Päivitetty 24.3.2010

Nummelan seurakuntakeskus

Nummelan seurakuntakeskuksen julkisivu Sentraalipolun puolelta. Kuvannut Mikko Yli-Rosti vuonna 2009.

Nummelan seurakuntakeskuksen valmistumisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 40 vuotta. Seurakuntatalon rakentamisesta Vihtiin oli jo 1920-luvulta alkaen puhuttu piispantarkastuksien yhteydessä. Piispat Gummerus, Gulin ja Simojoki olivat kukin vuorollaan pitäneet seurakuntatalon rakentamista välttämättömänä. Seurakuntatalon rakentaminen toteutui vasta 1960-luvulla ja Nummelan kasvun alkamisen jälkeen asia kääntyikin siten, että kappalaisen virkataloa ja seurakuntataloa ryhdyttiin suunnittelemaan Nummelaan. Kirkkovaltuusto teki asiassa päätöksen joulukuussa 1964,

Tontti Ridalin tilasta

Reino Kärävän kuolipesän omistamasta Ridalin tilasta hankittiin 6000 neliömetrin tontti. Kaupat tontista tehtiin maaliskuussa 1965 ja saman vuoden keväällä kirkkovaltuusto hyväksyi Arkkitehtitoimisto Toiviaisen laatimat ratkaisut tontille rakennettavista rakennuksista.
Samassa kokouksessa hyväksyttiin Vihdin seurakunnan rakennusohjelma vuosiksi 1965-1974, joka sisälsi mm. Vihdin kirkon korjauksen.
Nummelan seurakuntakeskus valmistui vuonna 1969 ja korvasi Nummelan rukoushuoneen, joka sijaitsi Meritien varressa ja oli palvellut nummelalaisia kuuden vuosikymmenen ajan.
Seurakuntakeskuksen tontille jäi vielä laajennusvaraakin ja seurakunta sai hankittua vuosien mittaan omistukseensa myös naapuritontteja. Seurakuntakeskusta jouduttiinkin myöhemmin laajentamaan.

Seurakuntakeskuksen harjunpuoleinen sivu. Kuvannut Mikko Yli-Rosti vuonna 2009.

Nummela kasvoi

Kirkkovaltuuston 11.12.1965 tekemän päätöksen aikoihin oli noin 15 prosenttia Vihdin seurakunnan jäsenistä nummelalaisia. Vihdin asukasluku oli kirkonkirjojen mukaan 11 092 ja henkikirjojen mukaan 11 178. Kun Nummelan seurakuntakeskuksen laajentamisen katsottiin olevan ajankohtaista, oli Vihdin seurakuntalaisista noin puolet nummelalaisia. Vihdin kirkonkylän seurakuntatalo oli valmistunut vuonna 1979. Nummelan seurakuntakeskuksen laajennusosa valmistui 1980-luvun alussa.

Vihdin lehden 2. näytenumero, joka ilmestyi torstaina 2. lokakuuta 1968 kertoi Nummelan seurakuntakeskuksen rakentamisesta otsikolla:

Nummelan seurakuntakeskus harjakorkeuteen ensi kuussa

”Vihdin seurakunnalle rakennetaan Nummelaan työkeskusta. Sen peruskivi muurattiin elokuun 16. päivänä ja marraskuussa odotetaan päästävän viettämään harjannostajaisia. Työkeskuksesta tulee todella vaikuttavan kokoinen, sillä siihen tulee kaikkiaan huonetiloja 4260 kuution verran. Perustusten kaivuu aloitettiin kesäkuussa. Työkeskus rakennetaan keskustan tuntumaan Vesikansantien varteen 5000 neliömetrin tontille. Rakennuksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Salmio-Toiviainen & Toiviainen. Pääurakoitsijana toimii Rakennustoimisto Mauno Nyman Lohjalta. Rakennuksen lujuuslaskelmat on suorittanut dipl.ins. Kuno v Plato. LVI-suunnitelmat on tehnyt Insinööritoimisto L. Maaskola ja sähkösuunnitelmat Insinööritoimisto Ranta-Aho.
Lämpö-, vesi- ja ilmastointityöt suorittaa Velj. Helander Oy Hämeenlinnasta ja sähkötyöt Vihdin Sähkö Oy.
Rakennustyön valvojana on rakennuttajan puolesta rak.mest. L. K. Virrankoski ja rakennustoimikunnan puheenjohtajana joht. Paavo Ahomäki.
Talon on laskettu valmistuvan ensi vuoden (1969) huhtikuussa. Rakennuksesta tulee yksikerroksinen. Sen pohjapinta-ala on 1100 neliömetriä. Suuren seurakuntasalin ja kerhotilojen lisäksi tulee kaksi asuntosiipeä. Talonmiehelle tulee kahden huoneen ja keittiön asunto, seurakuntasisarelle keittiön ja kolmen huoneen asunto. Sisaren yksi huone on tarkoitettu vastaanottohuoneeksi. Kappalaisen asunnoksi tulee viiden huoneen ja keittiön asunto.
Parhaillaan tehdään rakennustyömaalla ulkoseinien puhtaaksi muurausta ja osittain kattotöitä. Seurakuntasaliin tulee kuparikatto ja muuhun osaan huopakatto. Seurakuntasalin tien puoleinen seinä muurataan punaisesta tiilestä. Putki- ja asennustyöt ovat myös parhaillaan käynnissä.”

