NUMMELAN KANSAKOULUN
50-VUOTISHISTORIIKKI

(Koulun 50-vuotisjuhlaan vuonna 1949 laatinut opettaja Elin Levänen)

78 vuotta sitten (v. 1871) perustettiin Vihdin pitäjään ensimmäiset koulut, Pietilään ja Niuhalaan, toinen poikia, toinen tyttöjä varten. Vasta 20 vuotta myöhemmin perustettiin taasen 2 koulua, nim. Härkälään ja Jokikunnalle v. 1891. 5 vuotta myöhemmin sai Vihtijärvi, pitäjän eristetty koilliskolkka, oman koulunsa (v. 1896). Siis 5 koulua oli Vihdissä, kun Nummelan koulun syntysanat lausuttiin kuntakokouksessa v. 1898 heinäkuun 25 pnä, jolloin valittiin koulun johtokunta. Ensimmäinen johtokunnan kokous oli samana vuonna syyskuun 19 pnä. Sen kokoonkutsujana oli kunnallislautakunnan puheenjohtaja, ratsutilallinen J.W. Hildén, ja muina jäseninä hovineuvos Carl Ekholm, Vuorelan kasvatuslaitoksen joht. Hanna Hernberg, kauppias A. Törmänen, asioitsija Niilo Ahlgrén ja talollinen Albert Sellgrén.

Tämän johtokunnan piti esittää kuntakokoukselle lausuntonsa Vesikansan ja Nummelan - Härköilän seudun koulutarpeesta. (Vesikansan piiri oli pöytäkirjassa esiintyvä virallinen nimi aluksi). Olihan Vesikansasta Pietilään pitkä matka, joten koulu oli siis tarpeen pitäjän lounaiskulmalle. Koulun perustamisesta oli siis kuntakokous tehnyt aloitteen. Kunnallislautakunnan puheenjohtaja Hildén oli jo ensimmäiselle johtokunnan kokoukselle laatinut esityksen koulun paikastakin Hemmilän omistajan Albert Sellgrénin kanssa. Johtokunnan kokouksessa kävi ilmi koulun tarpeellisuus, mutta sen paikasta oltiin osittain sitä mieltä, että se olisi syrjässä, jos se sijoitettaisiin Nummelaan. Haapakylän tienoo olisi oikea paikka, koska se olisi lähipitäin piirin keskustassa. Mutta kun ei Haapakylän - Leppärlän seutuvilla ollut sopivaa huoneistoa, hyväksyttiin Nummela koulupaikaksi. Tässä koulussa siis tuli käymään nyk. Vesikansan, Veikkolan, Palojärven ja Tervalammin piirien lapset, josta viim. mainitusta kävi lapsia myös Pietilän koulussa. Koulun toiminta aloitettiin syksyllä 1899. Koulun paikaksi tuli Nummelan nykyinen rukoushuone, johon sen omistaja A. Sellgrén teki tarpeellisia laajennuksia, muun muassa nykyisen rukoushuoneen sali rakennettiin kokonaan. Sen ajan rahan arvosta ja hintatasosta mainittakoon, että koko 5 huoneen, tarpeellinen ulkosuojineen, pihamaineen, vuokra kunnossapitoineen oli 340:- vuodessa.

Koulun ensimmäiseksi opettajaksi valittiin Frans Ludvig Virtanen. Opettaja Olga Sjelfman käsityöopettajaksi. Kuvaavana piirteenä mainittakoon sen ajan lukukausimaksut: alle 3 km koulumatkalta virkamiesten, tilallisten ja liikemiesten lapsilta 3 mk., muilta 2 mk., yli 3 km matkalta edellinen 2 mk., jälkimmäinen. 1 mk. Varattomat vapautettiin kokonaan.

