Nummelan kansakoulu
Kivikoulu

Kivikoulu lähes valmiina syksyllä 1929. Portailla seisoo koulun rakentajia. Kuva Suomen kuvalehti 50/1929 / Mikko Yli-Rostin kokoelmat.

Jo vuonna 1924 tehtiin ensimmäiset piirustukset Nummelan kansankoulun uutta lisärakennusta varten, mutta niitä ei hyväksytty. Neljä vuotta myöhemmin hyväksyttiin arkkitehti Vietti Nykäsen tekemät piirustukset ja päästiin rakentamaan kivikoulua. Kunnan varat loppuivat kuitenkin hieman kesken ja rakennukseen suunniteltu vesijohto jäi rakentamatta. Varsinkin yläkerrassa olleen koulukeittolan kannalta vesijohdon puute oli erittäin hankalaa.
Uusi koulutalo vihittiin käyttöön 5.1.1930. Vihkiäispuheen piti Vihdin kirkkoherra Oravala ja juhlapuheen piti tarkastaja Järvinen. Koulun toiminnan 30-vuotiskertomuksen esitti opettaja Urho Karhumäki ja rakennushistoriikin Edvard Helle. (Opettaja Elin Levänen: Koulun 50-vuotishistoriikki)

Rakennusmestari Juho Aarni on myös vaikuttanut rakennuksen ulkoasuun. (Ketola: Vihdin historia I s. 89; kuvateksti) Hän oli tuolloin kunnan rakennustoiminnan valvoja.
Pääurakoitsijana toimi paikallinen kirvesmies Vihtori Tammilahti, sisätilojen maalauksen urakoi Leopold Hietanen. (Ketola: Vihdin historia I, s.92) Oman kylän miehet olivat myös rakentajina. Ainakin Vihtori Sinervon muistetaan olleen töissä.
Rapattu kaksikerroksinen tiilitalo oli alkuperäiseltä väriltään kellertävän valkoinen. Alakerrassa olivat opetustilat ja yläkerrassa opettajien asunnot.
Yläkertaan johti portaikko talon kummastakin päästä. Lisäksi talon takasivulla oli opettajien yksityisasuntojen sisäänkäynti. Lohjantien puoleisesta portaikosta päästiin yläkerran keittolaan.

Vuonna 1930 valmistuneessa talossa ei ollut vesijohtoa eikä viemäriä, ei siis WC:tä sisällä eikä pesutiloja. Sekä oppilaat että opettajat käyttivät edelleen liiterirakennuksessa olleita käymälöitä. Vasta 1960-luvun kuluessa saatiin WC kivikoulun kellarikerrokseen, oppilaat joutuivat kuitenkin edelleen käymään ulkorakennuksessa. Peseytymiseen kotona käytettiin pesuvatia ja lauantaisin käytiin saunassa. Opettaja Sirkku Palonen on kertonut, että jossain vaiheessa hän sai kuitenkin suihkun asuntoonsa.

Talon alla olleessa kellarissa säilytettiin ainakin perunoita ja siellä oppilaat kävivät niitä keittolaa varten kuorimassa.
Rakennuksessa oli keskuslämmitys, mihin keittäjä-siivooja Helmi Salmisen mukaan 1940-luvulla käytettiin kokseja ja joskus lisättiin jonkin verran puita sekaan.
Kivikoulun ullakolla oli paljon säilytystilaa, jokaisella asukkaalla omat vinttikomeronsa.

Koulutalossa ei ilmeisesti aluksi ollut puhelinta lainkaan, kunnes Salmiset, keittäjä-siivoja ja vahtimestari, hankkivat oman puhelimen, jolla opettajatkin sitten kävivät soittamassa. Keittäjä tarvitsi puhelinta monien käytännön asioiden hoitamisessa. Eihän hän työpäivän aikana esim. ehtinyt kauppoihin ruokatarvikkeita ostamaan, vaan ne tilattiin puhelimella.

Kivikoulun alapuolella (siis Hannankadun puoleisessa päädyssä) oli muutama marjapensas, talon takana omenapuita.
Kivikoulun pihalle ei yleensä saanut jäädä koulupäivän jälkeen, vaan sieltä ajettiin pois. Jotakin opettajaa häiritsi jopa viheltäminen pihalla.