Nummelan seurakuntakeskuksen työmaan harjakaiset 22.11.1968. Kuva Vihdin kunnanarkistosta.

Lähteet:
Eino Ketola: Vihdin historia 1918-1965 osa 2.
Vihdin lehti ; 2. näytenumero 2.101968.

Koonnut Mikko Yli-Rosti.

Lisää tietoa Nummelan seurakuntakeskuksen toimitiloista ja toiminnasta 

Nummelan Seurakuntakeskus valmistui ja otettiin käyttöön vuonna 1969.
Seurakuntakeskusta on laajennettu kaksi kertaa.
Viimeisin saneeraus ja laajennus valmistui syyskuussa 2005 arkkitehtien Kirsti Siven ja Asko Takala tekemän suunnitelman mukaan. 

Seurakuntakeskuksen pääsisäänkäynti ja kellotapuli. Kuvannut Mikko Yli-Rosti vuonna 2009.

Nummelan seurakuntakeskus viimeisimmän laajennuksen jälkeen. Kuvannut Mikko Yli-Rosti vuoden 2009 talvella ja kesällä.

TOIMITILAT

Nykyisen rakennuksen kirkkosalissa on istuinpaikkoja kalustejärjestelyin 260 - 300.
Urut uusittiin vuonna 2009. Kirkkosalissa on myös flyygeli.
Seurakunnan oman toiminnan lisäksi kirkkosalissa pidetään konsertteja ja taidetapahtumia.
Käytettävissä on lisäksi siirrettävä kosketinsoitin.

Seurakuntasali on paljeovin jaettavissa kolmeen eri osaan. Pääsali on katettavissa 64 henkilölle, entinen takkahuone 24 henkilölle ja pieni kulmaosa myös 24 henkilölle. Yhtenäisenä tila mahdollistaa kattauksen 112 henkilölle.
Seurakunnan oman toiminnan lisäksi tiloja vuokrataan erilaisiin perhejuhliin; kastetilaisuuksiin sekä syntymäpäivien ja muistotilaisuuksien pitopaikoiksi.

Uudessa osassa on kaksi pientä tilaa, joihin voi saada kattauksen 30 henkilölle. Molemmissa tiloissa on oma pieni keittiö. Näitä tiloja käytetään esim. pieniin perhejuhliin, joissa oma pitopalvelu hoitaa tarjoilun.
Täysin uusittu keskuskeittiö palvelee suuremmissa tilaisuuksissa. 

Uudessa osassa ovat tilat lasten ja nuorten kerhotoiminnalle. Siellä kokoontuvat päiväkerhot, perhekerhot , pyhäkoulut ja nuorisokerhot.
Suurin osa työntekijöiden toimistotiloista on uuden siiven yläkerrassa.

Seurakunnan eri toimintamuotojen piirit ja kuorot kokoontuvat tilaisuuksiinsa ja harjoituksiinsa muunneltavia tiloja hyväksi käyttäen.
Ulkopuoliset järjestöt ja pienryhmät voivat vuokrata tiloja käyttöönsä.
Partiolaisille on varattu oma tila seurakuntatalon kellariosassa.
Suomen Punaisen Ristin liikkuva Veripalvelu on toiminut seurakuntatalon tiloissa pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta vuodesta 1970 lähtien. Nummelan Kilta ja Nummelan Palokuntanaiset hoitavat järjestelyt.

Vanhassa osassa aiemminkin olleet diakoniatoimen tilat saivat lisäneliöitä, kun niihin yhdistettiin asuntokäytössä olleet tilat.

