Nummelan kylähistoria      Vihdintie

Päivitetty 30.11.2011



AARNELA

 Vihdintie 7

Omakotitalo 

Anna-Liisa ja Aarne Rosenqvist ostivat Tuusan isännältä Kalle Sammalkarilta 2500 neliömetrin suuruisen tontin Vihdintien varrelta.
Vielä 1940-luvulla kiertävät mustalaiset leiriytyivät tällä metsäisellä tontilla. Kun Rosenqvistit ryhtyivät rakentamaan, mustalaiset siirtyivät viereiselle tontille,  sitten aina seuraavalle, kun asutus laajeni. Alueen lapset leikkivät mustalaislasten kanssa ja vaimoväki kävi pyytämässä  vettä Rosenqvisteiltä.

Vuonna 1945 aloitettiin rakennusmestari Esko Säiläkiven sunnitteleman omakotitalon rakennustyöt. Rakentamassa oli Eino Salenius. Alkuvaiheessa apuna oli myös naapuri, seppä Lauri Sievinen.
Joulukuussa 1946 Rosenqvistit pääsivät esikoisensa Kaijan (*1945) kanssa muuttamaan keskeneräiseen lautarakenteiseen taloon. Keittiö ja kamari olivat olivat valmiit. Anna-Liisa Rosenqvist kertoo todenneensa ”Keittäjä tuli taloon”. Mies nimittäin työskenteli jo tuolloin  pajassaan. Omaan taloonsa perhe muutti Vihtijärven kylän Kuuselan mailta.
Olohuoneen lattialla oli vain sahanpurukasa, jolla vieraatkin istuivat ja hauskaa oli kaikilla. Olohuonekin valmistui kyllä aikanaan.


Juuri valmistunut Aarnela (1946-1947).

Aluksi talossa oli puulämmitys. Alkuperäiset tiiliset kakluunit sekä leivinuuni purettiin kuitenkin v. 1957. Taloon tuli tuolloin öljylämmitys.
Ensin haettiin käyttövesi Sievisen kaivosta, sitten saatiin johtovesi omasta kaivosta ja nykyään kunnan vesijohdosta.
Alkuvaiheessa ei ollut omaa saunaa, vaan perhe kävi Sievisen saunassa. Eino Salenius teki vuonna 1948 saunarakennuksen pihalle.


Aarnelan piharakennus


1960-luvun lopulla Eino Salenius ja Kauko Sassi tekivät yläkertaan asuinhuoneet. Alakerran eteisestä kulkevat portaat yläkerran pieneen eteiseen, mistä kuljetaan molempiin päätyhuoneisiin.

Rosenqvistien tontilla on säilynyt alkuperäisiä mäntyjä. Nyt siellä kasvaa myös pieniä koivunalkuja. Puutarhassa oli aluksi marjapensaita ja noin 40 omenapuuta, nykyään niitä on alle kymmenen.


Anna-Liisa ja Aarne Rosenqvist perunamaalla vuonna 1958. 
Mukana vasemmalta lapset Satu, Rauno ja Reijo.



Omenapuut kukkivat vuonna 1958.


Perheenjäsenet 

Seppä Aarne Jalmari Rosenqvist (*1918 Vihdissä) oli sepän poika ja sai sepän oppeja jo lapsena isänsä pajassa Herrakunnalla.  Aarne Rosenqvist kuoli vuonna 1992.
Hänen vaimonsa Anna-Liisa (o.s. Landen;  * 1923 Vihdissä) asuu edelleen Aarnelassa.
Lapset  Kaija Margit (*1945), Aila Marjatta (*1947), Reijo Jalmari (*1948), Rauno Aarne Juhani (*1951) ja Satu Anna-Liisa (*1954) ovat syntyneet Vihdissä.



Kengitysseppä Aarne Rosenqvist isänsä pajan edustalla Herrakunnalla vuonna 1955.



Lapset talon päädyssä Reijo, Kaija, Aila ja istumassa Rauno.
Kuva on vuodelta 1953.



