Tehty 22.5.2015

KUUSELA

Sööperinpolku

Lokakuussa 1916 päivätyn lohkomisasiakirjan mukaan Hemmilän tilan maista lohkottu Kuusela-niminen 0,520 hehtaarin suuruinen tontti siirtyi J.V. Sjöbergin omistukseen. Johan ja Alina Sjöberg olivat kuitenkin jo 1800-luvun lopulla rakentaneet  tälle Albert Sellgrénin omistamalle maalle oman talonsa. Tontti on rautatien varrella vajaan kilometrin verran  Nummelan asemalta Lohjalle päin.


Sjöbergien vanha talo.


Vanhat Sjöbergit. Kuva on Annikki Pircklénin kokoelmista.


Johan Sjöberg  kuoli vuonna 1941. Alina Sjöberg asui yksin vanhassa talossa kuolemaansa saakka. Hän kuoli vuonna 1948.  Vanhojen Sjöbergien kuoltua talossa asui välillä vuokralaisia, mm. Leutolat ja Lammet.

Kun alkuperäinen Kuusela-niminen tontti jaettiin Sjöbergien poikien Väinö ja Eino Merikallion kesken, jäi Einon tilan nimeksi Kuusela  ja Väinön tilan nimeksi tuli Kalliorinne. Eino Merikallio osti n. 10 metrin lisäkaistaleen Hänniseltä ennen oman uuden talon Ylätuvan rakentamista. Näin muodostui tontti Kuusela II.

Sööperinpolku on nimetty Merikallio-nimen ruotsinkielisen vastineen Sjöberg mukaan, kansanomaisesti äännettynä. Helena Kaunisto (o.s. Merikallio) ehdotti aikanaan tätä nimeä ja se hyväksyttiin.



Helena Kaunisto on talvella 2015 kertonut:

Vanhempani Eino Merikallio (1907 - 1951) (vuoteen 1934 saakka Sjöberg) ja Tyyne (o.s. Lahti) (1911 – 1985) avioituivat vuonna 1933.
   

Tyyne ja Eino Merikallion vihkikuva.

Einon työpaikka oli tuolloin Kirkkonummella, jossa oli myös nuoren parin ensimmäinen koti.

Sieltä he muuttivat Vihdin Jokikunnalle Einon saatua työpaikan Lohikarin puusepänverstaalla.

Perheeseen syntyi kaksi lasta: Helena v. 1933 Kirkkonummella ja Seppo v. 1935 Vihdissä.

Nummelaan Merikalliot muuttivat v.1937 Einon saatua työpaikan Hellen Puusepänverstaalta.

Perhe asui Nummelassa ensin parin kuukauden ajan Limonaatitehtaalla ja muutti sieltä Harjanteen taloon, jossa asuivat vuoteen 1945 saakka.

Eino Merikallio vaihtoi ammattia ja siirtyi puusepästä nuohoojaksi. Nummelan alueen nuohooja Niilo Lehtonen houkutteli Einon avukseen nuohoojan työhön. Siinä ammatissa Eino työskentelikin elämänsä loppuun saakka.


Eino Merikallio nuohoojan työasussa.

Ylätupa eli Kuusela II, Sööperinpolku 6

Eino ja Tyyne Merikallio rakensivat Ylätuvan vuonna 1945. Aluksi valmistui vain yksi huone. Tähän taloon he muuttivat Harjanteelta.


Ylätupa kuvattuna radalta päin.



Ylätupa kuvattuna Kuuselan verannalta.

Ylätuvaksi kutsuttua rakennusta on vuosien varrella laajennettu ja muutettu useaan kertaan. Tontilla, noin 70 metrin päässä rautatien kiskoista, on 1940-luvulla rakennettu ulkorakennus, jossa on sauna ja puuliiteri.

 Eino Merikallio kuoli vuonna 1951.


Tyyne Merikallio asioi Vihdinseudun Osuusliikkeen Nummelan myymälässä. Häntä palvelee Aili Sievinen.


Tyyne Merikallio työskenteli jossain vaiheessa Vihdinseudun osuusliikkeen leipomossa. Leipomon tuhouduttua tulipalossa, siirtyi leipomotoiminta Ojakkalaan. Samoihin aikoihin avautui paikka postinkantajana ja siinä työssä Tyyne oli eläkkeelle jäämiseensä saakka.

Hän asui Ylätuvassa elämänsä loppuun asti. Hän kuoli vuonna 1985.

Helena Merikallio oli nuoruusvuosina töissä Helsingissä, mm. Elannon myymälöissä vuosina 1948-1953.