Tiloissa toimii mm. pieni kahvio. Vapaaehtoiset, aktiiviset seurakuntalaiset pitävät siellä "Pysäkkikahvilaa” diakonian ja lähetystyön hyväksi.
1970-luvulla Seurakuntakeskuksessa pidettiin rippikouluja. Nuoret kokoontuivat iltarippikouluun varsinaisen koulupäivänsä jälkeen. Näiden rippikouluryhmien konfirmaatiotilaisuudet järjestettiin Nummelassa.

Rippikoululaiset  17.5.1975. Eturivissä oikealla kirkkoherra W. J. P. Hidén ja hänen takanaan kappalainen  Paavali Toivio. Kuvan omistaa Sirkka Järvensivu.

Rippilapsi Tapio Järvensivu kukitettuna seurakuntasalin sivustalla. Kuvan omistaa Sirkka Järvensivu.

TAIDETEOKSET

Kirkkosali
Uuno Poikosen alttarireliefi vuodelta 1974 "Tulkaa minun tyköni kaikki”.
Aktiivinen seurakuntalainen Toini Hynninen pani alkuun keräyksen, jolla hankittiin kasukka ja kirkkotekstiilit.
Nyplätty alttariliina on kirkonkyläläisen Kaija Kaipion valmistama ja lahjoittama.
Kastemaljan jalkana on n. 200 vuotta vanhan öljypuun runko. Sen on Paavali Toivio tuonut Israelista.
Elsa Kovelo on nyplännyt ja lahjoittanut kastetyynyn kasteperheiden käyttöön. Seurakunta on hankkinut kastetilaisuuksissa käytettäviksi kastemekot. Niitä voivat kastetilaisuuksien järjestäjät saada halutessaan käyttöönsä.
Kirkkosaliin on sijoitettu vanhan Rukoushuoneen alttaritauluna ollut taiteilija Bruno Tuukkasen1930-luvulta oleva taideteos “Minä olen Hyvä Paimen.” Teos on entisöity ja on ainutlaatuinen ja arvokas.

Koristetaiteilija Bruno Tuukkasen suunnittelema kuvakudos ”Minä olen Hyvä Paimen”. 

Seurakuntasali
Seurakuntasalissa on hollolalaisen taiteilijan tekstiiliteos “ Hän elää” ja taiteilija Inari Krohnin taulu.
Takkahuoneessa on Nummelan Marttojen valmistama ja vuonna 1971 seurakunnalle lahjoittama vihkiryijy. Ryijyn nimi on “Auriga” ja sen on suunnitellut taiteilija Ritva Puotila. Ryijyä käytetään seurakuntakeskuksessa järjestettävissä vihkitilaisuuksissa.

Auriga-ryijyn kuvannut Antti Hannuniemi, Foto Vihtkari.

Vihtijärveläinen emäntä Ritva Lehtonen on valmistanut ja lahjoittanut kaksi kuultokudosta.
Päiväkerhotiloihin on sijoitettu aiemmin takkahuoneessa ollut batiikkinen taideteos Tansaniasta. Sen on seurakunnan lapsityön tiloihin lahjoittanut Inga Forsström, joka toimi Tansaniassa kuurojenkoulun opettajana.

Asunnot

Ensimmäiseen seurakuntakeskukseen rakennettiin kolme asuntoa. Suurin viiden huoneen ja keittiön asunto kappalaisen käyttöön ja kaksi pienempää asuntoa. Toinen diakoniasiipeen diakonissan asunnoksi ja toinen nuoriso-ohjaajan asunnoksi.
Kappalaisen asunnossa ovat asuneet seuraavat pastorit: Pentti Palonen, Markku Pyrhönen, Paavali Toivio, Yrjö Kauramäki, Juho Vuorela, Esa Lahtinen, Reijo Kaarto.

Diakonissa Saara Mataristo muutti ensimmäisenä diakonissan asuntoon, jossa hän asui eläkkeelle siirtymiseensä saakka.
Nuoriso-ohjaajan asuntoon muutti ensimmäisenä Keijo Pusa. Hän ei ollut kuitenkaan kovin pitkään seurakunnan palveluksessa. 

Nuoriso-ohjaajan asunto ja samoin myöhemmin diakonissan asunto ovat olleet sekä seurakunnan eri työntekijöiden että ulkopuolisten vuokralaisten käytössä.
Viimeisen laajennuksen ja saneerauksen jälkeen kiinteistöön jäi vain yksi asunto, jossa nyt asuu vahtimestari Sonja Ranta perheineen.