Muutaman vuoden kuluttua opetustilat osoittautuivat riittämättömiksi. V. 1903 johtokunnan jäsen A. Sellgrén teki ehdotuksen oman tonttimaan hankkimiseksi koululle ja päätettiin asiassa kääntyä silloisen Ridalin omistajan rva Aleksandra Lindénin puoleen. Toiset tahtoivat Tuusan maalle. Samana vuonna (1903) oli perustettava toisen opettajan virka, johon valittiin op. Lydia Virtanen. Lähellä olevasta kelloseppä Bergmanin huvilasta saatiin lisätiloja koululle. Vielä samana vuonna, siis 1903, Nummela muodostettiin eri koulupiiriksi. Vuonna 1904 Nummelan koulu sai oman koulutontin. Edellä mainittu rva Lindén lahjoitti sen. Nyt voitiin ruveta suunnittelemaan omaa koulurakennusta. Seur. vuonna saatiin monen vaiheen jälkeen koulun piirustukset opettaja Virtasen toimesta hyväksytyiksi ja vuosina 1906-07 rakennettiin koulutalo tarpeellisine lisäsuojineen (m.m. erillinen käsityöhuone), siis nykyisin n.s. vanha koulu. Urakoitsijana ja rakennusmestarina oli J. Seppälä. Urakkasumma oli 17.854:-. Rahat eivät tahtoneet riittää. Johtokunta lainasi.

Koulu vihittiin 6.9.1907. Sen toimitti kirkkoherra Wecksell ja puheen piti opettaja Polviander Pietilästä. Kunniavieraana rouva Lindén. Uhrautuvaa mieltä osoittivat koulupiiriläiset koulun hyväksi. Jo aikaisemmin kerättiin 2 kpl urkuharmoonirahat (460:-) ja vuonna 1908 pidettiin arpajaiset koulukeittolan hyväksi. Kunnan puolestakin tuettiin koulukeittolaa, esim. jo vuonna 1913 määrättiin puolet oppilaiden sisäänkirjoitusmaksuista käytettäväksi keittolan ylöspitoon. Oppilaskirjastoakin lisäiltiin, että se v. 1912 oli kohtalainen (v. 1907 se jo oli olemassa). - Koulun siivouksen toimittivat aluksi oppilaat, mutta v. 1910 ehdotettiin koulun siivoojan toimi perustettavaksi. Aikaisemmin, 1903 oli jo lämmittäjä palkattu.

Seuraavina lähivuosina ei koulun toiminnassa erikoista mainittavaa. Olihan päästy omiin tilaviin kouluhuoneisiin, saatu opetusvälineistö täydellisemmäksi. Uranuurtajan, uutisraivaajan työ on aina raskasta. Niin koulunkin alkutaipaleella opettajien ja johtokunnan jäsenten. Monet vaikeudet ja vastoinkäymiset ovat olleet heidän kannettavanaan. Opettaja Virtanen oli tarmokas, aloitekykyinen, järjestyksen mies. Mainitsen tässä myös johtokunnan puheenjohtajat ja taloudenhoitajat koulumme alkutaipaleelta: Puheenjohtajina ovat toimineet:

Ratsutilallinen, kunnallislautakunnan. puh.joht. J.W. Hildén 1899-1903

Hovineuvos Carl Ekholm 1903-1905
Kauppias Törmänen 1905-1910
Rouva Aline Dahlberg 1910-1911
Johtaja Hanna Hernberg 1911-1913
Talollinen J.C. Heikkilä 1913-1917
Kelloseppä K. Bergman 1917 -

Taloudenhoitajan toimi perustettiin v. 1903 ja oli siinä vastuullisessa ja vaivalloisessa toimessa K. Bergman esimerkillisen uutterana, aloitekykyisenä koko alkutaipaleen vuoteen 1917 asti, jolloin hän joutui puheenjohtajaksi sekä puuseppä Edvard Helle 1917 -

Ensimmäisten opettajien nimet on jo mainittukin. Opettaja Ludvig Virtasen erottua virastaan, valittiin tilalle op. Urho Karhumäki.

