AARNELA
Vihdintie 7
Omakotitalo
Anna-Liisa ja Aarne
Rosenqvist ostivat Tuusan isännältä Kalle Sammalkarilta 2500
neliömetrin suuruisen tontin Vihdintien varrelta.
Vielä 1940-luvulla kiertävät mustalaiset leiriytyivät tällä metsäisellä
tontilla. Kun Rosenqvistit ryhtyivät rakentamaan, mustalaiset
siirtyivät viereiselle tontille, sitten aina seuraavalle, kun
asutus laajeni. Alueen lapset leikkivät mustalaislasten kanssa ja
vaimoväki kävi pyytämässä vettä Rosenqvisteiltä.
Vuonna 1945 aloitettiin rakennusmestari Esko Säiläkiven sunnitteleman
omakotitalon rakennustyöt. Rakentamassa oli Eino Salenius.
Alkuvaiheessa apuna oli myös naapuri, seppä Lauri Sievinen.
Joulukuussa 1946 Rosenqvistit pääsivät esikoisensa Kaijan (*1945)
kanssa muuttamaan keskeneräiseen lautarakenteiseen taloon. Keittiö ja
kamari olivat olivat valmiit. Anna-Liisa Rosenqvist kertoo todenneensa
”Keittäjä tuli taloon”. Mies nimittäin työskenteli jo
tuolloin pajassaan. Omaan taloonsa perhe muutti Vihtijärven
kylän Kuuselan mailta.
Olohuoneen lattialla oli vain sahanpurukasa, jolla vieraatkin istuivat
ja hauskaa oli kaikilla. Olohuonekin valmistui kyllä aikanaan.
Juuri valmistunut
Aarnela (1946-1947).
Aluksi
talossa oli puulämmitys. Alkuperäiset tiiliset kakluunit sekä
leivinuuni purettiin kuitenkin v. 1957. Taloon tuli tuolloin
öljylämmitys.
Ensin
haettiin käyttövesi Sievisen kaivosta, sitten saatiin johtovesi omasta
kaivosta ja nykyään kunnan vesijohdosta.
Alkuvaiheessa
ei ollut omaa saunaa, vaan perhe kävi Sievisen saunassa. Eino Salenius
teki vuonna 1948 saunarakennuksen pihalle.
Aarnelan
piharakennus
1960-luvun
lopulla Eino Salenius ja Kauko Sassi tekivät yläkertaan asuinhuoneet.
Alakerran eteisestä kulkevat portaat yläkerran pieneen eteiseen, mistä
kuljetaan molempiin päätyhuoneisiin.
Rosenqvistien
tontilla on säilynyt alkuperäisiä mäntyjä. Nyt siellä kasvaa myös
pieniä koivunalkuja. Puutarhassa oli aluksi marjapensaita ja noin 40
omenapuuta, nykyään niitä on alle kymmenen.
Anna-Liisa
ja Aarne Rosenqvist perunamaalla vuonna 1958. Mukana
vasemmalta lapset Satu, Rauno ja Reijo.
Omenapuut
kukkivat vuonna 1958.
Perheenjäsenet
Seppä Aarne
Jalmari Rosenqvist (*1918 Vihdissä) oli sepän poika ja sai sepän oppeja
jo lapsena isänsä pajassa Herrakunnalla. Aarne Rosenqvist
kuoli vuonna 1992.
Hänen
vaimonsa Anna-Liisa (o.s. Landen; * 1923 Vihdissä) asuu
edelleen Aarnelassa.
Lapset
Kaija Margit (*1945), Aila Marjatta (*1947), Reijo Jalmari (*1948),
Rauno Aarne Juhani (*1951) ja Satu Anna-Liisa (*1954) ovat syntyneet
Vihdissä.
Kengitysseppä
Aarne Rosenqvist isänsä pajan edustalla Herrakunnalla vuonna 1955.
Lapset
talon päädyssä Reijo, Kaija, Aila ja istumassa Rauno. Kuva on vuodelta
1953.
