Nummelan kylähistoria      Vihdintie

Tehty 26.11.2012



ARTOLA

Vihdintie 9


Kauno ja Annikki Järvensivu ostivat 1940-luvulla tontin Tuusan tilasta, nykyisen Vihdintien varrelta. Tontti oli Rosenqvistin ja Pircklenin tonttien välissä.

Kuoppanummen puolella rajanaapurina oli Kauko Sassi.
Järvensivut rakennuttivat tontille asuinrakennuksen 1940-luvun lopulla.
Uuteen taloonsa Järvensivut muuttivat Albertinkadun varrella olleesta Tyynelän talosta, jossa he asuivat Leinon vuokralaisina.

Puurakenteisessa asuinrakennuksessa oli kellarikerros, varsinainen asuinkerros ja yläkerta.
Lasitetun verannan kautta tultiin eteiseen, josta johtivat portaat sekä yläkertaan, että kellarikerrokseen. WC oli eteisessä. Asuinhuoneita oli kolme: keittiö, makuuhuone ja olohuone.

Yläkerrassa oli keittiö ja kamari. Siellä oli myös WC. Yläkerran huoneissa oli siihen aikaan räystässivuissa komerotilat. Kamarin puolella olleeseen komerotilaan rakennettiin myöhemmin vuokralaisten toivomuksesta makuualkovi. Yläkerrassa oli myös parveke. Se sijoittui rakennuksen Vihdintien puoleiselle sivulle ja parvekkeelle johti ovi yläkerran eteisestä.

Kellarikerroksessa olivat puulämmitteinen sauna, pesuhuone, pukuhuone, pannuhuone polttoainevarastoineen, perunakellari ja ns.kylmäkellari. Kellarikerroksesta johti ovi autotalliin, jonne varsinainen auton mentävä kulku oli rakennuksen Sassin puoleisella sivulla.

Keittiössä oli aluksi vain puuhella. Myöhemmin lisättiin sähköhella ja puuhellan päällystä käytettiin lähinnä vain työtasona. Rakennuksessa oli keskuslämmitys. Kattilassa poltettiin sen ajan mukaisesti pääasiassa puuta ja koksia.
Öljylämmitys asennettiin 1960-luvulla. Öljysäiliö sijoitettiin ensin maahan tontin Pircklenin puoleiselle sivulle. Säiliö jouduttiin kuitenkin uusimaan. Muuratulla seinällä erotettiin autotallin etuosasta tila uudelle säiliölle. Seinässä oli palo-oviluukku, josta saattoi seurata säiliön tilannetta. Muutos tehtiin 1970-luvun alussa. 

Pihalla oli ulkorakennus/liiteri, jossa säilytettiin polttopuita, puutarhatyökaluja ym.
Pihalla oli aluksi myös oma kaivo Pircklenin tontin puoleisella laidalla ja likakaivo tontin alalaidassa, Sassin tontin suunnalla. Aikanaan kiinteistö liitettiin kunnan vesi- ja viemäriverkostoihin.

Järvensivut olivat istuttaneet tontille omenapuita ja marjapensaita. Hyötypuutarhaa perunamaata ja muuta kasvimaata oli Vihdintien puoleisella osalla tonttia. Koristepensaita ja perennoja oli lähempänä asuinrakennusta. Myöhemmin kasvimaata vähennettiin ja tilalle kylvettiin nurmikkoa.



Pihalle johtavan tien varressa on vielä perunamaa. Rapun edessä Samuli Myyrän pakettiauto  odottamassa kuljetustilauksia. Kuva 1960-luvun lopulta.



Isä Samuli Myyrä ja Marja-tytär lähdössä juhliin. Kuva on vuodelta 1969.


Myyrien aikana perheen Marja-tytär sai oman leikkimökin, joka oli tontin Rosenqvistien puoleisella laidalla.

Marja leikki paljon naapurissa asuneiden Rosenqvistin lasten kanssa. Marja ja Aila Heiniö (o.s.Rosenqvist ) muistelivat, että Marjalla oli oma polku pensaiden välissä, josta hän aina piipahti naapuriin. Sanoi kuulemma aina tullessaan ”Isä käski terveissii”. Rosenqvisteilla oli pihalla vapaana liikkuva kana, jonka munintapaikan Marja löysi. Jos pesässä oli muna, vei Marja sen naapurin tädille. Kerran muna kuitenkin putosi ja meni rikki, silloin Marja ilmoitti, ettei kana sinä päivänä muninutkaan. Koska Marja oli perheensä ainoa lapsi ja naapurissa oli viisi lasta, oli siellä aina mukavaa tekemistä. Hänellä oli oma paikka perheen ruokapöydässä ja oma ruusukuppi. Naapurin nuorin Satu-tytär oli tärkein leikkitoveri. Perheen pojat olivat Reijo ja Rauno. Heidät Marja nimesi omalla tavallaan. Reijo (pojista vanhempi) oli Iso Rauno ja Rauno puolestaan Pikku Reijo.


