Hannankadun Haaparanta
ja siitä lohkotut tontit
Näkymä Tuiskulan
pihalta pohjoiseen. Nummelinien vanhaan rakennukseen johti koivu- ja
vaahterakuja Keskitieltä (nykyiseltä Hannankadulta). Taustalla oikealla
näkyy Eino Luodon
talo Lohjantien
varrella. Kuvattu 1960-luvun alkupuolella. Kuva on Ritva Laihon
kokoelmista.
Vuonna 1921 tehdyn lohkomisasiakirjan mukaan Hemmilän
maista on lohkottu 0.645 hehtaarin suuruinen tontti Haaparanta. Sen
omistajaksi on merkitty työmiehen leski Sofia Haaparanta (* 1865
Suomusjärvi). Hän kuoli vuonna 1953. Lähitalojen nykyisillä asukkailla
ei ole kuitenkaan mitään muistikuvaa rouva Haaparannasta, mutta vuoteen
1955 Albertinkadun varrella Harjulassa
asunut Kalervo Lehtonen muistaa rouva Haaparannan asuneen viimeksi
Rantaniemen talossa Hagalundissa.
Haaparannan mamman kamarissa asui vuokralaisena Armas Schugge
(*1899 Viipuri) ennen kuin hän solmi avioliiton Aune Kesiön (*1906
Heinola) kanssa. Heidät vihittiin vuonna 1932. Armas Schugge oli Vihdin
Sähkö Oy:n palveluksessa ja Aune-rouva ainakin myöhemmin osuusliike Auran
kirja- ja paperiosaston hoitajana. Ennen oman talon
rakentamista Haapakylään Schugget asuivat Haapakylään
johtaneen tien varrella Sähkö-Lehtosen talossa (Harjurinne).
Rouva Haaparannalla kuuluu olleen vaikeuksia tämän sukunimen
ääntämisessä ja hän sanoikin yksinkertaisesti ”Kusse”.
(Kertonut lähellä asunut Kirsti
Hiltunen o.s. Helle)
Ilmeisesti 1940-luvun alussa suutari Jalmari Nummelin
(*1879 Kuhmoinen) ja hänen vaimonsa Fredrika Johanna (*1878 Vihti)
muuttivat tähän mökkiin Albertinkadun varrella olleesta Harjulasta.
Suutari Nummelin teki vielä töitä tämän suurten omenapuiden ympäröimän
mökin keittiössä. Hän kuoli vuonna 1944.
Aila Heiniö on kertonut, että hänen äitinsä kävi hakemassa omenia
Nummelinin mammalta. Leskirouva Nummelin asui viimeiset elinvuotensa
Lohjantien varrella seppä Nordströmin talon (Mäntylän)
ullakkohuoneessa. Hän kuoli vuonna 1970.
Vierailulla rouva
Nummelinin luona Nordströmin talossa lokakuussa 1966. Sohvalla istuu
Oiva Nummelin äitinsä kanssa ja vasemmalla hänen hyvä ystävänsä Ilkka Laakso.
Oiva Nummelin soitti vuosikymmeniä kontrabassoa Helsingin
kaupunginorkesterissa ja vieraili usein myös Radion
sinfoniaorkesterissa, missä Ilkka Laakso soitti käyrätorvea.
Rouva Nummelin ja Ulla-Maija
Laakso. Kuvat Laakson perheen kokoelmista.
Nummelinien aikana taloon kuljettiin silloiselta Keskitieltä
(= Välitieltä, Peltotieltä), nykyiseltä Hannankadulta. Taloon
johtaneen kujan toisella puolella kasvoi vaahteroita, toisella puolella
koivuja.
Nummelinien jälkeen talossa asuivat vuokralaisina Mäenpäät.
Talon seuraavat omistajat olivat Olavi ja Hanna Vierto, joilta Salli ja Paavo Kokkonen ostivat kiinteistön vuonna 1966.
Paavo Kokkonen toimi Vihdinseudun osuusliikkeen
myymäläpäällikkönä. Viisilapsinen perhe asui ensin vanhassa
talossa, kunnes uusi talo valmistui vanhan yläpuolelle tammikuussa
1976. Kesällä 1976 vanha rakennus purettiin. Tälle tontille kuljetaan
nykyisen Ainontien kautta. Muutama vanha omenapuu on säilynyt entisestä
puutarhasta.
Paavo Kokkonen kuoli vuonna 1999. Salli Kokkonen
asuu edelleen omassa asunnossaan, samoin tytär Margit, jonka asunnossa
asuivat aikoinaan Paavo Kokkosen vanhemmat. Kokkosen perheen kahdella
pojalla on talossa omat kotinsa.
Kokkosten hallussa oleva maa-ala on tällä hetkellä lohkottu kahdeksi tontiksi, nimeltään Koivu ja Vaahtera.
Nummelinien talo
Heimo Harjun kuvaamana vuonna 1976. Kuvassa näkyy tontille
rakennettuista uusista taloista vasemmalla vähän Moisanderin taloa,
oikealla Heiniön taloa.
