Taustaa Koti-Nummela ryhmän kansalaismuistiprojektistaKoti-Nummela ryhmän toiminta alkoi 1990-luvun loppupuolella Vihdin Kansalaisopiston piirinä. Tuolloin kokoonnuttiin joka toinen viikko Nummelanharjun koululla. Teemat vaihtelivat. Alkuvaiheessa piirin johtajana toimi Pirkko Janhonen. Varsinainen kansalaismuistiprojekti sai alkunsa, kun Kaarikoti-säätiön perustajajäsen Anja Korpela-Ahola luki Helsingin Sanomista artikkelin Malmi-Tapanila-Puistola-Pukinmäki seuran (MATAPUPU) kansalaismuistin keruusta ja kävi ryhmän kokouksessa. Hän otti yhteyttä Kansalaismuisti -projektin vetäjään valt. lis. Raimo Parikkaan ja kutsui hänet sekä muutaman projektista kiinnostuneen kotiinsa tammikuun 1999 alussa. Piiri sai ideoita ja ohjausta haastattelujen ja tekstien tuottamiseen. Paikallisesta tiedotuksesta ja yhteyksistä paikallislehtiin huolehti Anja Korpela-Ahola. Alkuvuosina hän jakoi jopa kävellen kokouskutsuja työn kohteena olevan alueen postilaatikkoihin. Paikallislehdet kannustivat heti alusta asti paikkakuntalaisia osallistumaan muistitiedon keruuseen ja antamaan tietoja ja valokuvia talletettavaksi internettiin. Tuohon aikaan tietojen talletusmuoto oli vielä kovin uutta ja jopa paikallislehden yleisönosastossa joku arveli kaiken katoavan äkkiä ns. taivaan tuuliin. Kun Koti-Nummela projektia aloiteltiin, toiminnan merkittävänä taustahahmona oli kotikylän historian tuntija, entinen kansanedustaja ja eduskunnan puhemies, ministeri Veikko Helle. Hänen aloitteestaan päätettiin edetä katujen, teiden ja talojen mukaan. Hän laati ensimmäisen ja vielä toisenkin pohjakartan perustietoineen. Työ aloitettiin kaikille tutun alueen, nykyisen Pisteenkaaren taloista ja niiden asukkaista. Syksyllä 1999 piiri sai kokouspaikaksi Kaarikeskuksen kahvion ja käyttöönsä myös silloisen tietotuvan. Joka toinen torstai kokoonnuttiin klo 13–16. Ryhmä toimi ns. itseohjautuvana, eikä varsinaista johtajaa ollut koskaan. Kokouksia varten Ritva Miettinen keräsi tietoja Vihdin seurakunnan arkistosta sekä tietysti Soikkelin, Myllyniemen ja Ketolan Vihdin historiaa käsittelevistä teoksista. Pääpaino oli kuitenkin sekä piiriin osallistuneiden että muuten tavoitettujen henkilöiden avulla koota muistitietoa kyseisestä kohteesta. Kokouksissa kävi aluksi vain muutamia, mutta useita iäkkäitä nummelalaisia Ritva Miettinen kävi kotona jututtamassa ja katsomassa valokuvia. Koko projektin kannalta on ollut erittäin merkittävää, että silloin oli vielä elossa muutamia hyvämuistisia 1910- tai 1920-luvulla syntyneitä. Monet heistä olivat Ritva Miettiselle lapsuudesta tuttuja, joten yhteisiäkin muistoja oli paljon. Veikko Hellen ohella vakituisia avustajia olivat mm. Martta Jalava, Aili Helle, Annikki Pircklén, Kauko ja Irja Kallio, Linnea Valo. Monesta perheestä seuraava polvi on tähän päivään saakka jatkanut projektin parissa. Edellisten kokousten muistiinpanojen pohjalta koottu teksti luettiin aina seuraavan kokouksen