|
 |
Seuratalon pääoven edessä morsiuspari Greta (o.s. Ressler) ja Rolf Buss 24.6.1917. Takana vas. Anni G. (?), Esko Mink ja morsiamen sisar Gerda Ressler. |
Hääväkeä Nummelan seuratalon parvekkeella. Taustalla näkyy Vesalan talo Keskipisteen laidalla.
Resslerit harjoittivat Nummelassa puutarhanviljelyä ja pienkarjan pitoa pihalle rakennetun liiterin pienessä navettaosassa. Elinkeinona Resslerit pitivät lukuisia kesävieraita, joita he majoittivat varsinkin omistamassaan naapurihuvilassa, Rauhaniemessä. Myös ruokaa rouva Ressler tarjosi vierailleen. Kesäaikaan ruoka tarjottiin Metsälän verannalla ja kylmempään vuodenaikaan salissa. Oma väki ruokaili aina keittiössä. Käräjien aikaan myös tuomarit ja muu toimituskunta olivat rouva Resslerin hoidossa. Resslerien tyttärentytär Tea (Titte) Sneitz (o.s. Buss) muistaa hyvin tuomari Blåfieldin ja kertoo myös istuneensa tämän sylissä. Isoäiti, Mimmi Ressler, valmisti käräjätuomareille ateriat ja hän oli tunnetusti hyvä ruuanlaittaja.
Mimmi Ressler Metsälän pihalla kesällä 1926. Taustalla näkyy Rauhaniemen huvila.
 |
Mimmi Ressler Metsälän pihalla kesällä 1926.
|
Johan Alfred Ressler kuoli toukokuussa 1934 Nummelassa. Miehensä kuoleman jälkeen Mimmi Ressler muutti vanhimman tyttärensä, Gerdan luokse Helsinkiin, Laivurinkadulle ja Tea Greta-äitinsä luokse. Hänen vanhempiensa avioliitto oli purkautunut v. 1930.
Tea Buss kävi Nummelan kansakoulua syksystä 1928 kevääseen 1933.
Hänen opettajiaan olivat Olga Brandt, Anna Toppila, Oskari Koskinen ja Eeva Mäkelä, joka piti ainakin käsityötunteja. Olga Brandt asui tuolloin Runolinnassa ja opettajan kasvattitytär Mirja kuului Tean leikkitovereihin.
Tea (Titte) Buss ja hänen leikkitoverinsa Ulla Harkokivi Seuratalon edessä 1930-luvun alussa.
Koulukaverit eivät käyneet Tean kotona. Tea muistaa käyneensä leikkimässä seuratalolla Harkokiven Ullan kanssa. Hän kertoo olleensa yksinäinen lapsi, joka mielellään kuljeskeli lähimetsässä ja lauleli yksinään. Lauluharrastus on säilynyt läpi elämän. Nyt yli 80-vuotias Tea Sneitz kuuluu edelleen kuoroon. Hirnin Marianne , Kemikaliokaupan omistajaperheen tytär, oli hänen leikkitoverinsa, vaikka tytöt eivät käyneetkään samaa koulua. Resslerien kotikieli oli ruotsi, mutta mummo osasi kyllä suomea. Myös Tea, Resslerin Titeksi kutsuttu, osasi hyvin suomea jo ennen kouluun menoaan. Nummelassa ei tyttöä ilmeisesti tunnettukaan millään muulla nimellä kuin Titte.
 |
Tea Buss Resslerien uuden huvilan, Rauhaniemen pihalla v. 1930.
|
Mielellään Tea oli mukana viemässä Tuusan hevosia Tuusan hakaan kotitien lähellä. Sieltä hän muistelee keränneensä keväisin valkovuokkoja. Tuusan karjakoiden kanssa hän kävi myös lypsämässä lehmiä etäisemmilläkin laitumilla.
Rouva Mimmi Ressler osallistui aktiivisesti Nummelan seuraelämään, esim. lottien ja marttojen toimintaan. Hän oli Vihdin Lotta-Svärd yhdistyksen Nummelan kyläosaston jäsenenä sen perustamisesta asti. (Jussi Roms: Kotiseudun puolesta/ Vihdin Lotta-Svärd 1918 - 1944, sivu 18). Tyttärentytär Titte sai usein olla isoäidin mukana eri tilaisuuksissa. Hän oli m.m. lottien mukana laulamassa Tuusan emännän, Lydia Sammalkarin hautajaisissa.
Marttoihin hänet on merkitty jo vuonna 1913 ja vuonna 1925 hän mm. antoi kotinsa marttojen kurssipaikaksi.
 |
Mimmi Ressler ja hänen tyttärensä Gerda lottapuvuissa Metsälän pihalla. Kuva otettu 1930-luvun alussa. |
Lottia huolehtimassa jonkin tapahtuman tarjoilusta Nummelan seuratalon ravintolassa. Toinen vasemmalta Mimmi Ressler ja oikeassa reunassa hänen tyttärensä Hjördis.
