SAARELA

Saarelan alue

Nykyisen Asemantien ja Albertinkadun välimaastossa ollut Saarelan alue kuului alunperin Hemmilän tilaan.

Suuri maatilakirja vuodelta 1964 kertoo, että Saarelan talo valmistui vuonna 1905. Ensimmäinen merkintä Saarelan alueen asukkaista löytyy kuitenkin jo 1890-luvun kirkonkirjoista. Viktor Edvard Vicht (*1966) perheineen asui tuolloin talossa.

Hemming Blomqvist, joka v. 1902 oli avioitunut Yli-Rostin omistajan tyttären Hilja Vilhelmiina Lindgrénin kanssa, piti todennäköisesti vuodesta 1905 lähtien tässä talossa puutavaraliikkeen konttoria. Hän oli liikemies Niilo Ahlgrénin palveluksessa. Ahlgrén oli Hemmilän emännän Aleksandra Sellgrénin veli. Saarelassa konttori toimi ainakin syksyyn 1917 asti. Tuolloin konttorissa ollut seinäpuhelin siirrettiin Yli-Rostille. Tammikuussa 1918 punaiset takavarikoivat puhelimen ja veivät sen työväentalon puhelimeksi. Puhelin palautui myöhemmin Yli-Rostille ja oli paikoillaan seinässä tammikuun 2000 loppuun asti. Puhelin on tallella Mikko Yli-Rostin vanhojen esineiden kokoelmissa.

Albert Sellgrénin vanhin tytär Siiri Sofia (*1893 Vihti) uhmasi vanhempiaan ja solmi avioliiton John (Jonne, Jonni) Viktor Hännisen (*1895 ??) kanssa vuonna 1920, jolloin nuoripari muutti Hankoon. Siellä Jonne toimi asemamiehenä. Hangossa syntyi perheen ensimmäinen lapsi Olli Viktor vuonna 1920.

Eero Merivirta, jonka äiti Jenny oli Siirin sisar, on kertonut seuraavaa: ”Kun nuoripari oli muuttanut Hankoon, Siirin isä lähetti kohteliaan kutsun palata Nummelaan hoitamaan Hemmilän kestikievaria.” Vuonna 1921 perhe palasi Vihtiin. Tuovi-tytär syntyi vuonna 1928.

Albert Sellgrén teki tilan osituksen vuonna 1925. Saarela oli alunperin Hemmilän kestikievari. John Hänninen sai nyt kievarioikeudet, koska appiukolla Albert Sellgrénillä oli riittävästi hyviä kyytihevosia ja Saarela sijaitsi lähempänä asemaa kuin kilpailevan kestikievariyrittäjän Flinkmanin talo Keskipisteen laidalla. Hänninen ajoi itse kyytejä.

Saarelassa tiedetään asuneen vuokralaisena vuonna 1928 Nummelaan tullut nuohooja Niilo Lehtonen perheineen, vieläpä toiseenkin kertaan ennen oman talon ostamista. Heidän kotinsa oli Saarelan harmonitehtaan puoleisessa päässä.

Jonne Hänninen oli alkuperäiseltä ammatiltaan satulaseppä, joka teki isänsä kanssa hommia. Hän suurensi Saarelan huvilaa ilmeisesti vuonna 1932. Osa hirsistä tuotiin Janne Merivirran talosta. Talossa oli kaksi keittiötä sekä 3-4 huonetta, mutta ei yläkertaa. Viimeisin uudistus tehtiin vuonna 1950.

Talvinen näkymä Saarelan alueesta Asemantien suunnasta. Taustalla urkuharmonitehdas.

Saarelan rakennuksia, mm. navetta kuvattuna Ilmarisentien suunnasta.

Saarelan pinta-ala oli vuoden 1964 maatilakirjan mukaan 44,97 hehtaaria, josta peltoa oli lähes 12 hehtaaria. Puutarha reunusti etelän suunnasta päärakennusta, joka oli vajaan 100 metrin päässä Nummelan asemalta.