Kuvassa äidinäiti Rauha Landén sekä lapset vas. Reijo, Rauno, Aila ja Kaija vuonna 1953.



Puolitoistavuotias Rauno. Takana näkyy Vihdintien
toisella puolella ollut Jaakko Hellen talo Metsäpirtti.
Kuva on ilmeisesti vuodelta 1953.



Viisivuotias Reijo ja pikkuveli Rauno.
Takana näkyy Kauno Järvensivun rakennuttama Artola.



Reijo (6 v.) ja Rauno (3 v.) hiihtämässä.
Vasemmalla Rosenqvistin paja ja taustalla Vihdintien toisella puolella Laakson verstas
.



Tytöt piharakennuksen edessä, vasemmalla Aila ja oikealla Kaija Rosenqvist. Pojat kaivonkannella ovat naapurissa asunut Vesa Helle sekä Reijo Rosenqvist.
Kuva on vuodelta 1955.



Rauno ja vaunuissa pikkusisko Satu.



Rauno (6 v.) ja Satu (3 v.) hiihtämässä omassa pihassa. Takana näkyy Artola.



Koko perhe pihakeinussa v. 1957.  Keinussa istuvat vanhemmat Anna-Liisa ja Aarne         Rosenqvist sekä nuorin lapsi Satu. Takana  Reijo, Aila, Kaija ja Rauno.


Rosenqvistit kesälomalla v. 1957.  Vasemmalta Kaija, Anna-Liisa ja Aarne sekä Aila.
Edessä Satu, Rauno ja Reijo.



Anna-Liisa Rosenqvistin 50-vuotispäivänä vuonna 1973. Takana Satu, Reijo,  Aarne, Kaija, Aila ja Rauno. Lattialla ensimmäinen lapsenlapsi Annika Heiniö (*1971)


Rosenqvistit vuonna 1980. Edessä Aarne ja Anna-Liisa Rosenqvist sekä Anna-Liisan äiti Rauha Landen. Kuvassa lapset Kaija, Aila, Reijo, Rauno ja Satu.


Anna-Liisa Rosenqvist harrasti kuorolaulua ja hän lauloi Nummelan sekakuorossa usean vuoden ajan. Hän oli työväenyhdistys Elon naisosaston pitkäaikainen rahastonhoitaja.


Anna-Liisa Rosenqvist tanssin pyörteissä Aila-tyttären vävyn Ukko Bambergin kanssa. Kuva on vuodelta 2009.


Lapset muuttivat pois kotoa kukin vuorollaan avioiduttuaan. Aila ja Osmo Heiniö avioituivat  helluntaina 1969, Kaija ja Jukka Tenhovirta Varman päivänä 1969, Reijo ja Eva  (o.s. Laukkanen) avioituivat 1979, Rauno ja Terttu (o.s. Hihnala)  vuonna 1974 ja Satu ja Erpo Ilkola vuonna 1975.
Kaija asuu Rajamäessä ja muut lapset Nummelassa.

Aila Heiniön muistoja Nummelan ajoilta

Vanha paja 

Aarne Rosenqvist oli kuullut, että seppä Lauri Sievinen oli jättämässä työnsä. Kyselemään tullut Rosenqvist vuokrasi samantien Sievisen pajan (1945).
Jo kerran aikaisemmin Vihdintien toiselta puolelta siirretty seppä Helanderin pajarakennus siirrettiin miehissä ns. Hellen tien eli nykyisen Jäähykujan yli. Alla oli pitkiä, pyöreitä parruja ja vintturin avulla harmaa, maalaamaton paja vedettiin Rosenqvistin tontille.
Tuossa pajassa kengitettiin vielä hevosia.


Vanha paja  ja sen vieressä hevospuomi. Takana Rosenqvistien oma talo. Kuvassa olevat lapset: Vesa Helle, Satu ja Kaija Rosenqvist.



Seppä vanhan pajan luona. Vihdintien toisella puolella näkyy Satupirtti.



