Päivitetty 4.10.2010

NUMMENRANTA
Hannankatu 7

Velinien talo ja ulkorakennus 1960-luvun alkupuolella. Kuva on Liisa Laihon kokoelmista.


Nummenranta -niminen tontti (0.590 ha) nykyisen Hannankadun ja Väinämöisentien kulmassa on lohkottu Hemmilän maista  ja vuoden 1921 lohkomisasiakirjassa merkitty työmiehenleski Henrika Erikssonin nimiin. Hän kuoli vuonna 1929 Pääkslahdessa. Vihdin seurakunnasta saadun tiedon Johan Emil Velinin perhe muutti Torholan Hurrilta Nummenrantaan vuonna 1924. Perheeseen kuului tuolloin viisi poikaa.

Pienen punaiseksi maalatun talon alakerrassa oli keittiö ja kamari, yläkerrassa huone ja eteistila. Piharakennuksessa oli sauna,  talli ja liiteri.  Kaivo oli aivan tien varressa etupihan puolella.

Velinien piharakennus 1960-luvun alussa. Kuva on Liisa Laihon kokoelmista.


Johan Emil Velin (*1891 Vihti) teki sekalaisia töitä mm. läheisellä Hellen puusepänverstaalla. Kirsti Hiltunen (o.s. Helle) on kertonut, että hänen isällään Edvard Hellellä oli paha mieli, kun Velin sairastui vakavasti jouduttuaan tekemään ulkotöitä talvellakin. Johan Emil Velin kuoli vuonna 1931. Vaimo (Maria) Aurora (o.s. Ekström; *1889 Vihti) jäi suuren lapsikatraan yksinhuoltajaksi.

Kuvassa Rora-äidin kanssa nuorimmat pojat Arvo, Aarne ja Oskari. Kuvan omistaa Keijo Färm.

Lapset:
- (Johan) Armas  Velin (*1918 Vihti) toimi ensin linja-autonkuljettajana, mutta ajoi myöhemmin omaa taksia. Hän asui omakotitalossaan Malmilla.
- (Johan) Erkki (*1920 Vihti) lienee muuttanut perheineen vuonna1946 Kajaaniin.
- Oskar Jalmari (*1921 Vihti) muutti v. 1949 Helsinkiin. Oskar (Osku) Velin työskenteli autonkuljettajana Ruduksen palveluksessa.
- Aarne Eemil (*1922 Vihti) muutti v. 1950 Helsinkiin. Hän oli ammatiltaan huonekalukiillottaja.
- Arvo Akseli (*1923 Vihti) muutti v. 1953 Helsinkiin. Hän työskenteli vuodesta 1941 lähtien asentajana Vihdin Sähkö Oy:ssä. Nuorukaisena hän oli kesätöissä mm. Tuusalla.
- Aune Maria (*1929 Vihti) muutti v. 1953 Helsinkiin.

Eroittajan pihalla talvella 1939. Vasemmalta Aune Velin, Ritva Helle ja Raija Helle. Kuvan omistaa Ritva Miettinen.

Nuorimmat lapset asuivat ainakin aluksi jonkin aikaa Aarnen rintamamiestontille rakennetussa talossa Helsingin Malmilla. Pojat rakensivat  talon ”porukalla”.

Leskirouva Velin kävi auttamassa eri perheissä, mm. perunamaalla, pyykkärinä jne. Miehensä sisaren emännöimän Hemmilän talon juhlissa Rora Velin  oli usein apuna. Hän kuoli vuonna 1971. 

Rora Velinin hautajaisissa  oikealta Huldi, Armas, Erkki, Oskari, Aarne, Arvo ja Aune Velin. Kuvannut Eero Sellgrén. Kuvan omistaa Irma Sellgrén.

Rouva Velinin veli hevosmies Martti Ekström (Hevos-Martti) asui talon yläkerrassa. Hän kuuluu  korjanneen kelloja ja polkupyöriä sekä tehneen myös parturintöitä. Hän oli talon viimeinen vakituinen asukas ja kuoli 1970-luvulla.

Nykyisen Ainontien puolelta on ilmeisesti jo 1920-luvulla myyty osa tästä tontista (464 neliömetriä) Tilda Toivoselle. ”Tiltan mökki” Koivula on edelleen pystyssä. Tilda Toivosen pojantytär Tuovi Juslin on luopunut kesäpaikastaan muutama vuosi sitten.  Nykyinen omistaja on Reijo Pajala. Talossa on vuokralaisia.

Velinien perikunta myi Nummenrannan kiinteistön Vihdin kunnalle. Tuolloin talon alakerrassa asui joku vuokralainen. 1970-luvun alkupuolella talo oli muutaman vuoden autiona. Kunta majoitti satunnaisesti taloon erilaisia  ”laitapuolenkulkijoita”.

