Kunnallislautakunnan pöytäkirjoista vuodelta 1900 käy ilmi, että toripäivien pitopaikasta syntyi tuolloin kiistaa. Päätettiin siirtää toripäivät pois kirkon läheisyydestä, joko kirkonkylässä olleen lainajyvästön tontille tai Nummelaan aseman läheisyyteen. Erilaisten äänestysten jälkeen pidettiin Nummelaa ilmeisesti soveliaampana kaupalliseksi keskukseksi.

Tämän jälkeen päätettiin vuokrata Ridalin talon maalta Lohjalle vievän tien varrelta tynnyrinalan suuruinen maakappale 40 markan vuotuista vuokraa vastaan 50 vuodeksi ehdolla, että kunta saa käyttää sitä muuhunkin tarkoitukseen kuin toripaikaksi. Alueen itäpuoleiselle reunalle sovittiin rakennettavaksi 10 suljettavaa kauppakojua ja kenttää varten 10 kauppapöytää. Toripäiviä Nummelassa pidettiin joka torstai tai jos silloin oli pyhä edellisenä arkipäivänä. (Myllyniemi: Vihdin historia 1800-1918, ss. 141-142)

Ridalin tilan omistajana oli tuolloin leskirouva Aleksandra Lindén.

Torikauppa alkoi vilkkaana, mutta loppui vähitellen, kun kauppiaat eivät jostain syystä enää tulleet Nummelaan. (Veikko Helle)

Seppä Kalle Långström ja isäntä Jussi Merivirta torin laidalla Lohjantiellä. Taustalla näkyy torin myyntikojuja. Kuva on todennäköisesti 1920-luvun lopulta.

Nummelassa torikauppaa viriteltiin uudelleen vuoden 1922 alussa. Kunnanvaltuusto nimesi asiaa varten komitean, joka laati torin järjestyssäännöt. Torikaupan järjestyskomiteaan kuuluivat kunnanvaltuuston puheenjohtaja Edvard Helle kokoonkutsujana, puuseppä K. Laakso, kelloseppä K.F. Bergman, huvilanomistaja A. Lindgrén ja majatalonpitäjä H. Flinkman.

Nummelan toripäivä päätettiin pitää torstaisin klo 7-12. Erilaisten tavaroiden myyjille päätettiin myyntipaikkojen vuokrat. Vuokraa ei peritty ruokatavaroiden myyjiltä, elleivät nämä olleet jälleenmyyjiä. Päivävuokra vaihteli kolmesta seitsemään markkaan. Näyttää siltä, että tori olikin toiminnassa, sillä torikomitean esityksestä kunnanvaltuusto päätti korjauttaa kojut ja hevospuomit kevääksi 1927. Torin itälaidalla, räätäli Louhen (ent. Lindén) talon, Kanervalan, puolella sijaitsivat katetut kojut. Avoimet pöydät oli järjestetty torikentän Lohjantien puoleiselle sivustalle. Valvojan virkaa hoitivat mm. Edvard Helteen pojat. Toripoliisin tehtävänä oli antaa merkki, milloin kaupanteon sai aloittaa, sekä kunnan kuittia vastaan kerätä maksut kauppiailta. (Ketola: Vihdin historia I, s. 282)

Veikko Helle on kertonut, että isä Edvard otti toripoliisin tehtävät perheen hoidettaviksi, jotta homma ylipäänsä lähtisi käyntiin. Neljä vanhinta poikaa ehti hoitaa tätä virkaa, siis Veikko viimeisenä. Toripoliisin kuului myös siistiä paikkoja, kun myynti oli päättynyt, ennen kaikkea korjata jäännösheinät hevospuomin luota. Veikon mielestä nimitys "toripoliisi" oli kyllä liioitteleva, kun ei ollut edes "koppalakkia".

Torilla oli parikin lihakauppiasta, toinen heistä Lohjantien varrella asunut teurastaja Oskari Kankaanpää,  joka myi myös kotona tehtyä makkaraa. Leipäkauppiaita oli vihtiläisen leipurimestari Varosen lisäksi usein joku toinenkin. Veikko Helle kertoo, että heille ostettiin 5 ranskanleipää nautittavaksi aamukahvin kanssa, iltapäiväksi ei kyllä jäänyt mitään. Ranskanpullaa arvostettiin tuolloin aivan erityisesti.