Helena töissä Elannon myymälässä.

Helena Helsingissä asuessaan. Kuva on otettu 1950-luvun alussa.

Helena potkukelkkailemassa.

Seppo Merikallio taas meni heti kouluvuosien jälkeen Vihdin Sähköyhtiöön harjoittelijaksi ja eteni siitä sähköasentajaksi. Hän teki yli 40 vuoden työuran saman työnantajan palveluksessa.

Nuoruusvuosista lähtien hän soitti S-kornettia Nummelan soittokunnassa vuosikymmenien ajan. Hän harrasti urheilua, varsinkin nyrkkeilyä ja oli innokas jänismetsälläkävijä.


Nummelan poikia Keskipisteellä, Seppo Merikallio 2. oikealta.



Kotipihan linnunpönttöjen asukit vuonna 1949.  Seppo Merikallion merkintöjä urheiluvihkon viimeiseltä sivulta.


Seppo Merikallio asui nuorena miehenä Tyyne-äidin kanssa Ylätuvassa.

Seppo  ja Suoma (*1939; o.s.Tanskanen) avioituivat vuonna 1960. Perheeseen kuuluu kaksi lasta: Satu ja Asko.

Nuoren parin ensimmäinen koti oli Kalle Laineen talossa (Omapohja II) Kuoppanummentiellä. Kun Ylätupaa laajennettiin, muutti Seppo perheineen takaisin Sööperinpolulle.

Suoma työskenteli mm.  H.J.Ståhlbergin tehtaalla ja Osuusliike Auran baarissa. Kotiäitinä ollessaan hän hoiti omien lasten lisäksi Helenan nuorimpia lapsia.

Seppo Merikallio kuoli vuonna 1997 ja Suoma vuonna 2013.

Tällä hetkellä Tyynen ja Einon rakennuttamassa talossa  asuu Sepon tytär Satu puolisonsa Mika Färmin kanssa. He ovat remontoineet talon.

Kuusela  Sööperinpolku 4

Helena Merikallio avioitui Pentti Kauniston kanssa v. 1953. Heidän ensimmäinen kotinsa oli Lankilassa Pentin vanhempien talossa. Vuonna 1954 he muuttivat Nummelaan Sjöbergien vanhaan taloon.


Helena ja Pentti Kaunisto Vihdin kirkon portailla 5.4.1953.

Helenan ja Pentin perheeseen syntyivät lapset Tapio, Juha, Ulla, Päivi, Jukka ja Jouni.

Oman talonsa Helena ja Pentti Kaunisto rakensivat vuosien 1962 -1963 aikana samalle tontille aivan Sjöbergien vanhan talon viereen. Rakennusten väliä oli vain metrin verran. Uuteen taloon perhe muutti 6. helmikuuta v. 1963 ja nuorin poika Jouni syntyi tähän kotiin. Vanha Sjöbergin talo purettiin.


Pentti ja Helena Kauniston rakennuttama talo.

Pentti Kaunisto oli ammatiltaan peltiseppä. Hän työskenteli Kuulan peltisepänliikkeessä.

Hän harrasti urheilua, erityisesti nyrkkeilyä. Hän kuului Nummelan Kisaajien johtokuntaan vuosina 1957-1966.


Pentti Kaunisto


Pentti ja työkaverit Vihdin Yhteiskoulun työmaalla Vihdin kirkonkylässä. Takaa vasemmalta Matti Linnankoski, Lasse Noro, Pentti Kaunisto. Edessä vas. Tauno Mäki  ja Matti Ekholm.


Tyyne Merikallio, Helena Kaunisto ja Helenan Päivi-tytär ovat kaikki tehneet pitkän työuran Postin palveluksessa.  Helena oli työssä Postissa kaikkiaan 26 vuotta, josta ajasta hän ”kantoi” postia 16 vuotta ja oli 10 vuoden ajan jakelun esimiehenä.

Pentin vanhemmat Frans ja Aina Kaunisto muuttivat Helenan ja Pentin luo Kuuselan uuteen kotiin. Aina-mummi auttoi lastenhoidossa. Frans kuoli v. 1965. Aina asui kuolemaansa asti (vuonna 1978) Helenan ja lasten luona.

Pentti Kaunisto menehtyi sairauteen v.1967.


Jouluaatto v. 1967.  Ensimmäinen joulu Pentin kuoleman jälkeen. Kuvassa Helena, hänen äitinsä Tyyne, Pentin äiti Aina Kaunisto ja lapset Tapio, Päivi, Ulla, Juha, Jouni ja Jukka.

Kalliorinne Sööperinpolku  2