V. 1917 koulun oppilasmäärä kasvoi niin suureksi, että oli perustettava kolmas yläkoulun opettajan virka. Vuorolukua ja käsityösalia käyttäen saatiin oppilaat sopimaan kouluhuoneustoon. Mutta alakoulun op. viran perustaminen tuli v. 1919 ajankohtaiseksi ja taas uusi pulma: mistä saada tiloja laajentuvalle koulutyölle. Vuokrahuoneisiin oli taas turvauduttava. Keskuksessa sijaitseva edellä mainittu Bergmanin huvila saatiinkin sopivilla ehdoilla vuokratuksi ja siinä alkoi alakoulun toiminta. Sen ensimmäiseksi opettajaksi valittiin op. Olga Brandt op. Signe Rusilan kieltäydyttyä. Mainita sopii tässä yhteydessä, että jo v. 1904 silloinen tarkastaja, professori K.G. Leinberg oli jättänyt silloiselle johtokunnan puheenjohtajalle, hovineuvos Ekholmille esityksen, että tulisi ryhtyä toimenpiteisiin ”seisovaisen” valmistavan koulun aikaansaamiseksi Nummelan koulun yhteyteen. Kuten tiedämme, silloinhan alkuopetuksen antoi kiertokoulu sekä syyslukukauden alussa pari viikkoa kestävä pikkulasten koulu. Kaksi vuotta myöhemmin, 1921, täytyi jo perustaa toinen alakoulun opettajan virka. Edell. Vuonna oli Palojärvelle perustettu koulu ja kolmas yläkoulun opettajan virka lakkasi muutamaksi vuodeksi Nummelan koulusta ja saatiin lisätiloja toiselle alakoulun luokalle, mutta seuraavana lukuvuonna (1922 - 23) piti alakoulussakin turvautua vuorolukuun. Lisärakennuksen tarve tuli ajankohtaiseksi. Koulussamme toimi silloin 5 opettajaa. Ullakolle uusi luokka. Oppivelvollisuuslain tultua voimaan 1921 tuli jatko-opetuskin pakolliseksi. Nummelan koulussa oli kuitenkin jo aivan alkuvuosina pantu toimeen jatkokursseja, m.m. jo 1901-02, opettajana Olga Sjelfman, joka toimi myös ensimmäisen vuoden tyttöjen käsitöiden opettajana, hänen jälkeensä Aini Brofeldt vuoteen 1903, jolloin kouluun tuli naisopettaja. - Omaan koulutaloon päästyä pidettiin myös jatkokursseja useana vuonna.

Jo vuonna 1924 rakennusmestari E. Salo teki piirustukset lisärakennusta varten, mutta ne eivät tulleet hyväksytyiksi. Vasta neljän vuoden kuluttua hyväksyttiin arkkitehti Vietti Nykäsen piirustukset uutta taloa varten. Kiire tuli rakentamiselle: jo seur. vuonna piti talon olla valmis. Jatkoaikaa pyydettiin, mutta ei saatu. Varatkin loppuivat vähän kesken, m.m. rakennukseen suunniteltu vesijohto jäi tekemättä, joka varsinkin yläkerrassa toimivan koulukeittolan takia olisi ollut välttämätön. 5.1.1930 vihittiin uusi koulutalo. Vihkiäispuheen piti toht. Oravala ja juhlapuheen tark. Järvinen. 30-vuotiskertomuksen esitti op. Karhumäki, rakennushistoriikin E. Helle.

Nyt tilanpuute loppui. Alakoulu pääsi vuokrahuoneista omaan taloon, samoin vanhan koulun pimeässä ullakkohuoneessa toiminut kolmas yläkoululuokka. Kaksi yläkoululuokkaa jäi vanhalle koululle. Pianpa jäi tyhjiä luokkia useampia, sillä oppilasmäärän alentuessa lakkautettiin toinen alakoulun opettajan virka v. 1932 ja kolmas yläkoulun opettajan virka v. 1934. Nummelan piirikirjasto siirrettiin tyhjään alakoulun luokkaan ja vanhan koulun toisesta luokasta tehtiin voimistelusali.

Talvisotamme keskeytti joksikin aikaa työn koulussamme 1.12.1939 - 6.5.1940. Tänne tuli siirtoväkeä Helsingistä, myöhemmin suojeluskuntaosasto ja työkomppania. Toinen sota toi lisäksi Helsingin lapsia n. 50 kouluun kevätlukukaudeksi 1944. Alakouluun tuli Helsingin kaupungista opettajaksi maist. Helmi Näre täksi ajaksi, yläluokat olivat aivan täydet, lähes 50 kummassakin. Myös oli koululla monenlaisia majoituksia sodan loppuaikoina m.m. sotilassairaala 1944 syksyllä, ja alakoulu oli siirrettävä rukoushuoneelle siksi aikaa. Myös oppilasluku lisääntyi niin, että kouluhallitus nimitti toisen alakoulun opettajan 1945 tammikuussa. Yläkoulun oppilasmäärä on myös nyk. niillä rajoilla, että kolmannen op. paikka tulee kysymyksen alaiseksi.