Liisa Suckman ja sisarensa istumassa torin hevospuomilla. Kuva on otettu 1929.

Torilla myytiin myös voita, juustoa ja kananmunia. Kerttu Laine (o.s. Långström) muistelee, kuinka hänen tätinsä, Pariisi-nimisen talon emäntä, tuli hevosella Lieviöltä Nummelan torille myymään voita. Siellä voita sai maistaa pikkusormella otetun nokareen. Vakioasiakkaat sen sijaan saivat voinsa kotiinkuljettuna.

Kauppa- ja teollisuusministeriö antoi heinäkuussa 1928 torikauppaa rajoittavan päätöksen, jolla ns. rihkamakauppa kiellettiin.

Myös pelko tarkastamattoman lihan laadusta johti lopulta siihen, että kunnanvaltuusto 1933 päätti ehdottaa toripäivien lakkauttamista Nummelassa ja Ojakkalassa.

Veljekset Lauri ja Erkki Långström kuvattu 1920-luvun lopulla torin laidalla.

Ridalin tilan silloinen omistaja, varatuomari Reino Kärävä esitti vuonna 1935, että aikoinaan 50 vuodeksi tehty sopimus torikentän vuokraamisesta kunnalle purettaisiin. Sopimusaikaa oli jäljellä vielä 15 vuotta. Vaikka toripäiviä ei enää järjestetty, kunta ei suostunut silti vuokrasopimuksen purkamiseen. Tähän saattoi olla hyvät syyt, sillä kenttää ei käytetty vain torina. Siellä harjoitteli suojeluskunta, se toimi myös kylän urheilukenttänä.

Sodan jälkeen Kärävät myivät noin 1,2 hehtaarin torialueen Vihdin kunnalle 45 markan neliömetrihinnasta eli 540 000 markasta. (Ketola: Vihdin historia I, s.283)

Nummelan Kisaajien historiikki kertoo, että kesäurheiluharjoituksia pidettiin 1920-luvulla torilla joka tiistai- ja perjantai-iltana sekä sunnuntaiaamupäivinä. Siellä järjestettiin myös kilpailuja. Toukokuussa 1926 tehtiin ehdotus jonkin suojan rakentamisesta urheilukentälle, eli torille, urheiluvälineitä varten. Aie toteutettiin.

30-luvulla tehtiin uusi urheiluvälinelaatikko pallokentälle, toriputka luovutettiin pois.

Nummelan Urheilukenttä Oy aikoi kyllä perustaa urheilukentän harjulta ostamalleen maalle, mutta se ei ehtinyt valmistua, kun harjulla ryhdyttiin tekemään puolustusvoimien lentokenttää. (Kajas: Työväentalolta uimahalliin, ss. 23, 27, 30, 31)

Veikko Hellen kertoman mukaan oli tällä urheilukentällä joinakin talvina myös "luisteluläiskä". Juuri sen verran oli kentässä tasaista kohtaa.

Noina sotaa edeltävinä vuosina urheiltiin usein myös työväentalon pihalla.

1950-luvulla, ainakin sen puoliväliin asti, oli torilla kesäisin helluntailaisten rukousteltta aina jonkun päivän kerrallaan.

50-luvulla kävi myös sirkusseurueita, jotka saivat pystyttää esiintymistelttansa tälle torille.

Nummelan Vapaapalokunnalla  

oli ensin pienempi kalustovaja lähellä Louhen rajaa. Vain kapea tie erotti sen naapurin tontista.

Vuonna 1959 keskusteltiin vilkkaasti paloaseman rakentamisesta entisen kalustovajan tilalle ja sellainen päätettiin myös rakentaa. Samana vuonna  palokunnan naisjaosto oli suurena apuna romunkeräyksen, paperin ja villalumppujen lajittelussa palokopilla. (Nummelan VPK:n historiikki vuodelta 1978, s. 10)

Palokuntajuhlat torilla 1950-luvulla. Kisaa käydään VPK:n vanhan kalustovajan ympärillä ja katolla. Taustalla vasemmalla näkyy Kanervalan talo ja vajasta oikealla Viertola. 