Haaparanta -
Hannankatu 11
Hannankadun varrella on entisen kulkuväylän vasemmalla puolella Jouko
Moisanderin talo, joka on päällystetty mineriittilevyillä. Se on
rakennettu vuonna 1965. Taloon on myöhemmin rakennettu kuisti ja
lisäsiipi.Tällä tontilla on säilynyt myös muutama vanha omenapuu. Raimo
Juslin rakensi tämän talon vuonna 1965. Vuonna 1982 kiinteistö siirtyi
uudelle omistajalle ja myyjäksi on merkitty oli Sylvi Juslin.
Moisanderin talo kuvattuna
naapuritontin puolelta. Kuvassa Osmo Heiniö ja hänen isänsä Olavi
Heiniö.
Haaparanta - Hannankatu 9
Ensi kuvat Heiniön talon tyhjästä tontista syksyllä
1968
Vanhan kulkuväylän oikealla puolella on Heiniön perheen punatiilinen
talo. Aila (o.s. Rosenqvist; *1947Vihti) ja Osmo Heiniö
(*1945 Vihti) ostivat tonttinsa Olavi Vierrolta ja
rakennustyö aloitettiin vuonna 1969.
Aila ja Osmo Heiniön ensimmäinen koti oli Vihdintien varrella seppä Helanderin talossa lähellä
Ailan lapsuudenkotia. Ennen oman talon valmistumista Heiniöt ehtivät
asua vielä jonkin aikaa Mustikkatien varrella. Sieltä muutettiin
jouluksi 1970 uuteen kotiin.
Näkymiä Heiniön tontilta kesäkuussa 1969
Talon pohjatyöt
ovat meneillään.
Hannankadun toisella puolella olevat talot: Punakattoinen talo on
Huovialan perheen Pekkala (Hannankatu
12). Keskellä olevan matalan, tummahkon talon rakensivat Pertti ja Aune Solja
(nykyinen omistaja on Hällström). Oikealla on Laihon perheen talo Tuiskula (Hannankatu
14).
Valkoiset matalat
rakennukset ovat Suikkarin perheen Nummitupa
(Hannankatu 10) ja Vihannon Lepola
(Väinämöisentie 14). Korkeampi valkoinen talo on Huovialan Pekkala ja
matala tummahko Hällströmin talo.
Anturanvalutalkoot
28.6.1969:
Vasemmalla Raimo
Landén ja Aila Heiniön isä Aarne Rosenqvist.
Vasemmalta Unto Lyyra, Raimo Landén, Aarne Rosenqvist ja Jukka
Tenhovirta.
Takana Osmo Heiniön isä Olavi Heiniö ja Aila Heiniön veli Rauno
Rosenqvist.
Sokkelitalkoot 2.8.1969:
Talon perusta on valmis:
Koivun takana Laihon perheen talo
Tuiskula, takana vasemmalla Lindströmin perheen Arola
(Albertinkadulla).
 Talo oli
elokuussa 1970 ulkopäin valmis.
Saatiin lattiat 22.8.70:
Kasvot kuvaajaan päin on karkkilalainen lattiamies Kuusijärvi, toisen
nimi unohtunut.
 Maalari Ossi
Nikander ikkunatöissä.
Takana näkyy Hilma Nordströmin talo
Lohjantien varrella.
Isäntä
viimeistelee olohuoneessa
Jouluksi 1970 Aila ja Osmo Heiniö pääsivät muuttamaan hieman
keskeneräiseen yksikerroksiseen taloonsa. Keväällä jatkettiin mm.
pihatöitä.
Pihatöitä
pääsiäisenä 1971:
Aila Heiniön
veli Rauno Rosenqvist.
Aila Heiniön veljet Rauno ja
Reijo Rosenqvist. Avoinna oleva ovi on talon pääsisäänkäynti. Kuvassa
oleva auto Plymouth Valiant kuului Aila Heiniön Reijo-veljelle.
 Lemminkäisen ”pikipojat” tekevät
kattotöitä huhtikuussa 1971. Taustalla näkyy vanha kivikoulu sekä
tontin uusin
koulutalo.
Taustalla näkyvät
naapuritalot vasemmalta Svahn, Suikkari ja Huoviala.
Siivostalkoot
toukokuussa 1971:
 Talkooväkeä vasemmalta Matti
Peltola, Aila Heiniö, Ismo Eskola ja Juhani Sianoja, jotka olivat Vihdin Sähkö Oy:n
henkilökuntaa. Punainen talo on tontin alkuperäinen päärakennus. Vaalea
talo takana on Esko ja
Aili Hellen talo Lohjantien varrella.
 Vasemmalta Matti Peltola, Juhani
Sianoja, Ismo Eskola, Aila Heiniö, Reijo Rosenqvist, selin Liisa
Åkerman, istumassa oleva lapsi on Mari Vainio. Takana oleva harmaa
ulkorakennus on Eino Luodon tontilla.
Talon ulkonäkö on säilynyt alkuperäisenä, sisältä taloa on remontoitu.
Nummelinien aikaiset komeat lehtipuut ovat säilyneet.
Perheessä on kaksi tytärtä: Marjut Annika (*1971) ja Outi Anniina
(*1979)
 Heiniön perhe joulukuussa 1996.
Tietoja antaneet Aila Heiniö, Helga Aaltonen, Terttu
Alanko, Kirsi Hiltunen, Eira Karttunen, Ulla-Maija ja Ilkka Laakso,
Kalervo Lehtonen. Koonnut Ritva Miettinen.
Kuvat Heiniön perheen kokoelmista ellei toisin mainita.
|