Artolan asukkaita

Järvensivun perheeseen kuuluivat isä Kauno (1900 – 1969), vaimo Annikki (1918 – 2006)  poika Arto (1938 – 2003 ) ja tytär Riitta  (*1943).
Järvensivujen aikana talossa ei ollut vuokralaisia.

Järvensivut myivät Artolan vuonna 1953 Väinö Ollikaiselle. Ollikaiset asuivat talossa vuoteen 1960 saakka, jolloin he myivät talon Samuli ja Maija Myyrälle. Myyrät muuttivat Artolaan Vesikansasta, jossa heillä oli pieni maatila.
Myyrän perheeseen kuuluivat isä Samuli (1912 – 1976 ), vaimo Maija (*1923 ) ja tytär Marja ( *1959 )


Myyrän perhe isä Samulin 50-vuotispäivänä v.1962.



Perhe nauttii kesäpäivästä pihakeinussa. Kuvan vasemmassa laidassa puiden takana Hilma Pircklenin talo ja oikealla Sassin talo ( ei näy puiden takaa).


Samuli Myyrä oli autoilija. Hänellä oli pakettiauto ja pieni lavakuorma-auto. Hän suoritti erilaisia kuljetuksia asiakkaiden tarpeiden mukaan.



Artola kuvattuna Vihdintieltä päin v.1981. Pihan perunamaa on muutettu nurmikoksi. Kuvassa Maija Myyrä Irja Sipilän (o.s. Hartikainen) kanssa.



Maija Myyrä oli ammatiltaan maalari. Hän teki tapetointi- ja maalarintöitä. Oman tyttären ollessa pieni, hän oli kotiäiti ja perhepäivähoitaja. Myöhemmin hän oli maalarina Vakumo-tuotteella, josta työstä joutui jäämään tapaturmaeläkkeelle v.1983 työmatkalla tapahtuneen kaatumisen seurauksena.
Marja-tytär työskentelee välinehuoltajana Jorvin sairaalassa.



Marja kerää kukkia kesällä 1961.



Marja keinussa.


Marja ja perheen Vekku-koira kesällä 1961. Kuva on keittiön kulmalta, takana näkyy Artolan puuliiteri.



Marja-tytär talvileikeissä v. 1962.
Takana häämöttävät Hilma Pircklenin ja Eino Saleniuksen talot.




Marja kelkkailee.



Marja on levittänyt leikit keittiön ikkunan edessä olleelle sohvalle. Takana näkyvät eteisestä yläkertaan johtavat portaat.



Marja on saanut polkupyörän. Lipputangon takana häämöttää Hilma Pircklenin talon pääty ja takana vielä nykyisen Mäntytien toisella puolella Eino Saleniuksen talo. Kuva vuodelta 1964.



Marja ja Arja-serkku kesällä 1967. Kaivo näkyy taustalla.


Myyrien aikana talon yläkerrassa oli useita vuokralaisia. Vuosien 1961-1962 vaihteessa yläkerrassa asui lyhyen ajan Osuuskassassa työskennellyt pankkitoimihenkilö.

Ensimmäiset pidempiaikaiset vuokralaiset olivat Maijan Kerttu-sisar perheineen. Kerttu ja Kauko Laine muuttivat Nummelta Nummelaan Kertun saatua työpaikan Nummelan Osuuskassasta.  Perheeseen kuului tytär Arja. Laineet asuivat Myyrän yläkerrassa vuodesta 1962 vuoden 1965 kesään, jolloin saivat Mustikkatielle rakentamansa talon valmiiksi.



Tytöt leikkivät yläkerran parvekkeella. Vas. Marjan serkku Arja Laine (nyk. Leminen), naapurin Satu Rosenqvist (nyk. Ilkola) ja Marja.


Laineiden jälkeen vuokralaisina olivat Eila ja Jorma Laakso tyttärensä Jaanan kanssa. Heidän jälkeensä  Raili ja Aarno Lamppu, Mari Uski, Terttu ja Rauno Rosenqvist ja Eila ja Veikko Laine kahteen otteeseen. He olivat viimeiset vuokralaiset ennen kiinteistön myyntiä.

Myyrät myivät Artola-kiinteistön vuonna  1984 Rakennustoimisto A. Puolimatkalle. Puolimatka rakensi tontille, jonka osoite on nykyään Vihdintie 9, As. Oy Vihdin Puisto-nimisen kerrostalon. Rakennus valmistui vuonna 1991.
Maija ja Marja Myyrä muuttivat Hannankadulle valmistuneeseen Hannanhovi-kerrostaloon.


Marja Myyrän antamista tiedoista ja omista tiedoistaan koonnut Sirkka Järvensivu.
Kaikki kuvat ovat Myyrän kotialbumeista.