Saarnin mamman mökki

Myöhemmin Almarin talo

Amanda Saarnin, myöhemmin Almarin perheen talo. Kuvannut Matti Vilppula vuonna 1976. Kuva kuuluu Vihti-Seuran kokoelmaan Vihdin museossa.

Nummenrannan talon itäpuolella olevan pienen tontin (vain n. 800 neliömetriä) nykyisen Kuoppanummentien tuntumasta oli puuseppä August Evert Saarni (ent. Sjelfman, *1861 Akaa) ostanut veljenpojaltaan Karl (Kalle) Fredrik Sammalkarilta jo vuonna 1923. Hänen tarkoituksenaan oli ollut eläkepäivien asunnon rakentaminen sen jälkeen kun Saarnit olivat joutuneet myymään rakentamansa Kuuselan huvilan keskustan tuntumasta (nykyisin Pisteenkaaren ja Sentraalipolun kulmatontti) ja asuneet jonkin aikaa Nummelan rukoushuoneella. Jotkut lapsista, ainakin Alku Saarni (* 1905), asuivat vielä vanhempiensa kanssa siellä yhdessä ainoassa isossa hellahuoneessa.

Puuseppä Saarni oli ilmeiseti konkurssissa menettänyt oman liikkeensä ja kävi töissä pitkienkin matkojen takana. Hänen kerrotaan jopa kävellen menneen töihin Tammisaareen. Rukoushuoneella hänellä ei ollut työpaikkaa.

A.E. Saarnin kuollessa vuonna 1931 oman mökin rakentaminen oli vielä kesken ja sen viimeisteli kirvesmies Jussi Mäntylä. Mökissä oli keittiö ja kamari sekä pihalla puuliiteri ja kaivo. Varsinaista puutarhaa ei pienellä tontilla ollut. Naapurissa asunut poika, Alku Saarni, viljeli joskus yhdessä sarassa porkkanaa, jota Alkun poika Erkki muistelee joutuneensa kitkemään.

Kesälomalaisia mökillä vuonna 1935. Istumassa keskellä Amanda Saarni, seisomassa hänen takanaan poika Alku Saarni ja vanhin tytär Mandi Riikonen. Istumassa vasemmalla Amandan vävy Alfred Teerimo (Anton ja Almus Metson veli), tyttärenpoika Aulis Teerimo, nuorempi tytär Aliisa Teerimo polvellaan Alkun poika Erkki. Kuvan omistaa Erkki Saarni.

Amanda Saarni (o.s. Sugander, *1868 Akaa), yhdeksän lasta synnyttänyt rouva, toimi jossain vaiheessa myös Nummelan kansakoulun keittäjänä, mutta hän ei asunut milloinkaan koululla. Entiset oppilaat muistelevat häntä "kilttinä tätinä". Olemukseltaan hän oli iloinen, puhelias, vikkelä pienikokoinen nainen. Kotona mökissään hänellä oli eräänlainen kidekoneradio, mutta sunnuntaisin hän meni kuuntelemaan radiojumalanpalvelusta mielellään Harjanteelle, missä hänen poikansa Alku asui perheineen vuosina 1933-1937.
Erkki Saarni on kertonut, että hänen isoäitinsä söi viimeisinä vuosinaan ilmeisen yksipuolista ruokaa. Hänelle, kuten monelle muullekin yksinään asuvalle, maistui polakka kahvin kanssa. Anna Andström on puolestaan kertonut, että hän vei Saarnin mammalle aina lämpimäisleivän, jonka hänen äitinsä oli leiponut.
Amanda Saarni asui mökissään vuonna 1943 tapahtuneeseen halvautumiseensa saakka. Hän kuoli Pääkslahden kunnalliskodissa vuonna 1944.

Amanda Saarnin kuoleman jälkeen tämän punaiseksi maalatun mökin osti helsinkiläinen, Idman Oy:n valaisinsuunnittelija Mauri Almari (ent. Nyman) ja hänen Sylvi vaimonsa. Heillä oli kaksi poikaa: Heikki ja Jaakko. Mökki oli perheen vapaa-ajan asuntona vuosikymmeniä. Suuret puut tekivät pihasta varjoisan. Mauri Almari keräsi vanhoja aseita. Pihamökin seinät olivat niitä täynnä. Koisjärveläinen Valto Kairenius teki paljon Almarin suunnittelemia töitä, mm. kilpiä ja muuta keskiaikaista ritarikalustoa.
Almarit eivät ilmeisesti laajentaneet mökkiä, mutta sauna ja saunakamari rakennettiin. Saunakamariin pääsi naapuritalon tulipalon jälkeen toukokuussa 1972 joksikin aikaa Esteri Ojala asumaankin.

Sylvi Almari oli erittäin iloinen, seurallinen ihminen. Hän kuului myös Nummelan Marttoihin. Sylvi Almari ja naapurissa asunut Elli Saarni sekä tämän tytär Armi pitivät yhteyttä myöhemminkin puhelimella. Kun Almarin perhe myi mökin, Sylvi-rouva muutti kerrostaloon Lohjantien varrelle.

Perheen nuorempi poika Jaako toimi aikuisiässä Nummelan Alkon johtajana.

Tällä tontilla on nyt rivitaloyhtiö Kuusipuisto Oy.

Pääasiassa Erkki Saarnin, Anna Andströmin ja Leila Liljan (o.s. Ojala) antamista tiedoista koonnut Ritva Miettinen.