Reijo ja isän tekemä mahakelkka. Kuva on vuodelta 1953.


Viisivuotias Reijo potkulautoineen
vanhan pajan seinustalla vuonna 1953.

Uusi paja


Uutta verstasta aletaan rakentaa 1950-luvun lopulla.



Uutta verstasta rakennetaan. Telineillä Rauno ja Kaija Rosenqvist sekä Vesa Helle.              



Vanha ja uusi paja


Uusi paja lähes valmiina ja vanha lautakasana.



Vuosina 1958-1959 vanhan pajan viereen rakennettiin ns. muottivaluna uusi verstasrakennus. Eristeenä on sahanpurua ja välikatto on betonia.
Anna-Liisa Rosenqvist on kertonut, että vanha paja poltettiin pikkuhiljaa pannuhuoneessa.
Aarne Rosenqvistin kanssa työskenteli joskus sepänsällinä hänen veljensä Arvo Rosenqvist. Omat pojat olivat tuolloin vasta kouluiässä.


Seppä pajassaan v. 1967

Uuteen pajaan seppä suunnitteli ja toteutti konevasaran, joka oli suurena apuna raskaissa taontatöissä.


Anna-Liisa Rosenqvist suuren konevasaran vieressä vuonna 1993.  


Aarne Rosenqvist muistetaan Nummelassa erinomaisena seppänä, joka korjasi ”mitä vain” ja sanonta kuuluikin: ”Kukaan ei ole seppä syntyessään paitsi seppä Rosenqvist”. Seppä korjasi erilaisia peltotyökaluja, traktoreita, takoi auranvantaita ja teki lähes kaikkea mitä raudasta voi tehdä. Hän teki myös erilaisia taidetaontatöitä.  Esim. taidemaalari Kaapo Rissalalle hän takoi useat portit, joissa oli kaikenlaisia kiemuroita ja pieniä lehtiä. Oopperalaulaja Martti Turuselle hän takoi portit, joissa oli nuottiviivastoja ja nuotteja, nimikirjaimet MT sekä lehtiköynnöksiä. Taidetaontatyöt vaativat myös taiteellista silmää ja kykyä taivuttaa ja takoa kuuma rauta monenlaiseen taiteelliseen muotoon. Myöhemmin iso työllistäjä oli kauhakuormaajien kauhojen kynsien hitsaus. Aarne Rosenqvist jäi eläkkeelle vuonna 1983.


Vuonna 1955 taottu portti. Vasemmalla Arvo Rosenqvist ja oikealla Aarne Rosenqvist Aarnelan pihalla.


Sepänsällinä taontatöissä oli sepän veli Arvo Rosenqvist. Pari vuotta sepän sällinä oli myös toinen veli, Armas Rosenqvist, joka asui perheineen talon yläkerrassa.

Taidemalari Kaapo Rissalalle taottu portti. Kuva Mikko Yli-Rosti lokakuu 2011.




Rosenqvistin autokorjaamo 


Autokorjaamo vuonna 2002. Kuvannut Kirsti Kuusela.

Isän jäätyä eläkkeelle Reijo Rosenqvist aloitti autokorjaamotoiminnan toiminimellä Autohuolto Reijo Rosenqvist. Korjaamo on erityisesti Volvo-merkkikorjaamo, mutta muitakin autoja korjataan.

Rosenqvistien toinen poika, Rauno valmistui autopeltisepäksi vuonna1973. Lokakuussa 1975 hän aloitti liiketoiminnan isän pajassa nimellä Rosenqvistin auto. Oman verstaan rakentaminen aloitettiin vuonna1977 ja vuonna 1979 hän muutti omaan verstaaseen Juuritielle. Rauno lopetti työt vuonna 2008 terveydellisistä syistä.



Tietoja antaneet Anna-Liisa Rosenqvist ja Aila Heiniö (o.s. Rosenqvist sekä muut perheenjäsenet). Koonnut Ritva Miettinen. Kuvat Rosenqvistin perheen kokoelmista.