Mimmi Ressler ja muita lottia 1930-luvun alkupuolella.
Perhetuttaviin kuuluivat mm.Tainiot, Flinkmanit, Törnströmit, joiden kanssa voitiin puhua ruotsia. Rukoushuoneella käytiin joka pyhä, kun siellä oli jumalanpalvelus.
Kansanahon linja-autolla käytiin joskus Helsingissä. Urpo Kansanaho asui ilmeisesti jonkin aikaa ennen avioitumistaan rouva Resslerin taloudessa. Hän ainakin kävi siellä syömässä.
Ostoksensa rouva Ressler kuuluu tehneen Vihdinseudun osuusliikkeen myymälässä, Tea taas mielellään Aurassa. Jäätelön Tea kävi ostamassa Hellen kahvilasta. Maito haettiin Hemmilästä, missä muutenkin käytiin ”kylässä” Sellgrenin perheen luona. Myös Blomqvisteilla (Yli-Rosti) käytiin kylässä.
Tea Buss äitinsä Gretan ja veljiensä kanssa uimassa Hemmilän rannassa. Kuvassa vasemmalla Helmi Yli-Rosti. Kuvattu 1930-luvun alussa.
Resslerien naapuritontille rakennuttama Rauhaniemen uusi huvila. Takana näkyy Metsälä. Kuva on 1930-luvun alusta.
Resslereillä oli myös Metsälän viereinen tontti, Rauhaniemi, jolle he 1920-luvulla rakensivat kaksikerroksisen talon, missä pääsääntöisesti asui kesävieraita. Talo oli valmiina ainakin vuonna 1926, jolloin Tea oli nelivuotias ja muistaa talon olemassaolon. Johan Ressler asui talvikaudella uudessa talossa ja huolehti sen lämmityksestä. Mimmi Ressler ja Tea asuivat aina vanhassa talossa.
Mimmi Ressler muutti miehensä kuoleman jälkeen Helsinkiin ja kuoli siellä vuonna 1948.
Mimmi Ressler 80-vuotispäivänään 24.1.1946.
Tea Sneitz muistelee käyneensä Nummelassa juhannuksena 1939 Marianne Hirnin luona ja viettäneensä helmikuun 1947 vanhimman poikansa kanssa Estrid Hirnin luona. Tuolloin hän muistelee laskeneensa kelkalla Varkaanoroa alas harjulta keskipisteelle asti. Nummelassa hän ei ole käynyt enää vuosikymmeniin. Hän asuu nyt Porvoossa.
Saarnien aika
Metsälä vuonna 1937, kun kiinteistö siirtyi Saarnien omistukseen.
Rouva Ressler myi Metsälän keväällä 1937 Alku ja Elli Saarnille. Huutokaupassa Resslerit myivät irtaimistoa. Talo oli tuolloin maalaamaton ja sen pärekatto rikki.
Alku ja Elli Saarni olivat paljasjalkaisia vihtiläisiä. Alku oli syntynyt vuonna 1905 Sjelfman/Saarnien tuolloin omistamassa Kuuselan huvilassa Nummelan keskustassa (nykyisen Pisteenkaaren ja Sentraalipolun kulmassa). Ellin (*1910, o.s. Holmström) kotipaikka oli Reunala Haapakylässä. Vuonna 1937 Saarnit olivat Ol. Auran palveluksessa: Alku toimi karjanostajana ja teurastajana, Elli myyjättärenä ja maatalousosaston konttorissa. Heillä oli kaksi lasta: Erkki (*1933) ja Armi (*1936).
Elli ja Alku Saarni lastensa Erkin ja Armin kanssa joulun aikaan, ehkä vuonna 1942.
Metsälän pihalla keväällä 1952. Vas. ylioppilaaksi tullut Erkki, äiti Elli, sisar Armi ja isä Alku.
Erottuaan Aurasta vuonna 1945 Alku Saarni toimi Metsälässä itsenäisenä yrittäjänä kahdessa ammatissa: teurastaja/karjanostajana sekä kuorma-autoilijana. Satunnaisesti hän osti ja teurasti sekä välitti karjaa Helsingin kaupungin teurastuslaitokselle tai helsinkiläisille lihakauppoille.
Teuraskarjakauppa päättyi 1950-luvun alussa. Rahdinajo kuorma-autolla jatkui
pitkälle 1960-luvulle. Viimeiset työvuotensa Alku Saarni oli erilaisissa tehtävissä paikallisen valaisintehtaan ja rakennuselementtitehtaan palveluksessa.