Alakerrassa oli aluksi 2 alakoulun luokkaa ja yksi yläkoulun luokka sekä avara aulatila. Oppilasmäärän alentuessa pikaisesti lakkautettiin toinen alakoulun opettajan virka v. 1932 ja kolmas yläkoulun opettajan virka vuonna 1934.
Vastapäätä alapäädyn puoleista sisäänkäyntiä oli karttavarasto , ikkunaton tila, jota käytettiin myös ”karsserina” eli rangaistuskoppina. Entiset oppilaat ovat kertoneet, että joku opettaja saattoi jopa unohtaa oppilaan sinne ja lähteä ylös asuntoonsa.

Kivikoulun liikuntatunnit pidettiin suuressa aulatilassa, vaikkei siellä ei ollut edes puolapuita tai mitään muutakaan liikunnnan opetusta varten.
Kivikoulun alkuvuosina myös juhlat pidettiin joko aulassa tai isossa, eteläpäädyn luokassa.
Jokaisella opettajalla oli ns. yhdysluokka eikä koulussa ollut vielä kovin paljon oppilaita.

Nummelan kansakoulun opettajat lukuvuonna 1958-59. Vasemmalta: Aino Lemmetty, Anneli Heinonen, Esko Karvinen (koulunjohtaja), Osmo Halonen, Hilkka Karvinen ja Laura Väisänen.
Kuvan omistaa Pirkko Långström.

Nummelan kansakoulun opettajat lukuvuonna 1959-60. Vasemmalta: Hilkka Karvinen, Osmo Halonen, Laura Väisänen, Aino Lemmetty, Seija Järvinen ja koulunjohtaja Esko Karvinen.
Kuvan omistaa Pirkko Långström.

Nummelan kansakoulun opettajia 1960-luvun alkupuolella

Vasemmalta: Aino Lemmetty (opettajana 1946-1967), Osmo Halonen (opettajana 1958-1965; koulun johtajana 1962-1965),Hilkka Karvinen (opettajana 1950-1975; vt. koulun johtajana 1964-1966), Marja-Liisa Pihlajakari (4. luokan opettajana lukuvuonna 1962-1963), tunnistamaton.

Nummelan kansakoulun opettajia 1960-luvulla

Vasemmalta: Osmo Halonen, Sirkku Palonen, Hilkka Karvinen, Aino Lemmetty, Reijo Korpivaara, tunnistamaton.

1960-luvun lopulla rakennuksessa tehtiin korjauksia, lautalattiat poistettiin ja eteisen kattoa laskettiin alkuperäisestä. Tällöin käytössä oli 4 luokkahuonetta.
Myöhemmin myös yläkerran asuntoja on ollut pakko muuttaa opetustiloiksi.
1970-luvulla ainakin opettaja Leväsen asunto, joka oli Hannankadun puoleisessa päässä, muutettiin luokkahuoneeksi. Joskus jokin muukin. Myös talonmies-keittäjän asunto muutettiin luokaksi ja he asuivat keittolan tiloissa. Koulutoiminta jatkui vuoteen 1987.

Peruskoulutoiminnan päätyttä talossa aloitti toimintansa kuvataidekoulu vuonna 1987. Vuoden 1988 helmikuussa kivikoulun eteläpääädyn isossa luokassa avattiin Vihdin kunnan taidegalleria Pictor.

Luokkahuoneita muutettiin taideopetukseen sopiviksi ja opettajainhuoneesta tehtiin valokuvalaboratorio. Vuonna 1992 rakennuksen ulkoväritys uusittiin vanhan roosan punaiseksi:

Vuonna 1998 koulu on otettu jälleen peruskoulun opetuskäytöön.

Kivikoulu 27.8.2007, kuvannut Mikko Yli-Rosti.

Nummelan koulun pihamaata, taustalla kivikoulu. Kuvan oikeassa laidassa näkyy entinen Lohjantie, nykyinen Karhumäenpolku. Kuvannut 27.8.2007 Mikko Yli-Rosti

Koulutalossa asuneita opettajia

Koulutalon yläkerrassa oli opettajien asuntoja. Jossain vaiheessa siellä asui jopa 3-4 naisopettajaa, joista jokaisella oli huone ja keittiö tai hellahuone.

Koulutalon valmistuttua opettaja Elin Karhumäki muutti poikineen puukoulusta kivikoulun yläkerran eteläpäädyn asuntoon. Rouva Karhumäen ollessa virkavapaana ainakin hänen sijaisenaan ollut Anna Dahl asui poikansa Matin kanssa Karhumäkien asunnossa (1936-38). Elin Karhumäki erosi virastaan v. 1941. (Viimeisen vuoden hän oli virkavapaana.)

Kivikoulun valmistuttua sinne muutti myös alakoulun opettaja Olga Brandt (*1886 Pieksämäki) kasvattityttärensä Mirjamin kanssa. Ankarasta kuristaan muistettu Olga Brandt kuoli vuonna 1937.