Kuvassa
äidinäiti Rauha Landén sekä lapset vas. Reijo, Rauno, Aila ja Kaija
vuonna 1953.
Puolitoistavuotias
Rauno. Takana näkyy Vihdintien toisella puolella ollut Jaakko Hellen
talo Metsäpirtti. Kuva on ilmeisesti vuodelta 1953.
Viisivuotias
Reijo ja pikkuveli Rauno. Takana näkyy Kauno Järvensivun rakennuttama
Artola.
Reijo (6 v.) ja Rauno (3 v.)
hiihtämässä. Vasemmalla Rosenqvistin paja ja taustalla Vihdintien
toisella puolella Laakson verstas.
Tytöt
piharakennuksen edessä, vasemmalla Aila ja oikealla Kaija Rosenqvist.
Pojat kaivonkannella ovat naapurissa asunut Vesa Helle sekä Reijo
Rosenqvist. Kuva on vuodelta 1955.
Rauno
ja vaunuissa pikkusisko Satu.
Rauno
(6 v.) ja Satu (3 v.) hiihtämässä omassa pihassa. Takana näkyy Artola.
Koko
perhe pihakeinussa v. 1957. Keinussa istuvat vanhemmat
Anna-Liisa ja Aarne Rosenqvist sekä nuorin lapsi Satu. Takana
Reijo, Aila, Kaija ja Rauno.
Rosenqvistit
kesälomalla v. 1957. Vasemmalta Kaija, Anna-Liisa ja Aarne
sekä Aila. Edessä Satu, Rauno ja Reijo.
Anna-Liisa
Rosenqvistin 50-vuotispäivänä vuonna 1973. Takana Satu,
Reijo, Aarne, Kaija, Aila ja Rauno. Lattialla ensimmäinen
lapsenlapsi Annika Heiniö (*1971)
Rosenqvistit
vuonna 1980. Edessä Aarne ja Anna-Liisa Rosenqvist sekä Anna-Liisan
äiti Rauha Landen. Kuvassa lapset Kaija, Aila, Reijo, Rauno ja Satu.
Anna-Liisa
Rosenqvist harrasti kuorolaulua ja hän lauloi Nummelan sekakuorossa
usean vuoden ajan. Hän oli työväenyhdistys Elon naisosaston
pitkäaikainen rahastonhoitaja.
Anna-Liisa Rosenqvist tanssin pyörteissä Aila-tyttären vävyn Ukko Bambergin kanssa. Kuva on vuodelta 2009.
Lapset
muuttivat pois kotoa kukin vuorollaan avioiduttuaan. Aila ja Osmo
Heiniö avioituivat helluntaina 1969, Kaija ja Jukka
Tenhovirta Varman päivänä 1969, Reijo ja Eva (o.s. Laukkanen)
avioituivat 1979, Rauno ja Terttu (o.s. Hihnala) vuonna 1974
ja Satu ja Erpo Ilkola vuonna 1975.
Kaija
asuu Rajamäessä ja muut lapset Nummelassa.
Aila Heiniön muistoja Nummelan ajoilta
Vanha
paja
Aarne
Rosenqvist oli kuullut, että seppä Lauri Sievinen oli jättämässä
työnsä. Kyselemään tullut Rosenqvist vuokrasi samantien Sievisen pajan
(1945).
Jo
kerran aikaisemmin Vihdintien toiselta puolelta siirretty seppä
Helanderin pajarakennus siirrettiin miehissä ns. Hellen tien eli
nykyisen Jäähykujan yli. Alla oli pitkiä, pyöreitä parruja ja vintturin
avulla harmaa, maalaamaton paja vedettiin Rosenqvistin tontille.
Tuossa
pajassa kengitettiin vielä hevosia.
Vanha
paja ja sen vieressä hevospuomi. Takana Rosenqvistien oma
talo. Kuvassa olevat lapset: Vesa Helle, Satu ja Kaija Rosenqvist.
Seppä
vanhan pajan luona. Vihdintien toisella puolella näkyy Satupirtti.
Reijo ja
isän tekemä mahakelkka. Kuva on vuodelta 1953.