Palokunta järjestäytyy katselmusta varten torin laidalle. Taustalla vasemmalla Mäntylä. takana keskellä Arvola ja oikealla Untolan ulkorakennus.

Paloaseman tontin vuokrasopimus allekirjoitettiin Vihdin kunnan kanssa ja tammikuussa 1960 saatiin poikkeuslupa ja rakentaminen voitiin aloittaa. Työ tehtiin suurimmaksi osaksi talkootyönä, koska palomiehistä löytyi melkein kaikkien ammattien edustajia. Heikki Louhi oli aktiivinen kaikessa puuhassa. Asema vihittiin joulukuussa 1960. Paloasemarakennuksessa oli myös eräänlainen talonmiehen asunto. Mm. Tauno Kovero asui siellä.

Uuden kalustevajan rakennustalkoot kesällä 1959. Ylemmässä kuvassa vasemmalta Almus Metso, tolpan takana Heikki Louhi ja oikealla Tauno Kovero.

VPK:n miehet matkalla vapaapalokuntien valtakunnalliseen kokoontumiseen. Kuva on otettu Riihimäen asemalaiturilla. Vasemmalla palopäällikkö Heikki Louhi, Leo Lindfors, Lauri Långström, Paavo Tajanen, Olavi Olsson, Esko Helle, Ahti Alen ja Kauko Sassi.

Nummelan VPK sai vuonna 1956 ensimmäisen auton, vuoden 1937 mallia olevan
Ford-kuorma-auton, joka talkoovoimin muunnettiin palokunnan käyttöön
sopivaksi. Kuvan henkilöt vasemmalta Lauri Långström, Taisto Virta, Päiviö Litja, Paavo Salli?, Matti Väre, Aulis Haag, Heikki Velin, Heikki Louhi, Rene Bodalev.

Palokunnan saatua vuonna 1974 Vihdin kunnalta uudet toimitilat entisestä Långströmin autokorjaamorakennuksesta, vuokrattiin vanha paloasema nuorisolautakunnalle moottoripyöräkerhon käyttöön. Näissä tiloissa oli kyllä jo usein aikaisemminkin säilytetty palokunnan välineistöä ja paloautoakin. Myös palosireeni oli aina ollut autokorjaamon katolla. (VPK.n historiikki, s.13)

Nummelan äitiys- ja lastenneuvola oli vuonna 1948 aloittanut toimintansa ns. puukoulun luokkahuoneessa. Vielä kymmenen vuotta myöhemminkin Nummelan neuvola toimi "puukoulun" yläkerrassa ja siellä oli myös terveyssisaren asunto. Vasta syksyllä 1963 lääninhallitus myönsi poikkeusluvan terveystalon rakentamiseksi Nummelaan, Kunnanmaa-nimiselle tontille, eli vanhalle torille Lohjantien varteen. Arkkitehtitoimisto Paula Pihkalan piirustusten mukaan alettiin vuonna 1964 rakentaa terveystaloa. Harjannostajaiset olivat huhtikuussa 1965. (Ketola: Vihdin historia II, ss. 177-178)

Veikko Helle on kertonut, että tämän uuden terveysaseman kahviossa päätettiin, että Nummela saisi oman apteekin. Tuolloisen keskustelun pohjalta Lääkintöhallitus pani vireille apteekkioikeuksien hakemisen.

Neuvolatoiminta jatkui tässä rakennuksessa vielä senkin jälkeen kun Nummelan harjulle oli rakennettu uusi sairaalarakennus. Talossa oli myös asuintiloja.

Entinen paloasemakin säilyi vielä jonkin aikaa torilla.

Länsi-Uudenmaan musiikkiopisto keväällä 2002. Kuva Kirsti Kuusela.

Tässä kunnan omistamassa rakennuksessa toimii nyt Länsi-Uudenmaan musiikkiopisto. Sen alapuolella olleen torin alueella on nyt pitäjän pääkirjasto ja sen pihapiiri.

(Tiedot eri lähteistä ja haastatteluista koonnut Ritva Miettinen)