953 myi Toivolan, Kerttu ja  Onni muuttivat omaan taloon Tuomaantielle.

Viereinen kuva: Kalle Långström 70-vuotispäivänään 5.3.1947. Louhen perhe kirjoitti  Kallelle juhlapäivän kunniaksi onnittelurunon.

Eino kuten vanhemmat veljet Lauri ja Arvo työskenteli ensin isän pajassa. Sitten hän kävi teknillisen koulun Turussa ja toimi konemestarina rahtilaivoilla sekä viimeisinä työvuosinaan Helsingin puhtaanapitolaitoksen konemestarina Kyläsaaressa. Hän kuoli vuonna 1988.

Aino valmistui Lastenlinnan koulusta lastenhoitajaksi ja muutti Turkuun, missä hän elää edelleen.

Vuonna 1953 ojakkalalainen Uski osti Toivolan vanhan talon, mutta ei koskaan muuttanut Nummelaan. Sitten talo siirtyi Vihdin kunnan omistukseen. Talossa asui erilaisia kunnan "hoidokkeja" ja "puliukkoja" ja sitä kutsuttiin "nousevan auringon taloksi". Se ränsistyi varsin pian ja purettiin.

Martta Långströmin 60-vuotispäivillä 24.11.1961 otettu perhekuva. Takana vasemmalta Pirkko Långström, Viljo Talermo, Erkki Långström, Arvo Långström. Lauri Långström ja Leena Långström. Edessä vasemmalta Hanna Roms, Helga Långström, Kerttu Laine, Martta Långström, Aino Långström ja Annikki Långström.

(Kerttu Laineen (o.s. Långström), Riitta Lehdon (o.s. Långström), Mikko Långströmin ja Veikko Hellen antamista tiedoista koonnut Ritva Miettinen.)