alussa, yhdessä tarkistettiin ja yritettiin saada lisää tekstiä. Juteltiin myös saatujen kuvien pohjalta. Paikkojen ja henkilöiden tunnistaminen on ollut todella mielenkiintoista. Kun Sirkka Järvensivu tuli mukaan toimintaan syksyllä 2008, hän otti hoitaakseen ison osan haastatteluista ja kuvien keruusta. Yhdessä työstettiin tekstejä ja talletus hoitui Raimo Parikan työpisteessä. Tallentamisen Helsingin Yliopiston servereille hoiti 16 vuotta Raimo Parikka Ritva Miettisen kanssa. Ensimmäiset valmiit kokonaisuudet Raimo Parikka tallensi vieraillessaan Kaarikeskuksen tietotuvassa. Myöhemmin Ritva Miettinen kävi Raimo Parikan kanssa työstämässä talletettavia valtiotieteellisen tiedekunnan yhteiskuntapolitiikan laitoksen työtiloissa. Ilman Raimo Parikan apua olisi ollut mahdotonta työstää tätä aineistoa. Kukaan meistä alkuvuosina mukana olleista ei olisi voinut uskoa projektin jatkuvan näin kauan. On ollut ihana huomata, kuinka monet Nummelasta lähteneet ovat löytäneet Koti-Nummela ryhmän ja tulevat muistelupiiriin pitkienkin matkojen takaa. Koti-Nummelan kansalaismuistiryhmän työ on herättänyt nettisivujensa välityksellä kysymyksiä monelta taholta. Elokuva-arkisto (nyk. KAVA) pyysi tietoja Nummelan lentokentällä kuvatusta elokuvasta ”Herra ja ylhäisyys” ja siinä esiintyneistä nummelalaisista avustajista. Jatkossa arkisto halusi vielä tietoja muista Vihdissä tehdyistä vanhoista filmeistä. Lukuisat autoharrastajat ovat kiinnostuneet Koti-Nummelan sivuilla olevista vanhoista autoista. Funktionalistista arkkitehtuuria tutkiva arkkitehti Kristiina Mäntynen löysi Koti-Nummelan sivuilta mielenkiintoisen kohteen. (www.kansanfunkis.fi ). Koti-Nummela ryhmä on saanut tukea ja tunnustusta eri tahoilta. Opetusministeriö myönsi vuonna 2000 avustuksen Nummelan kylähistorian verkkoversion tekemiseen. Työtä ovat tukeneet vuonna 2001 Vihti-Seura ry ja Toini ja Veikko Helteen rahasto. Vuonna 2002 ryhmä sai Kansan Sivistysrahaston tunnustuspalkinnon työstään. Vuonna 2003 historian tallentamista ovat tukeneet Länsi-Uudenmaan Osuuspankki ja Elli ja Artturi Hiidenheimon säätiö. Vuonna 2006 tukea saatiin toistamiseen Toini ja Veikko Helteen rahastolta. Vuonna 2008 Sparbanksstiftelsen i Esbo-Grankulla liittyi tukijoiden joukkoon. Länsi-Uudenmaan Säästöpankki tuki taloudellisesti työryhmää Huhdanmäki ennen ja nyt näyttelyn valmisteluissa v. 2012. Vuosien varrella kuva-aineistosta ja tiedoista koottiin neljä näyttelyä Vihdin pääkirjastoon. Kaudesta 2009–10 alkaen vähennettiin kokoontumiskertojen määrää: syyskaudella kokoonnuttiin 3 ja kevätkaudella 4 kertaa, 3 tuntia kerrallaan. Osanottajamäärä oli tuolloin vakiintunut 20–30 henkilöön. Kokoontumispaikkana oli edelleen Kaarikeskuksen kahvio. Kokousvuokran maksaa nyt Lohjan ja Vihdin yhteinen kansalaisopisto, Hiidenopisto. Muuta säännöllistä tukea ei ole saatu. Syksyllä 2015 ryhmä sai uudet vastuuhenkilöt. Nyt vetäjinä toimivat Eeva-Liisa Tapio, Armi