Nummelan sivukirjasto 10.10.1977 – 28.9.1998

Nummelan sivukirjasto toimi Nummelan koulun eri rakennuksissa vuosina 1936-1977, mutta  kävijämäärän kasvaessa tilan pienuus alkoi haitata toimintaa. Myös koulun oppilasmäärä lisääntyi, ja koulu tarvitsi tilat omaan käyttöönsä. Kirjastolle etsittiin erilaisia tilaratkaisuja, ja parhaaksi osoittautui Rakennus Toivo Lindvall Oy:n ehdotus. Rakennusyhtiö oli suunnittelemassa paritaloista muodostuvaa As. Oy Haaparantaa Hannankadun ja Väinämöisentien kulmaan ja ehdotti yhden pari-talon muuttamista kirjastotiloiksi, mikäli kunta ostaisi sen osakkeet. Hanke hyväksyttiin kunnan toimielimissä, ja rakennus suunniteltiin alusta saakka kirjastotiloiksi sopivaksi. Kirjaston osoitteeksi tuli Hannankatu 7, sillä sisäänkäynti ja parkkipaikka olivat Hannankadun puolella. Rakennusalaksi laskettiin 420 m2, tilavuudeksi 1450 m3. Kirjaston hyötypinta-ala oli 396 m2. 

As. Oy Haaparannan ja siis myös kirjaston suunnitteli jyväskyläläinen Arkkitehtitoimisto Olli Väänänen. Ulkoseinät ovat keltaista julkisivutiiltä. Hannankadun puoleisella seinällä on korkeat kolminkertaiset lämpölasit puukarmeihin kiinnitettyinä. Juuri tämä seinä ikkunoineen erottaa rakennuksen ympäristön taloista ja antaa julkisen rakennuksen vaikutelman. Rakennuksessa on myös kaksi kattoikkunaa.

Nummelan sivukirjaston rakennustyömaa toukokuussa 1977. Kuva Pirkko Pöysälä.

Nummelan sivukirjasto 2.8.1977. Kuva Pirkko Pöysälä.

Nummelan sivukirjasto 6.9.1977. Kuva Pirkko Pöysälä.

Rakennus Toivo Lindvall Oy siis rakensi kirjaston. Aliurakat jakautuivat sekä paikallisille että ulkokuntalaisille. LVI-työt teki Putkiliike V. Riihonen Forssasta ja sähkötyöt Vihdin Sähkö. Ilmastoinnista vastasi Forssan Sarjametalli Oy. 

Nummelan sivukirjaston ja As. oy Nummelan Haaparannan harjannostajaisia vietetiin Ravintola Hiidessä 9.9.1977. Kuvan pöydässä vas. Risto Leinonen, Päivi Varpasuo ja Toivo Lindvall, oikealla Aune Tolkki, Arvi Noro ja Juhani Suikkanen. Kuva Pirkko Pöysälä.

Arkkitehtitoimisto Olli Väänänen hyväksyi myös sisustussuunnitelman, jota ideoivat kirjastotoimen johtaja Pirkko Pöysälä ja sivukirjastonhoitaja Aune Tolkki. Kirjastotila oli yhtenäinen ja avara, sopiva perhekirjastoksi. Vain käsikirjasto oli lasiseinällä ja ovella erotettu erillinen tila, ja sitä käytettiin myös kirjastonkäytön opetukseen ja muissa yleisötilaisuuksissa. Lasten- ja nuortenosasto sijoitettiin kirjaston matalaan, aikuistenosasto Hannankadun puoleiseen korkeaan osaan. Sanomalehdet ja yleisaikakauslehdet sijoitettiin lainausosastolle suuren lukupöydän lähelle, tietopuoliset aikakauslehdet käsikirjastoon, jossa oli 12 lukupaikkaa. Lasten ja nuorten lehdet olivat lasten- ja nuortenosastolla. Vaikka alusta saakka suunniteltiin musiikkikirjastotoiminnan aloittamista, sillä ei ollut omaa osastoa. 

Kalusteet eivät kuuluneet urakkaan, vaan ne hankittiin tarjousten perusteella. Laminaattipintaiset vaaleat hyllyt, pöydät sekä työtuolit tulivat Martela Oy:stä, yleisötilan punaiset ja vihreät kangaspäällysteiset ja metallijalkaiset tuolit Isku Oy:stä. Myös vanhoja hyväkuntoisia kalusteita hyödynnettiin. Mm. lastenosastolle tuotiin vanhasta kirjastosta Artekin matalat pöydät ja tuolit ja varastoon Toini Hellen isän aikoinaan tekemät kokopuiset kirjahyllyt, jotka nykyisin sijaitsevat Kirkonkylän kirjastossa. 