Vuonna 1937 alakoulun opettajaksi tuli Anja Puutula (*1914 Mäntsälä), jota entiset oppilaat ovat kuvanneet sanoin ”ihana, fiksu, kiltti”. Hän kuuluu myös antaneen ylimääräistä opetusta lapsille, joilla oli oppimisvaikeuksia. (kertonut Helga Aaltonen, o.s. Lehtonen). Anja Puutula muutti Nummelasta vuonna 1946.

Vuonna 1941 koulutalon eteläpäädyssä olleeseen asuntoon muutti Elin Levänen (*1891 Valkeala). Seuraavana vuonna hänestä tuli koulun johtaja. Vuonna 1950 Levänen luopui johtajan tehtävästä, mutta jatkoi opetustyötään yläkoulun opettajana vielä vuoteen 1858 asti. Sillloin hän siirtyi eläkkeelle. Nutturapäinen Elin Levänen muistetaan vaativana, mutta erittäin hyvänä opettajana. Monet pelkäsivät hänen kurinpitoaan, mutta jälkeenpäin hänen työtapojaan ja opetustaan arvostettiin.
Opettaja Levänen pani kyllä oppilaita nurkkaan oppimaan kertotaulua ja seisomaan arestissa esim. karttatelineen takana. Hän käytti myös karsseria, saattoi jopa unohtaa oppilaan sinne pitkäksikin aikaa.

Sodan päätyttyä Nummelan alakouluun tuli uusia opettajia. Laura Väisänen (*1893 Kuopio) tuli Karjalasta (Äyräpää) vuonna 1945 ja toimi Nummelassa opettajana eläkkeelle siirtymiseensä asti vuonna 1960.

Opettaja Laura Väisänen kotonaan vuonna 1957. Kuvan omistaa Olli Karvinen.

Myös Aino Lemmetty (*1905 Valkjärvi) tuli Karjalasta (Lumivaara) vuonna 1946. Eläkkeelle hän jäi vuonna 1967.

Myöhemmin kivikoulun yläkerrassa ovat asuneet myös ainakin Seija Järvinen vuosina 1959-62 ja Sirkku Palonen vuosina 1960-84.

Koulukeittola kivikoulussa

Kivikoulun valmistuttua koulukeittola siirtyi keskellä pihaa olleesta puutalosta kivikoulun yläkertaan Lohjantien puoleiseen osaan. Vahtimestari-keittäjä-perheen asunto oli myös yläkerrassa. Heillä ei ollut omaa keittiötä, vaan he joutuivat käyttämään koulukeittolan tilaa.
Keittäjä-siivooja Helmi Salminen on vuonna 1992 tehdyssä haastattelussa kertonut, että hänen tullessaan töihin Nummelan koulun keittiöön, kaikki siellä oli hyvin alkeellista ja kulunutta. Lautasista oli palat pois reunoista, lusikat kuluneita, ruokaämpärit ruosteisia. Keittäjä kuuluu raahanneen ruokaämpärit sekä pihan toisella laidalla olleeseen puukouluun että kivikoulun ala-aulaan. Opettajat jakoivat sitten ruuan omissa luokissaan. Lapset kävivät hakemassa ruokailuastiat keittolasta ja veivät sitten tyhjät lautaset (emalikulhot) takaisin pesuun. Luokissa ei ollut minkäänlaista kaappitilaa astioita varten. Keittäjä pesi astiat ja tyttöoppilaat tulivat kuivaamaan, jos ehtivät. Yläkoululaisilla, sekä tytöillä että myös pojilla oli perunankuorintavuorot tarkan järjestyslistan mukaan. Perunat kuorittiin vasta varsinaisen koulupäivän jälkeen talon kellarissa.
Helmi Salminen on kertonut, että koulun kaivo oli puukoulun ja liiterirakennuksen välisellä pihalla. Syvyyttä kaivossa oli 23 metriä. Sieltä vesi nostettiin ämpärillä ja kuljetettiin kivikouluun. Ämpäriin mahtui 12 litraa. Lämmintä vettä varten oli vesi ensin ”juntattava” kaivosta ja kannettava piharakennuksessa olleeseen saunan pataan. Saunan padan alle oli tietysti kannettava puut ja sytytettävä tuli.