Viisivuotias
Reijo potkulautoineen vanhan pajan seinustalla vuonna 1953.
Uusi paja
Uutta
verstasta aletaan rakentaa 1950-luvun lopulla.
Uutta
verstasta rakennetaan. Telineillä Rauno ja Kaija Rosenqvist sekä Vesa
Helle.
Vanha
ja uusi paja
Uusi paja
lähes valmiina ja vanha lautakasana.
Vuosina
1958-1959 vanhan pajan viereen rakennettiin ns. muottivaluna uusi
verstasrakennus. Eristeenä on sahanpurua ja välikatto on betonia.
Anna-Liisa
Rosenqvist on kertonut, että vanha paja poltettiin pikkuhiljaa
pannuhuoneessa.
Aarne
Rosenqvistin kanssa työskenteli joskus sepänsällinä hänen veljensä Arvo
Rosenqvist. Omat pojat olivat tuolloin vasta kouluiässä.
Seppä
pajassaan v. 1967
Uuteen
pajaan seppä suunnitteli ja toteutti konevasaran, joka oli suurena
apuna raskaissa taontatöissä.
Anna-Liisa
Rosenqvist suuren konevasaran vieressä vuonna 1993.
Aarne
Rosenqvist muistetaan Nummelassa erinomaisena seppänä, joka korjasi
”mitä vain” ja sanonta kuuluikin: ”Kukaan ei ole seppä syntyessään
paitsi seppä Rosenqvist”. Seppä korjasi erilaisia peltotyökaluja,
traktoreita, takoi auranvantaita ja teki lähes kaikkea mitä raudasta
voi tehdä. Hän teki myös erilaisia taidetaontatöitä. Esim.
taidemaalari Kaapo Rissalalle hän takoi useat portit, joissa oli
kaikenlaisia kiemuroita ja pieniä lehtiä. Oopperalaulaja Martti
Turuselle hän takoi portit, joissa oli nuottiviivastoja ja nuotteja,
nimikirjaimet MT sekä lehtiköynnöksiä. Taidetaontatyöt vaativat myös
taiteellista silmää ja kykyä taivuttaa ja takoa kuuma rauta
monenlaiseen taiteelliseen muotoon. Myöhemmin iso työllistäjä oli
kauhakuormaajien kauhojen kynsien hitsaus. Aarne Rosenqvist jäi
eläkkeelle vuonna 1983.
Vuonna 1955
taottu portti. Vasemmalla Arvo Rosenqvist ja oikealla Aarne Rosenqvist
Aarnelan pihalla.
Sepänsällinä
taontatöissä oli sepän veli Arvo Rosenqvist. Pari vuotta sepän sällinä
oli myös toinen veli, Armas Rosenqvist, joka asui perheineen talon
yläkerrassa.
Taidemalari Kaapo Rissalalle taottu portti. Kuva Mikko Yli-Rosti lokakuu 2011.
Rosenqvistin
autokorjaamo
Autokorjaamo
vuonna 2002. Kuvannut Kirsti Kuusela.
Isän
jäätyä eläkkeelle Reijo Rosenqvist aloitti autokorjaamotoiminnan
toiminimellä Autohuolto Reijo Rosenqvist. Korjaamo on erityisesti
Volvo-merkkikorjaamo, mutta muitakin autoja korjataan.
Rosenqvistien
toinen poika, Rauno valmistui autopeltisepäksi vuonna1973. Lokakuussa
1975 hän aloitti liiketoiminnan isän pajassa nimellä Rosenqvistin auto.
Oman verstaan rakentaminen aloitettiin vuonna1977 ja vuonna 1979 hän
muutti omaan verstaaseen Juuritielle. Rauno lopetti työt vuonna 2008
terveydellisistä syistä.
Tietoja
antaneet Anna-Liisa Rosenqvist ja Aila Heiniö (o.s. Rosenqvist sekä
muut perheenjäsenet). Koonnut Ritva Miettinen. Kuvat Rosenqvistin
perheen kokoelmista.
|