Sunnuntaiksikin, avajaispäivän aatoksi, riitti puuhaa. Sivukirjastonhoitaja Aune Tolkki kirjoja hyllyttämässä uudessa kirjastossa 9.10.1977. Kuva Pirkko Pöysälä.

Muutto Nummelan sivukirjaston uusiin tiloihin 5.10. – 7.10.1977. Kuva Pirkko Pöysälä.

Nummelan sivukirjaston avajaiset 10.10.1977. Ensimmäiset asiakkaat tulossa sisään. Kuva Pirkko Pöysälä.

Uusi kirjasto avattiin 10.10.1977, Aleksis Kiven päivänä, mikä oli tietoinen valinta, vaikka muuttoaika jäikin lyhyeksi. Kirjasto oli suljettuna vain kolme työpäivää (5.-7.10.1977). Kirja-kokoelma tuohon aikaan oli n. 10 000 nidettä, mutta niille oli suunniteltu paikat valmiiksi. 

Vihdin kunnanhallitus on tullut tutustumaan Nummelan uuteen sivukirjastoon, jota heille esittelee sivukirjastonhoitaja Aune Tolkki. Kuvassa vas. Simo Hirvelä ja Reino Talonen, keskellä koulutoimenjohtaja Seppo Lehtokangas, josta oikealle Jaakko Kauppinen, Kalevi Kataisto ja Yrjä Valo. Kuvannut Pirkko Pöysälä 19.12.1977.

Sivukirjastonhoitaja Aune Tolkkia kuuntelemassa Reino Talonen, Yrjä Valo, Olavi Ihander ja Kalevi Kataisto. Kuvannut Pirkko Pöysälä 19.12.1977.

Hannankadun kirjastoon siirryttäessä siellä toimi sivukirjastonhoitaja Aune Tolkin lisäksi kaksi kirjastovirkailijaa, Sirkku Ståhlstedt ja Maija-Leena Heino. Kirjasto oli avoinna 27 tuntia viikossa (ma, to klo 14-20, ti, ke, pe klo 12-17). Käyttö lisääntyi heti tuntuvasti, ja v. 1980 ylitettiin jo 100 000 lainan raja. V. 1988 lainoja oli 203 144, ja pääkirjastoon muuttoa edeltäneenä vuonna. 1997 lainamäärä nousi 235 542:een. 

Nummelan sivukirjasto talvella 1978. (Kuvaaja ei tiedossa)

Vuoden 1978 alussa Kirjastopalvelu Oy asensi kirjastoon musiikinkuuntelulaitteet (levysoitin, 2 kasettisoitinta ja 8 kuuntelupaikkaa), ja LP-levyjen ja kasettien kuuntelu aloitettiin 2.6.1978. Ensimmäisenä vuonna kuuntelijoita oli 2234. Kieli- ja satukasetteja ruvettiin lainaamaan 1.3.1979. Kokonaisuudessaan musiikkiäänitteet siirtyivät lainattaviksi 1.10.88 alkaen. Musiikkikirjastotyöhön haluttiin panostaa, ja vuoden 1982 alusta perustettu lastenkirjastonhoitajan virka muutettiin v. 1987 musiikkikirjastotyöstä vastaavan kirjastonhoitajan viraksi. Kirjastonhoitaja Sirkka Ojala muutti Rovaniemeltä Nummelaan lastenkirjastonhoitajaksi, mutta musiikin harrastajana ja siihen perehtyneenä otti vastatakseen musiikkikirjastyön kehittämisen. Hänen aikanaan kirjastoon hankittiin hyvä peruskokoelma erityisesti klassista musiikkia. 

Sivukirjastonhoitaja Aune Tolkki ja kirjastolautakunnan jäsen Kerttu Laine tutustuvat uusien sivukirjastotilojen avajaisnäyttelyyn, Vihdin kansalaisopiston maalauspiiriläisten töihin 12.10.1977. Kuva Pirkko Pöysälä.

Hannankadun kirjaston aloittaessa toimintansa lainausjärjestelmänä käytettiin ns. Detroit-lainausta, jolloin jokaisesta lainauksesta kirjastoon jäi pieni kortti, johon kirjoitettiin asiakkaan kirjastokortin numero. Päivittäisten lainausmäärien kasvaessa, järjestelmä kävi liian työlääksi, ja niinpä lainaus- ja palautustilanteessa nopeampi kameralainaus otettiin käyttöön 3.8.1981. 1980-luvulla saatiin myös modeemivälitteinen yhteys yliopistokirjastojen tietokantoihin, mutta se oli vain henkilökunnan käytössä. Atk-lainaukseen siirryttiin koko kirjastolaitoksessa 20.9.1993. Lapset saivat käyttöönsä romppuaseman 1.6.1995, mutta muuten tietokoneita saatiin odottaa siihen asti, kunnes muutettiin pääkirjastoon v. 1998.

