Nummelan kylähistoria      Lentokenttä

Tehty 24.4.2015


Lentokentän
rakennuksissa asuneita



Keväällä 2015. Kuva Reijo Jalava


Lentokentän Lohjantien puoleisella laidalla on vieläkin lautarakenteinen, harjakattoinen talo, jossa on ollut kaksi asuntoa. Rakennusta käytettiin sota-aikana ilmeisesti majoitus- ja taukotilana, koska kentällä oli jatkuva vartiointi ja osa lentohenkilöstöä oli jatkuvassa valmiudessa. Kentän henkilöstöä oli majoitettuna esim. koululla, Luontolassa ja Louhen perheen omistamassa Retkeilymajassa Haapakylässä.


Ojalat 

Keväällä 1949 Esteri Ojala muutti lastensa Leilan, Liisan ja Pekan kanssa tähän rakennukseen Omapohja I:stä Vihdintien varrelta, missä alkoi remontti. Esteri Ojala oli tuolloin VR:llä puominvartijana Helsingintien (nyk. Meritien) tasoristeyksessä.

Rakennuksessa oli pitkällä sivulla yhteinen rappu ja eteinen, mistä kuljettiin asuntoihin. Keittiössä oli hella, kamarissa pystyuuni. Matalalla ullakolla ei ollut käyttöä. Sinne kuljettiin ulkokautta talon päädystä irtotikkailla. Kellaria ei ollut.

Ns. ”hoidettua pihaa” ei ollut, eikä esim. kukkapenkkejä. Puuliiteri ja huussi olivat erillisessa piharakennuksessa.

Vesi haettiin Korsumäen (Istuinkiven) viereisestä sorakuopan lähteestä ämpäreillä. Asioille lähtijä otti tyhjän ämpärin mukaansa ja toi sen täytenä ylös palatessaan.

Kentällä ei ollut saunarakennusta. Ojalat saunoivat useimmiten Auran saunassa, joskus myös tuttavien luona.

Kotiin kuljettiin yleensä Lohjantieltä ylös kentälle johtavaa polkua. Mutta myös Haapakyläntieltä, nykyisen pururadan lähtö/maali-paikan kohdalta. Varsinainen kulkutie kentälle oli nykyistä vesitornia vastapäätä kahden parakin välistä menevä tie.

Kentän muissa rakennuksissa ei tuolloin ollut asukkaita. Tässä rakennuksessa asuivat aikaisemmin mm. Karttuset. Vapaa-aikanaan Väinö Karttunen korjaili, rakensi ja maalaili kentän punakeltaisia kiitoratamerkkejä, lautarakenteisia, parimetrisiä rakennelmia kiitoratojen reunoilla. Kiitoratojen täytyi näkyä, koska kenttä toimi ns. varakenttänä.

Säännöllistä lentotoimintaa ei kentällä tuolloin ollut, joitakin lentonäytöksiä kylläkin. Juhlia tai näyttelyjä ei ollut.

Talon toisessa asunnossa Ojalan perheen naapureina asuivat Alina, Uuno ja Tuovi Toivonen.

 Lentokentän talosta Ojalat muuttivat Seuratalolle.

Tietoja antaneet Leila Lilja (o.s. Ojala) ja Isto Lilja.



Toivoset


Vuonna 1954  Alina, Uuno ja Tuovi Toivonen muuttivat Korsumäen talosta (Istuinkivi; nyk. Isokankaan tontti) lentokentän laidalle. 

Uuno Toivonen oli tavallaan kentänvartija. Alina-rouva ei tuolloin enää käynyt töissä. Kesäisin hän kuitenkin keräsi mustikoita ja puolukoita lähimetsistä ja kentän saarekkeista.

Tuovi oli töissä Kukon kaupassa.  Muita samanikäisiä ei lähipiirissä ollut kuin Ojalan tytöt.

Asunto oli lämmin ja kesällä Tuovi-tytär nukkuikin ullakolla.
Vesi haettiin sorakuopan kaivosta pienellä kurkkupurkista tehdyllä ämpärillä. Jakobssoneilla käytiin saunassa.

Kentän muissa rakennuksissa ei ollut asukkaita. Ne olivat sodan jälkeen jääneet tyhjiksi. Lentotoimintaa ei ollut. Ainoastaan sotapojat Santahaminasta kävivät joskus harjoittelemassa. Tämä rakennus oli sodan aikana ollut majoitusparakkina.

Tietoja antanut Tuovi Juslin (o.s. Toivonen)



Ojaset

Kirvesmies Lauri (Lasse) Ojanen (*1930) muutti vaimonsa Sirkan (*1934) sekä lastensa Sepon (*1953), Seijan (*1955) ja Sirpan (*1959) kanssa Korsumäen talosta (sijaintipaikan mukaan leikkisästi Kuperkeikkataloksi kutsutusta pikkumökistä) lentokentällä sijaitsevaan paritaloon vuosien 1959-1960 taitteessa. Sirkka Ojanen työskenteli ompelijana Martelan tehtaalla monen vuoden ajan.  Hän oli jonkin aikaa työssä myös Sellgrenin kutomossa Palojärvellä.



Lauri Ojanen asuinrakennuksen päädyssä. Mukana lapset vasemmalta: Pirkko Tapaninen, Asko Tapaninen, Sirpa Ojanen, Seija Ojanen, Heikki Tapaninen sekä Seppo Ojanen.



Lipputangon luona Seija Ojanen, Pirkko Tapaninen ja Asko Tapaninen.



Sirpa Ojanen


Ennen Ojasia tuossa huoneen ja keittiön asunnossa olivat asuneet Toivoset.

Pihapiirissä ei Ojastenkaan aikana ollut kaivoa, vaan lapset kantoivat vettä ämpärillä tai maitokannulla Lohjantie 17:n kohdalla olleesta hiekkakuopan lähteestä metsäpolkua ylös kotiin. Tuota polkua kuljettiin muutenkin kentälle. Autolla tultiin Haapakyläntieltä kentän poikki.

Saunomassa Ojaset kävivät Lohjantien varrella joko Kauko ja Maini Tapanisen tai Jakobssonin perheen luona.

Rakennuksen toisessa asunnossa asuivat Sirkka Ojasen kaksoisveljekset Veikko ja Tauno Laine.  Tauno muutti ”omilleen”  (Heikki Louhen taloon Pisteenkaari 17) vuonna 1962. Veikko muutti aluksi Ojasten mukana Puolukkatielle. Veljekset ovat asuneet ja asuvat edelleen Nummelassa. Molemmat tekivät pisimmät työuransa Vihdin kunnan palotoimessa.

Ojasten aikana kentällä oli purjelentotoimintaa. Seija Ojanen on kertonut, kuinka hän mielellään kävi Helmi Salmisen luona purjelentokeskuksen keittiössä kodin lähellä.

Sirkka ja Lasse Ojanen mittasivat kuinka paljon lunta milloinkin satoi. Eri  puolilla kenttää oli tätä varten mittakeppejä. Samalla piti puhdistaa punakeltaiset kentän  reunamerkit lumesta.

Kentän muissa rakennuksissa ei Ojasten aikana ollut vakituisia asukkaita. Vuonna 1964 Ojaset muuttivat omakotitaloonsa Puolukkatien varrelle.

Tietoja antaneet Lasse ja Seija Ojanen. Kuvat Seija Ojanen..


Talon asunnot on myöhemmin yhdistetty yhdeksi tilavammaksi huoneistoksi. Talossa asutaan edelleen.

Keväältä 2015. Kuvat Reijo Jalava.