Vahtimestarit

Seurakuntakeskuksen valmistuessa ei varsinaista vahtimestarin ja talonmiehen vakanssia heti ollut. Tehtäviä hoidettiin nk. oman toimen ohella.
Varsin pian huomattiin vakinaisen vahtimestarin ja talonmiehen tarve. Tehtäviin valittiin Leena ja Kaarlo Haaparanta. He aloittivat tehtävissään v. 1971.

Nummelan seurakuntakeskus alkuperäisessä ulkoasussaan 1970-luvun alkupuolella. Kuvan omistaa Leena Haaparanta.

Nummelan seurakuntakeskuksen julkisivu 1970-luvun puolivälissä. Taustalla silloisen Vesikansantien toisella puolelella ollut Harjurinne, missä Haaparannat asuivat. Kuvan omistaa Leena Haaparanta.

Leena ja Kaarlo Haaparanta 1970-luvulla. Kuvan omistaa Leena Haaparanta.

He asuivat lähellä, tien toisella puolella silloisessa Niemelän huvilassa. He tekivät molemmat uutterasti työtä tuntejaan laskematta. Leena Haaparannan tehtäviin kuuluivat emännän työt keittiössä. Esimerkiksi lounaat  Kultaisen iän kerholle, myyjäisten valmistelut ja muut vaihtelevat työt. 

Nummelan kirkossa heinäkuussa 1986. Vasemmalla pastori Paavali Toivio, keskellä Leena Haaparanta ja oikealla kanttori Martti Kilpeläinen. Kuvan omistaa Leena Haaparanta.

Kirkkosalin puolella taas tehtäviin kuuluivat kirkkosalin valmistaminen tilaisuuksia varten, pappien avustaminen pukeutumisessa, kolehdin keruu jne. Joskus
jumalanpalvelusta suorittaneella pastorilla saattoi olla kiire seuraavaan tilaisuuteen ja vahtimestarille uskottiin rippikoululaisten opintovihkon “kuittaus”. 

Kaarlo Haaparanta, kirvesmies ja kätevä käsistään kun oli, huolehti kiinteistön huollosta ja pienistä korjauksista.  Pihan lumityöt kuuluivat tietenkin talonmiehen tehtäviin. Hemmilän isäntä Eero Sellgren kävi traktorilla auraamassa parkkipaikat, mutta kaikki raput ja sisääntuloväylät oli talonmiehen lapiotyönä puhdistettava.
Yhdessä Haaparannat suorittivat esim. lattioiden peruspuhdistuksen, vahaamisen ja muun “suursiivouksen.”
Perheen tytär Kirsi kertoi, että äiti ja isä olivat enemmän seurakuntakeskuksessa kuin kotona. Hän kertoi myös olleensa joskus äidin apuna sellaisissa tehtävissä, joita hänelle voitiin antaa. Hän sai toisinaan kerätä kolehdinkin jumalanpalveluksessa.

Kirkon kellojen soitto kuului vahtimestarin tehtäviin. Leena Haaparanta on kertonut kellojen soitosta seuraavaa: Kaarlo valmisti kasetin, jossa kellot kumahtelevat 24 kertaa. Hän "äänitti” kasetin kotonaan Huhdanmäessä, jossa he jo silloin asuivat.
Äänityksessä hän käytti mm. rautakankea, joka oli entisten asukkaiden, Remanderien perua. Upeita kumahteluja Haaparannat “soittivat” monena vuonna kirkontornista uudenvuoden yönä, kellon ollessa tasan 24.00.
Leena Haaparanta muistelee juhlallista tunnelmaa, kun kellot kumahtelivat ja valonheittimet valaisivat kirkontornin.

Kaarlo Haaparanta jäi eläkkeelle 1986 ja Leena Haaparanta 1990.

Nummelan seurakuntakeskus toukokuussa 1988. Seurakuntakeskusta laajennettiin 1980-luvun alussa. Kuvan omistaa Leena Haaparanta.

Toiminnan kasvaessa vahtimestarin tehtäviin tarvittiin lisätyövoimaa.
Osin jo Haaparantojen kanssa samanaikaisesti olivat vahtimestareina Kerttu Väisänen ja Markku Pietiläinen.
Heidän jälkeensä Sirkka Silander, Iiris Kivinen, Ritva Vähälehto, Maarit Kuismanen ja Sonja Ranta.
Talonmiehen tehtävät ovat siirtyneet seurakunnan kiinteistöpuolen vastuualueeseen. Kiinteistön ulkopuoliset työt eivät näin ollen enää kuulu vahtimestareille.
Vahtimestarit huolehtivat kuitenkin liputuksesta ja heillä tulee olla tieto paloturvallisuudesta ja ensiapukoulutus.