Koko 50-vuotisella ajalla on Nummelan koulussa ollut 1469 oppilasta, joista tässä koulussa päästötodistuksen saaneita on 658 ja päästökirjan, joka tuli käyttöön v. 1944, saaneita 61 oppilasta.

Tässä yhteydessä mainittakoon, että Nummelan koulun entisistä oppilaista ovat useat, nimiä tässä mainitsematta, antaneet sodissa raskaimman uhrin, henkensä isänmaan edestä. Onpa samasta kodista kolmekin veljestä kaatunut taistelussa. Kodit ja isänmaa ovat menettäneet heissä monet jäntevät kädet ja suuren työtarmon. Kansa, joka ei ole valmis taistelemaan vapauden puolesta, ei ole vapauden arvoinen. Tulevaisuus ja historia osoittavat meille näiden uhrien todellisen arvon rakkaan isänmaamme ja kansamme kehitysvaiheissa.

Myöskin koulumme alkutaipaleen opettajat ja johtokunnan jäsenet ovat siirtyneet rajan yli. Mainitsen vakinaisista opettajista aloitekykyisen ja toimintatarmoisen Ludvig Virtasen, hänen sisarensa uutteran Lydia Sammalkarin, pitkäaikaisen, uskollisen alakoulun opettajan Olga Brandtin sekä innokkaan maatalous- ja urheilumiehen, op. Urho Karhumäen sekä lukuisat alkutaipaleen johtokuntien jäsenet. Pyydän juhlayleisöä viettämään hiljaisen hetken sodassa kaatuneiden koulumme oppilaiden sekä poissiirtyneiden opettajien ja johtokunnan jäsenten muiston kunnioittamiseksi.

Vielä mainittakoon Nummelan koulun lahjoitusrahastot. Niitä on 3: Törmäsen perustettu v. 1900, Långströmin v. 1928 ja Amanda ja Klas Bergmanin v. 1932 perustettu. Niistä annetaan palkintoja koulunsa päättäville nuorille etevyyden tai käytännön taitojen perusteella. Erikoisesti Bergmanin rahasto on merkityksellinen, koska se on suurin kaikista ja sen lahjoittaja Klas Bergman on koulun perustamisesta uhrannut aikaansa ja voimiansa koulun hyväksi n. 30 v. ajan esimerkillisellä tavalla. (Käsinkirjoitettu lisäys: Alarahasto: K. Montén. Joh. Lindgrén, M. Lönnqvist/palkintoja)

Edellä tuli mainittua johtokunnan  puheenjohtajat ja taloudenhoitajat koulun alkuaikana. K. Bergman oli puheenjohtajana 1917-29, sen jälkeen tässä toimessa oli puuseppä Kalle Laakso 1928-45, siis lähes kahdenkymmenen vuoden ajan hoitaen toimensa suurella antaumuksella, sen jälkeen John Hänninen 1946-48 ja Helge Laakso 1949 -

Taloudenhoitajina puuseppä E. Helteen (1917-30) jälkeen johtaja  Y. Forsberg 1931-32, Viljo Vuorinen 1932-37, J.Hänninen 1938-43 ja Martti Salenius

1943 -

Muina jäseninä ovat olleet tilanomistaja Alb. Sellgrén, liikemies N. Ahlgrén, suutari K. Tallgrén, tilanomistajat G. Lönnqvist, K. Sammalkari, räätäli H. Louhi, tilanomistaja H. Blomqvist, kansanopiston opettaja Hilja Sankila, rouva Fanny Tainio, rouva Hilja Rautanen, puuseppä Aleksanteri Kauhajärvi, rouvat Elli Louhi ja Rosa Lönnqvist (Ali-Rosti), johtaja  A. Huurre, herra Väinö Selkälä, puuseppä V. Tammilahti, kirvesmies Almus Metso, nuohooja E. Merikallio, puuseppä L. Hietanen, V. Kuorikoski ja tämän vuoden alusta rouva Kerttu Huitu, maanvijelijä. T. Illi ja puuseppä Antti Laakso.