Keittäjä – siivoojat sekä talonmies - vahtimestarit kivikoulussa

Viran ensimmäiset haltijat vuodesta 1930 olivat Emma Sanelma Heino (*1894 Keuruu, o.s. Vuorela) ja Urho Nikolai Heino (1899 Lohja). Emma Heino kuoli vuonna 1938. Keittäjää kutsuttiin Emma-tädiksi ja kaikki lapset pitivät hänestä.
Anni ja Almus Nyman työskentelivät koululla Heinojen jälkeen vuoteen 1942. Kyläläiset ovat kertoneet, ettei Anni Nyman ilmeisesti keittänyt ruokaa, vaan ruuuan teki hänen äitinsä Amanda Grönroos.

Helmi ja Oskar Salminen olivat töissä koululla vuodesta 1942 vuoteen 1953. Helmi Salminen on muistelmissaan kertonut laajalti työstään ja perheen elämästä koulutalossa.
Seuraava keittäjä-talonmiespari oli Saara ja Eino Pilvi vuodesta 1953 vuoteen 1959. (Tuolloin koulukeittola oli piharakennuksessa) He muuttivat Nummelasta Ojakkalan uudelle koululle. Myös Saara Pilven muistoja on luettavissa Koulumuistojen kohdalla.
Pilven perheen jälkeen keittäjän ja talonmiehen tehtäviä hoitivat Oma Bertta ja Tauno Myyryläinen.

Kaikki mainitut perheet asuivat kivikoulun yläkerrassa. Helmi Salminen on kertonut, että he joutuivat luopumaan osasta asuntoaan, kun kouluun tuli lisää opettajia. Salmiset elivät siis keittolan tilassa patojen ja kattiloiden kanssa, vain yöksi pääsivät sentään omaan makuukamariin. Esko Karvisen tultua johtajaopettajaksi keittola muutti kivikoulusta piharakennukseen, missä oli veistoluokka ja sauna. Salmiset ryhtyivät suunnittelemaan oman talon rakentamista jo vuonna 1947, mutta muuttivat sinne vasta lähdettyään koululta vuonna 1953.

Nummelan piirikirjasto

Nummelan piirikirjasto siirtyi vuonna 1936 tyhjään alakoulun luokkaan, mikä oli lähinnä Lohjantien puoleista päätyä. Sota-aikana kirjasto oli välillä suljettuna mm. sotilasmajoituksen vuoksi. Vuonna 1945 kirjasto pääsi 2. kerroksen ruokailuhuoneesta erotettuun 21 neliömetrin suuruiseen tilaan, missä se toimi huhtikuulle 1966. Silloin kirjasto muutti puukouluun.

Sotavuosina kivikoulussa

Sodan alettua Nummelan koulukiinteistot toimivat siirtoväen majoitustiloina aina 27. helmikuuta 1940 saakka, jolloin uusi koulurakennus, kivikouluna tunnettu, otettiin suojeluskuntaosastolle ja vanha puukoulu työkomppanialle. Koulun johtajaopettaja K.O. Koskinen toimi siirtoväen paikallisena huoltajana, ”kyläpäällikkönä”, sekä vapaan huollon toimihenkilönä. Naisopettajat - tällainen nimitys oli siihen aikaan yleisesti käytössä – olivat ompelutöissä.
Yläkoulun opettaja Elin Karhumäki oli joulukuun alusta 1939 koululle evakoitujen aluksi 150:n ja sittemmin 50 hengen ryhmän huoltoemäntänä. Lisäksi hän työskenteli puolustusministeriön lääkintäosaston sairaalatarvikkeiden valmistamossa, joka sijaitsi koululla. Elin Karhumäki valmisti ja valmistutti myös villavaatteita armeijalle. (Ketola: Vihdin historia II, s. 16)

Talvisodan aikana koulutyö keskeytyi 1.12.1939 ja jatkui vasta 6.5.1940.

Välirauhan aikana koululla oli työkomppania.

Kesällä 1941 koululla oli ilmavoimien lentolaivue 6:n huoltojoukko.

Helmikuun 1944 suurten pommitusten jälkeen tuli Nummelan kouluun n. 50 helsinkiläislasta. Alakoulun opettajaksi tuli Helsingin kaupungista maisteri Helmi Näre. Ylempiluokkalaiset opiskelivat Elin Leväsen luokassa.
Koululla oli monenlaista majoitusta sodan loppuaikoina, m.m. sotilassairaala syksyllä 1944 ja alakoulu siirettiin silloin rukoushuoneelle.

9. sotasairaalan jaostosairaala II B sijaitsi Nummelan kansakoulussa ja siellä hoidettiin pääasiassa sisä- ja ihotautipotilaita 17.7. – 15.9.1944. (Eino Ketola: Suomen sydäntä kuullen Päivölä 1905-1995)