Kuva ja kynä – ilta  8.2.1979. Kuvassa juontajana Casper Anttila ja nuorisotoimenjohtaja Päivi Veikkolainen.

Alkuaikana kirjastossa oli paljon tyhjää seinätilaa, jota Vihdin Taideyhdistys sekä muut paikalliset taiteilijat hyödynsivät lukuisissa näyttelyissään (mm. Inari Krohn, Ilma ja Matti Ylirotu, Oili Tanninen). Vihdin Taideyhdistys järjesti myös taidelainauskokeilun. Kirjasto kustansi useita Suomen valokuvataiteen museon kiertonäyttelyitä asiakkaiden iloksi, ja esim. Timo Kelaranta kävi itse laittamassa Vieno ja Ierikka-valokuvat esille. Muutakin toimintaa järjestettiin: kirjailijavie-railuita (mm. Arto Melleri, Anu Jaantila, M.A. Numminen, Kirsti Manninen, Hannu Niklander, Irja Virtanen, Marita Lindqvist), lausuntailtoja, nukketeatteria, kirjoituskilpailu nuorille, piirustus-kilpailu lapsille. Säännölliset satutunnit aloitettiin jo v. 1976, ja niitä piti kirjaston oma henkilökunta vuoteen 1987, jolloin kirjasto rupesi palkkaamaan ulkopuolisia satutuntien pitäjiä. Pitkäaikaisia satutätejä olivat lastentarhanopettajat Terttu Huhtanen ja Arja Pylväinen. Myös lasten tietokilpailut ovat jatkuneet läpi vuosikymmenten. 1980-luvulla lapsille näytettiin elokuvia käsikirjastossa, joka voitiin pimentää. Tilaisuuksiin saapui kymmenittäin lapsia, mutta koska huoneessa ei ollut varauloskäyntiä, esityksistä luovuttiin. Mieleenpainuvin yleisömenestys oli Leo-Lassi Saarelan taidenäyttelyn avajaisissa 20.2.1984, kun hänen veljensä näyttelijä Erkki Saarela esitti Mysterio Buffoa täpötäyteen ahtautuneessa käsikirjastossa. Myös Nummelan yö -tapahtumissa kirjasto oli mukana.

Sisäkuva sivukirjastosta  Lainan päivänä 8.2.1986. Kuvassa musiikkikirjastonhoitaja Sirkka Ojala (vasemmalla)  ja kirjastonhoitaja Aune Tolkki.

Nummelan kasvun myötä Hannankadun kirjastokin kävi ahtaaksi. Kirjavien vaiheiden ja ankarien ponnistelujen jälkeen uusi pääkirjasto alkoi kohota Pisteenkaaren varteen. Hannankadun kirjasto suljettiin muuttoa varten 28.9.1998. Samalla sen tarina sivukirjastona päättyi. Vihdin pääkirjasto aloitti toimintansa Nummelassa 5.12.1998.

Kirjaston muutettua pois Hannankatu 7:stä Nummelan helluntaiseurakunta osti osakehuoneiston, ja siinä toimii nyt Nummelan Kotikirkko.

Kun kirjastotalo rakennettiin, ei tontilla ollutta suurta komeaa pihakoivua kaadettu. Sen takia  Hannankadun ajoväylä kavennettiin tässä kohdassa yksikaistaiseksi. Nyttemmin puu on kaadettu ja katu ”suoristettu”.

Näkymä Hannankadun ja Väinämöisentien kulmasta. Kuvassa näkyy suuri koivu, jota pitkään ”suojeltiin”. Kuva on Reijo Vainion kokoelmista.

 

Sama koivu naapuritontilta kuvattuna 1970-luvun alussa.  Kuva on Heiniön perheen kokoelmista.

As. Oy Nummelan Haaparanta

Väinämöisentie 18

Samanaikaisesti kirjaston kanssa rakennettiin tälle tontille As.Oy Nummelan Haaparannan kolme paritaloa ja yksi yhden perheen talo. Talojen osoite on Väinämöisentie 18, mutta tontille kuljetaan Ainontien kautta. Ainontien reunassa on yhtiön autotallirakennus.

Nummelan Kotikirkko

Kotikirkko vuonna 2009. Kuvannut Mikko Yli-Rosti.

Vihdin uuden pääkirjaston valmistuttua Hannankadun ja Väinämöisentien kulmassa olevassa rakennuksessa toimii nyt Nummelan Kotikirkko. Rakennus kunnostettiin Helluntaiseurakunnan tarpeita varten. 

Sisäkuvia kotikirkosta.  Kuvat Helga Aaltoselta. 



Tietoja antaneet mm. Liisa Toikkanen (o.s. Velin), Keijo Färm, Irma Sellgrén, Helga Aaltonen, Martta Jalava, Anja Korpela-Ahola . Koonnut Ritva Miettinen.