Pihalla oli saunarakennus sekä pitkä liiteri- ja autotallirakennus, jonka yhteydessä oli leskirouva Aleksandra Sellgrénin syytinkiasunto, silloin kun hänen vuoronsa oli asua Siiri-tyttären luona. Pihapiirissä oli myös erillinen navetta- ja tallirakennus. Myöhemmnin oli vielä erillinen traktoritalli, jonka Jonne rakensi itse apunaan Väinö Pircklén. Latoon taas varastoitiin jäälohkareet, joita tarvittiin mm. lypsymaidon jäähdyttämiseen ja säilyttämiseen.

Jonnella oli hevonen tai kaksi. Hänellä oli myös oikeus käyttää Hemmilän hevosia. Kyytiajojen lisäksi hän ajoi mm. avo-ojia auki. Joskus hänellä kuuluu olleen vihainen sonni vetojuhtana. 1920-luvulla härkiä käytettiin vielä yleisesti vetojuhtina ja Saarelastakin ajettiin niillä viljaa Hemmilään. Myöhempinä vuosina Jonnellakin oli traktori.

Navetassa oli pari lypsävää, jotka Sinervon Siiri kävi säännöllisesti lypsämässä. Myös Siiri-rouvan sisar Jenny Merivirta kävi lypsämässä, kun Saarelan emäntä oli sairaana. Kotitarvetta varten oli sikoja.
Talossa oli aina apuväkeä. Vihtori Sinervo kuului talon työväkeen ja hänelle Jonne lupasi tontin, jolle rakennettiin Sinervon perheen talo.

Saarelan tilan maat ulottuivat Nummelan harjulle asti ja osa Saarelan tilan metsästä lunastettiin v. 1940 lentokenttäalueeksi. Siiri Hännisen veljenpoika Eero Sellgren on kertonut, että John Hänninen osti korvausrahoilla itselleen Fiat-merkkisen henkilöauton. Hänniset kävivät Eeron kertoman mukaan autolla kylässä Hemmilässä ja Eero oli päässyt auton kyytiinkin.

Vuosia sotien jälkeen 1950- luvulla John Hänninen hankki Saarelan tilalle Zetor- merkkisen traktorin, kertoi Eero Sellgren, jolla itselläänkin oli ajokkina Zetor silloin 1950- luvulla. Tuolloin oli voimassa tuontisäännöstelymääräyksiä, joiden vuoksi traktoreiden saanti oli vaikeaa, mutta itäblokin alueella valmistettuja sai helpommin. Eero Merivirta on kertonut, että hänellä oli Hännisen Zetor ja lapiorullaäes lainassa kevätkylvöjen aikaan.

Tuovi Hänninen antoi Mikko Yli-Rostille syksyllä 2005 luvan siirtää museoitavaksi Hännisen ladossa olleita vanhoja maatalouskoneita. Ladossa oli hevosvetoisia koneita, elonleikkuukone ja niittokone, joiden aisat oli lyhennetty. Puhelinkeskustelussa Tuovi Hänninen kertoi, kuinka isä oli heinäpellolla vetänyt niittokonetta Zetor-traktorilla samoin kuin kauranleikkuussa itseluovuttavaa elonleikkuukonetta. Ladosta löytyi kokonaan puusta tehty oja-aura, jossa vain terä oli raudoitettu. Siellä oli myös puinen peltojyrä eli vihtiläisittäin puurahnu, joka Tuovi Hännisen mukaan oli alun perin Hemmilästä.

Saarelan tilan heinälato Rytöpellon laidassa metsän reunassa. Lato on purettu muutama vuosi sitten. Kuvannut Mikko Yli-Rosti kesällä 2005.

Saarelan ladossa ollut puinen peltojyrä eli puurahnu. Jyrätukkina on halkaisijaltaan 90 cm mäntytukki, joka on puisessa puutapituksessa sidotussa kehyksessä.

Hännisen leikkuukone, jota isäntä veti Zetorilla.

Puinen oja-aura, jota Eero Merivirran mukaan oli vihainen sonnikin vetämässä. Kuvannut Mikko Yli-Rosti kesällä 2005.

