Ahola

Albertinkadun alkupää kuvattuna 1950-luvulla. Keskellä pellon reunassa rautatieasema, vasemmalla oleva iso valkoinen rakennus on Tainion talouskauppa (Haapala). Aseman oikealla puolella on urkuharmonitehdas (Koivula). Oikeassa laidassa on John Hännisen ja vaimonsa Siirin (o.s. Sellgren) talo (Saarela). Sen edessä on pieni Jakobssonin mökki (Ahola) ja sen vasemmalla puolella muurari Salon valkoinen talo ja keskellä etualalla hevosmies Klas Alenin hirsitalo (Lehtilä).

Ahola (0.570 hehtaaria) kuuluu Hemmilän tilasta vuonna 1922 lohkottuihin entisiin vuokratontteihin, joista useimmat olivat  Albertinkaduksi kutsutun tien varrella.  Aholaan johti Albertinkadulta ns. kinttupolku Alenien tontin Lehtilän kautta. Toinen tie tontille tuli Hännisen perheen Saarelan kautta. 

Edessä muurarin Salon valkoinen talo, takala Koivula (Urkuharmonitehtaan iso rakennus), oikealla Saarela ja niiden välissä Ahola. Vasemmassa reunassa Lehtilä.

1920-luvun alussa tontti kuului  työmiehenleski Ida Jacobssonille (*1873 Lohja), joka asui poikansa Ilmarin (*1894 Lohja) kanssa  tontilla olleessa pienessä mökissä (joka näkyy uylläolevassa kuvassa). He olivat aikaisemmin asuneet Albertinkadun varrella Metsolan talossa, jonka perheenisä oli rakentanut. Juho Jacobsson oli kuollut vuonna 1909 ja perhe myöhemmin muuttanut   Aholaan.

Muurari Kalle (Kaarlo) Fredrik Salo (*1994 Pusula) muutti 1920-luvun puolivälissä perheineen Nummelta ensin Ojakkalaan ja sitten Nummelaan, missä hänen veljensä (velipuolensa) muurari Kustaa Nurmi (*1876 Pusula) jo asui. Salolla ja hänen vaimollaan Hilma Sofialla (o.s. Rantanen; *1891 Pusula) oli kaksi lasta: Risto (*1918 Nummi) ja Eeva Margareta (*1922 Nummi). Tytär kuuluu aloittaneen koulunsa Ojakkalassa. 

Kuvassa oikealla Eeva Salo  ja vasemmalla hänen ystävättärensä Irja Salenius. Kuva on otettu postivirkailijoiden työkomennuksella Luumäellä 1940-41. Kuvan omistaa Airi Arola (o.s.  Salenius).

Salot rakensivat tontille uuden ison talon, jonka yläkerrassa oli sittemmin myös Eeva-tyttären ja tämän puolison Päiviö Litjan ensimmäinen koti 1950-luvun alussa.. Naapurissa asuneen  Henny Hynnälän (o.s. Heino) muistoissa on säilynyt pihapiirin yksinäinen komea kuusi. Kuvassa vaalean  uuden talon oikealla puolella näkyvä pieni tumma rakennus saattaa olla tuo alkuperäinen mökki.

Muurari Salo teki töitä pääasiassa lähialueella, sillä työpaikalle kuljettiin polkupyörällä. Härköilän kylän taloihin hänen kerrotaan  muuranneen uuneja ja piippuja jo 1920-luvulla. Kalle Salo kuoli vuonna 1960.
 
Hilma Salo jäi miehensä kuoleman jälkeen asumaan tähän taloon. Hän kuoli joskus 70-luvun lopulla. 

Risto Salo  opiskeli sähköinsinööriksi. Hän avioitui Raija Östermanin kanssa, joka tuolloin työskenteli Vihdin Sähkö Oy:n  kirjanpitäjänä. He asuivat myöhemmin Lahdessa.

Eeva Salo meni jo sotien aikana töihin Nummelan postiin, jonka toimipaikka oli tuolloin Nummelan rautatieasemalla. Vuonna 1955 hänet nimitettiin postinhoitajaksi Hän avioitui vuonna 1950 Päiviö Litjan kanssa (*1923 Heinjoki). Eeva Litja työskenteli eläkkeelle siirtymiseen asti Nummelan postissa. Vuonna 1952 Eeva ja Päiviö Litja muuttivat Asemantien varrelle Louhen talon ensimmäisen asuinkerroksen Keskipisteen puoleiseen päätyyn. Saman talon rautatieaseman puoleisessa päässä toimi silloin Nummelan posti.

Päiviö Litja  teki mm. veroilmoituksia, toimi ulosottomiehenä, oli 1960-luvulla Vihdin seurakunnan talouspäällikkö.  Hän oli myös aktiivisesti mukana Nummelan VPK:n toiminnassa, mm sihteeerinä ja rahastonhoitajana. Hän kuoli vuonna 1980.

Eeva ja Päiviö Litjan kotona vuonna 1952 otetussa kuvassa vasemmalta naapurit Siiri, Tuovi ja John Hänninen, keskellä Eeva ja Päiviö Litja sekä Eevan äiti Hilma Salo, oikealla naapurit Maija ja Ahti Alén.

1970-luvulla Aholan alueelle, nykyisen Ilmarisentien varrelle rakennettiin rivitaloja.

Tietoja antaneet mm. Henny Hynnälä (o.s. Heino), Eira Karttunen (o.s. Helle), Sirkka Syrjänen (o.s. Terkomaa), Eero Merivirta, Reijo Vainio, Mikko Yli-Rosti. Koonnut Ritva Miettinen.