Salenius ja Heikki Lindfors. Raimo Parikan jäätyä eläkkeelle yhteistyö Helsingin Yliopiston kanssa loppui. Myös Ritva Miettisen työ aineiston kerääjänä ja tallettajana päättyi syksyllä 2015. Koti-Nummela ryhmän aineisto on nyt saatu siirrettyä Vihdin kunnan serverille ja muistelu jatkuu kolmannella vuosikymmenellä. Teksti: Ritva Miettinen Koti-Nummelan kansalaismuistisivuston tukijoita: Opetusministeriö myönsi vuonna 2000 avustuksen Nummelan kylähistorian verkkoversion tekemiseen. Työtä ovat tukeneet vuonna 2001 Vihti-Seura ry ,ja Toini ja Veikko Helteen rahasto. Vuonna 2002 ryhmä sai Kansan Sivistysrahaston tunnustuspalkinnon työstään. Vuonna 2003 historian tallentamista ovat tukeneet Länsi-Uudenmaan Osuuspankki ja Elli ja Artturi Hiidenheimon säätiö. Vuonna 2006 tukea saatiin toistamiseen Toini ja Veikko Helteen rahastolta. Vuonna 2008 Sparbanksstiftelsen i Esbo-Grankulla liittyi tukijoiden joukkoon. Länsi-Uudenmaan Säästöpankki avusti työryhmää v. 2012 Huhdanmäki ennen ja nyt näyttelyn rakentamisessa Vihdin pääkirjastoon Nummelaan. Kiitämme saadusta tuesta.
Valmiina on myös Albertinkadun historian verkkoversio. Kaikki tontit on jo sivutettu, mutta tietoja lisätään edelleen. Käy katsomassa. (Viimeisin lisäys on tehty 3.2.2016) Syksystä 2002 alkaen on kerätty tietoja Keskipisteeltä alkaneen entisen Lohjantien ja Pisteen tonteista, taloista ja ihmisistä. Aihetta käsitellyt näyttely oli Nummelan kirjastossa 4 - 28.2.2003. Ensimmäiset sivut entisestä Lohjantiestä valmistuivat maaliskuussa 2003. (Viimeisin lisäys on tehty 5.4.2017) Helmikuussa 2004 avattiin jälleen uusi osa Nummelan kylähistoriaa: Keskipiste (Viimeisin lisäys on tehty 16.1.2015) Huhtikuussa 2005 aloitettiin Vihdintien, Mäntytien ja Jäähykujan historia. (Viimeisin lisäys on tehty 3.2.2016) Toukokuussa 2005 alkoi jälleen uuden kadun, Sentraalipolun (entinen Vesikansantie) historian jäljitys. (Viimeisin lisäys on tehty 28.3.2012) Lokakuussa 2005
aloitettiin
Meritien
(Tuusan talo) historia. (Viimeisin
lisäys on tehty 10.12.2015) Elokuussa 2008 alkoi Asemantien taltiointi. Toukokuussa 2015 lisättiin Sööperinpolku. (viimeisin lisäys 22.3.2016). Marraskuussa 2008 aloitettiin Naaranpajun alueen taltiointi (viimeisin lisäys 23.9.2013) Elokuussa 2009 aloitettiin Hannankatu (viimeisin lisäys on tehty 1.9.2010). Syyskuussa 2015 lisättiin Ainontielle yksi talo. Maaliskuussa 2011 aloitettiin nykyisen Lohjantien alkupää. (viimeisin lisäys 25.5.2011) Helmikuussa 2014 aloitettiin Ilmarisentien talojen taltiointi. (viimeisin lisäys 3.2.2016) Joulukuussa 2014 lisättiin Tuomaantielle ensimmäinen talo (viimeisin lisäys 8.12.2014) Toivo Hirnin runokirja Nummelan Lauluja Nummelan lentokenttä (lisätty kuvia 22.5.2015) Nummelalaisten harrastuksia ja yhdistystoimintaa (päivitetty 5.4.2017) Viljo Mannströmin Nummela-valokuvia Leena Heleniuksen Nummela-valokuvia (lisätty 4.11.2014) Veikko Kuhmosen Nummela-kuvia lisätty 3.2.2016
|