John Hänninen oli monenlaisessa kotiseudun toiminnassa erittäin arvostettu mies. Vuonna 1928 hän oli mukana perustamassa Nummelan VPK:ta, hän kuului Vihdin Säästöpankin isännistöön ja osuusliike Auran johtokuntaan. Sotavuosina hän kuului kansanhuoltolautakuntaan, myöhemmin taas holhous-, koulu- ja rakennuslautakuntaan. Hän toimi tilintarkastajana ja hankki polttopuut kunnalle. Maatilakirjan mukaan John Hänninen oli myös useita vuosia Vihdin kunnanhallituksen puheenjohtaja. Hän toimi myös Kotiseutuyhdistyksessä, jonka toimintaa Vihti-Seura on jatkanut.

Siiri Hänninen oli mukana Nummelan marttojen toiminnassa ja oli marttojen puheenjohtaja vuosina 1944 – 1945. Eero Merivirta on kertonut, että Siiri-täti oli hyvin myönteinen, kiltti ihminen. Hän oli ylpeä suvustaan ja vieraanvaraisessa talossa järjestettiin suuria kutsuja, joihin osallistuivat sukulaisten lisäksi myös monet ystävät ja tuttavat. Sikarin tuoksu kuuluu miellyttäneen Siiri-rouvaa aivan erityisesti.

Hännisen perheen Olli-poika kävi Vihdin yhteiskoulussa keskikoulun. Hän kaatui vänrikkinä vuonna 1941 Kiestingissä.
Tuovi Hänninen lähti ylioppilaaksi tultuaan opettajaksi Kuhmoon. Kun Siiri-äiti sairastui, Tuovi palasi kotiin. Hän toimi myöhemmin luokanopettajana Helsingissä.

Hännisen perhe Siiri, Tuovi ja John Hänninen vierailulla Eeva ja Päiviö Litjan uudessa kodissa vuonna 1952.

Siiri ja John Hänninen kotona Saarelassa 1960-luvulla.

1970-luvun alussa Jonne rakennutti perheelleen suuren punatiilitalon syrjäiselle metsätontille Sööperintien varteen.

Sairaalloinen Siiri-rouva ehti asua vielä muutaman vuoden uudessa kodissa. Hän kuoli vuonna 1975. Jonne Hänninen sai halvauksen, mutta sitkeä mies kuntoutti itsensä hyvin, hän sai jopa puhekykynsä takaisin. Hän kuoli vuonna 1977.

John ja Siiri Hännisen aikana ainakin kesällä 1969 ja aina 1970-luvun puoliväliin asti Saarelan maita viljeli Hemmilän isäntä Eero Sellgren. Pellot olivat heinällä ja Rytöpellolta korjatut heinät varastoitiin lähellä olleeseen latoon. Mikko Yli-Rosti on kertonut olleensa siellä heinäpellolla ja heinät ajettiin sisään Kalkkimäen puoleiseen päähän latoa. Ladon toisessa päässä oli leikkuukone ja muita maatalouskoneita suojassa. Sellgrenit korjasivat heinät myös Saarelan kotipellolta. Vanhempiensa poismenon jälkeen Tuovi Hänninen vuokrasi Saarelan maat Birger Ahlqvistille.

Saarelan vanhassa päärakennuksessa oli 70-luvun alkuvuosina mm. eläinlääkärin vastaanottotilat. Navetta oli jonkin aikaa vuokrattu ratsastajien hevostalliksi.

Tuovi Hänninen rakennutti 1990-luvun lopulla Saarelan alueelle paritaloja (As. Oy Saarelankulma). Kun asunnot eivät menneet heti kaupaksi, rakennusyhtiön omistajat ottivat tiloihin asumaan mm. pesäpallotyttöjä (Vipattaret).

Erikoisuutena mainittakoon, että Tuovi Hänninen omisti pitkään Albertinkadun katualueen, josta oli määrätty hänen isoisänsä Albert Sellgrénin perunkirjassa. Kunnan kanssa tehtiin vasta myöhemmin maankäyttösopimus.

Tuovi Hänninen oli yksi vuonna 1986 perustetun Kaarikeskussäätiön kahdeksasta perustajajäsenestä. Hän ei muuten juurikaan osallistunut nummelalaisten rientoihin, vaan asui ilmeisen erakoituneena talossaan. Viimeiset elinkuukautensa hän asui Kaarikodissa. Hän kuoli huhtikuussa 2012.

Tietoja antaneet mm. Eero Merivirta, Mikko Yli-Rosti, Anja Korpela-Ahola, Koonnut Ritva Miettinen.