Vakinaisina opettajina ovat toimineet:

Yläkoulussa:

Ludv. Virtanen 1899 - 1915
Lydia Sammalkari (Virtanen) 1903 - 1917
Urho Karhumäki 1915 - 1930
Eelin Karhumäki (Sipilä) 1923 - 1941
Eeva Mäkelä (Mattila) 1923 - 1934
K.O. Koskinen 1930 - 1949, j.o. 1931 - 1941
Elin Levänen 1941 - johtajaopettajana 1942 - 1950
Esko Karvinen 1949 - j.o. 1950 -

Alakoulussa:

Olga Brandt 1919 - 1937
Saima Saarinen (Rantanen) 1924 - 28
Anja Toppila 1928 - 32, väliaikaisena ja sijaisena v. 1927
Anja Puutula 1937 - 46
Laura Väisänen 1945 -
Aino Lemmetty 1946 -

Sijaisina tai väliaikaisina ovat toimineet:

Yläkoulussa: Emma Suksela, Elsa Alander, Katri Stigell, Paavo Gestrin, Martta Laaksonen, Väinö Salonen, Anna Salminen, Katri Sipilä, V. Körni, Estrid Hirn, Einari Vuorela, Anna Dahl, Kaarina Kontio, Hilma Koskenjaakko ja P. Hyvärinen.

Alakoulussa: Estrid Hirn, Inkeri Hirn, Anna Dahl.

Lisäksi ovat yläkoulussa ennen vakinaiseksi tuloaan toimineet sijaisina Eelin Karhumäki ja Eeva Mäkelä.

Koulukeittola on toiminut koulussamme jo aikaisin. Edellä mainittiin jo vapaaehtoisesta toiminnasta koulukeittolan hyväksi. Myöhemmin koulukeittola toimi säännöllisesti, varakkaat maksoivat ateriansa, varattomien kunta. Ateriamaksu oli 50 p., viime vuosina 1 mk. Eikä jokaisena viikonpäivänä keitettykään. Vuodesta 1942 koulukeittolan menoista korvaa valtio 2/3 , ja on se maksuton kaikille oppilaille toimien jokaisena koulupäivänä.

Kuten jo mainittiin perustettiin koulun siivoojan toimi 1910. Lapset olivat toimittaneet siivouksen ja lämmityksen siihen asti. Näihin asti toimineista siivoojista ei ole mainintoja pöytäkirjoissa. Pisimmän ajan sitä tointa hoiti H. Nordström. 1930 uuden koulutalon valmistuttua perustettiin vahtimestarin toimi (siivooja , keittäjä, lämmittäjä). Ensimmäisenä siinä toimessa ovat olleet Emma ja Urho Heino vuoteen 1938, Anni ja Almus Nyman vuoteen 1942, Helmi ja Oskar Salminen vuodesta 1942 eteenpäin.

Tässä lyhyesti kerrottuna 50 v. taipaleen ulkonaiset vaiheet. Paljon työtä ja ponnisteluja, suruja ja iloja sisältyy tähän aikaan. Ne eivät näy arkistokirjojen lehdiltä eikä pöytäkirjojen riveiltä. Jokainen entinen oppilas muistaa ne omalta kouluajaltaan, mutta ainakin jokainen opettaja tuntee ne kohdaltaan. Mutta niin erilaisia kuin me kasvattajat olemmekin, lienee meillä kaikilla sama päämäärä: Kansamme kasvattaminen. Päämäärämme on, että heistä kasvaisi isänmaalle työteliäitä, raittiit elämäntavat omaavia, yhteiskuntaan, tähän suomalaiseen yhteiskuntaan hyvin sopeutuvia kansalaisia. Vähäiseltä osaltaan on Nummelan 50 vuotta täyttävä koulu ollut tässä työssä mukana. Opetustavat ja -muodot muuttuvat aikojen vaihdellessa, mutta jos me ottamatta liiaksi esikuvia meille vieraista koulumuodoista säilytämme sen päämäärän ja sen hengen, jonka kansakoulumme perustaja U. Cygnaeus on perinteeksi kansallemme jättänyt, puolustaa Suomen kansakoululaitos kunnialla paikkaansa maailman kansanopetuslaitosten joukossa.

(Alkuperäisteksti on talletettu Vihdin kunnan arkistoon. Opettaja Leväsen tekstissä olleita lyhenteitä on täydennetty ja selvennetty. Kopioinut Ritva Miettinen.)