Elli Saarni puolestaan työskenteli vuodesta 1929 vuoteen 1975, siis yhteensä yli 30 vuotta, osuusliike Auran palveluksessa eri tehtävissä, ensin Vihdin kirkonkylässä, mutta sitten Nummelan myymälöissä.
Metsälän maat jäivät Resslereiltä kutakuinkin viljelykelpoisessa kunnossa ja Saarnit parantelivat niitä vielä. Alku Saarni kasvatti sotaan liittyvänä pula-aikana ja osin sen jälkeenkin omiksi tarpeiksi vähän kaikenlaista: perunaa, porkkanaa, vehnääkin. Puutarhassa oli myös omenapuita ja marjapensaita. Kanojakin Saarneilla oli. Tällainen ”pienviljely” oli naapurustossa ja Nummelassa yleensäkin hyvin tavallista tuohon aikaan.
Vuonna 1946 Metsälään rakennettiin sauna ja asuttava saunakamari. Saunan rakensi Almus Metso työryhmineen, johon kuuluivat mm. Oskar Ekholm ja Kustaa Sundell. Kamari oli lasten käytössä heidän kouluvuosinaan, mutta kun Erkki-poika aloitti insinööriopiskelunsa ja Armi-tytär kirjeenvaihtaja/sihteeriopintonsa Helsingissä, kamari vapautui vuokralaisten käyttöön. Siinä asuivat 1950- ja 1960-luvuilla omat aikansa Iris Malmgren, joka avioitui myöhemmin autoilija Urho Lintumaan kanssa, sekä Kerttu Harkokivi. Molemmat olivat silloisia tai entisiä Auran työntekijöitä.
Saarnit marraskuussa 1982. Vasemmalta Armi, Alku, Elli ja Erkki.
1950-luvulla Alku Saarni rakennutti myös isomman liiterin, jota käytti teurastukseen ja autotallina. Liiterin urakoi Martti Salenius työkuntineen. 1970-luvulla Metsälään rakennettiin yksi asuinhuone lisää ja saneerauksessa kiinteistö liitettiin Nummelan vesi- ja viemäriverkkoon.
Metsälä saneerauksen jälkeen 1970-luvulla.
Vuonna 1962 ratavartija Lauri Velin osti Metsälän radan puoleisesta nurkasta tontin, jolle hän rakensi Kotiranta-nimisen omakotitalonsa. Vuonna 1964 myymäläauton kuljettaja/rakennusurakoitsija Eino Jussila osti myös tontin yhdestä Metsälän nurkasta ja rakensi sille Neli-nimisen omakotitalon. Jussilan taloon tuli asukkaaksi helsinkiläinen autokoulunopettaja.
Omenankorjuuta Saarnien puutarhassa syksyllä 1964. Taustalla näkyy Velinien talo.
Joulukuun lopulla 1985 Jouko Jussila osti Tynkä-Metsälän rivitalotonteiksi. Alku ja Elli Saarni muuttivat kerrostaloon läheiselle Kuoppanummentielle. Alku Saarni kuoli vuonna 1990, Elli Saarni 1997 ja Armi Saarni vuonna 2000.
Metsälässä asuessaan Saarnit olivat tietysti hyvän päivän tuttuja naapurien kanssa, mutta ennen kaikkea Tuusan tilan omistajien, Vuokko ja Aarne Laustion kanssa he olivat tekemisissä viikottain. Pekka Laustio on kertonut, että Elli Saarni oli hänen äitinsä todellinen luottoystävä, joka piti muuten kovin syrjään vetäytyneen Vuokon ”ajan tasalla”. Aarne Laustio kävi myös mielellään pelaamassa korttia Saarneilla. Erkki Saarni on kertonut, että Markus Eräkivellä, Aleksi Laineella, Aarne Laustiolla ja hänen isällään Alku Saarnilla oli monien vuosien ajan tapana melko säännöllisesti kokoontua Saarneilla erilaisten korttipelien merkeissä. Nymanit ja Saarnit taas kävivät usein pelaamassa marjapussia toistensa luona vielä siihenkin aikaan kun Nymanit jo asuivat kansakoululla ja matkustajakodissa. Naapuruston rouvat eivät olleet kortinpelaajia.
Ratavartija Taito Koivusen kanssa Alku Saarni oli hankkinut yhteisiä harrastajaviljelijän puutarhatyökaluja, m.m. käsisahrat ja kylvökepin.
Tea Sneitzin, Erkki Saarnin, Pekka Laustion, Leila Liljan, Väinö Purjeen ja Reijo Vainion antamista tiedoista koonnut Ritva Miettinen. Kuvat Tea Sneitzin ja Erkki Saarnin kokoelmista.